Anne Kojola
Anne Kojola
Suomessa on noin 30 luontaista puulajia. Suurin osa erimerkkisiä lehtipuita. Luontaisia havupuulajeja on neljä. Kansallispuumme on rauduskoivu. Yleisin puulajimme on mänty. Lisäksi erinäinen määrä tuontipuulajeja lähinnä koristepuina puistoissa, pihoissa ja siellä täällä satunnaisesti metsissä. Kaikilla puulajeilla on luonnolle jokin merkitys ja tehtävä. Lehtipuut ovat puhdistajia ja lannoittajia, toisilla virvotaan tuoreiks terveiks. Eläimet evästävät joitakin ja pörriäiset kaikkia. Huushollimme lämpiävät klapeilla kaiken merkkisillä. Puusta on moneksi. Tuoteperhe on valtava.
Puu on viisas. Puu on verkostoitumisen mestari. Yhteistyötä tehdään maassa, ilmassa ja mikä yllättävältä voi tuntua, hyvin paljon myös vesitaloudessa. Yhteistyökumppaneiden määrää voimme vain arvailla. Näkyvimmät ovat varpukasvit, pörriäiset, linnut, sienet, sammaleet, jäkälät ja toki muut puut. Ympäristötekijät vaikuttavat paljonko verkostossa on porukkaa. Ja onko sillä lopuksi kovin isoa merkitystä, kun perusasiat ovat kunnossa; networks toimii juurissa, rungossa ja latvassa. Puu voi keskittyä kasvuun, kehitykseen ja lisääntymiseen.
Puu on siisti ja ystävällinen. Oksat pyritään kuivattamaan rungossa ja aurinko polttaa ne hiileksi. Kuivuneet muumioituneet tyngät varisevat alas. Puu pyrkii pysymään pystyssä niin kauan, kun se on mahdollista, ettei kavereiden meno häiriintyisi.
Keväällä synnytään, kesällä kasvetaan ja tuotetaan, syksyllä lannoitetaan ja varastoidaan. Talvella karaistutaan ja saadaan voimaa.
Puu on kierrätyksen mestari. Siitä lyhyt oppimäärä. Lehtipuihin syntyvät silmut, sitten hiirenkorvat ja pian lehdet. Ne tekevät tärkeät hommansa ja värikkäinä hiipuvat pois. Tippuvat, maatuvat, muuttuvat mullaksi ja ravinteiksi. Omaksi ja muiden hyväksi. Investoinnit varastoituvat juuriin tulevaa varten. Tätä kompostinkiertoa kutsutaan vuodeksi. Lyhyempiä periodeja vuodenajoiksi. Keväällä synnytään, kesällä kasvetaan ja tuotetaan, syksyllä lannoitetaan ja varastoidaan. Talvella karaistutaan ja saadaan voimaa.
Hiiltä ja tuhkaa tarvitaan nykyään paljon. Kaikessa orgaanisessa yhtenä osana on hiili. Siitä elämä ja timantit syntyvät. Tarvitaan siis hyvä ja riittävä hiilijalanjälki, joka syntyy puusta.
Luonnon lannoitus ja puhdistuskonsti on ollut metsäpalo. Metsämme ovat palaneet keskimäärin 50 – 60-vuoden välein. Siinä ovat haihtuneet punkit, puujätteet, homeet ja levät. Jäljelle jäi ravinteikkaat kasket, joista saatiin vellit ja puurot kaikkine alkuaineen. Ja aikaa myöden uudet metsät. Joskus kun kunttaa kaivelee, monesta paikasta löytyy vieläkin hiilikerros. Luonnollinen veden aktiivihiilisuodatin. Feenikslinnun koti.
Puusta on väännetty vitsaa viime vuosikymmenet ahkerasti. Joskus mänty oli se "the puu". Koivu piti kitkeä. Vesakot häivyttää. Tiedettä on tehty monesta vinkkelistä. Puhetta, byrokratiaa ja sertifikaatteja sorvataan. Kuinkahan olennaisia ne puulle ja metsälle ovat? Metsä vastaa, kun katsotaan ja kysytään.
Aikamme tuote on lahopuu. Sitä tuotetaan hartiavoimin ja kaikin keinoin kiihtyvällä tahdilla. Kaikkea kohtuudella. Toivotaan nyt kuitenkin, että tämäkin muotivirtaus on ohikiitävä. Muutoin edessä on kyllä turhan tyly pahka. Kelopuu on kolopuu ja ystävällismielinen. Harmaantuminenkin on paljon arvokkaampaa ja tuotos tervaksisen terveellistä.
Havainnoimme ja tiedostamme. Käydäänpä vaikka lähteellä, jonka tunnemme. Nyt. Katsomme vettä, katsomme ympäristöä. On helppo ymmärtää puun merkitys. Tarvitsemme hyvää puuta. Nyt ja tulevaisuudessa. Paljon niin hyvää puuta.
Käytännön metsänhoito toimilla on paljon vaikutuksia metsäympäristöön sekä isompaakin kokonaisuuteen. Sen vuoksi metsänkäsittelyssä on hyvä miettiä erilaisia vaihtoehtoja, jotka palvelevat mahdollisimman hyvin tätä kokonaisuutta. Luontoa, sen monimuotoisuutta, maata, vesistöä ja ilmaa. Muutamia ajatuksia näistä.
Käytännön metsänhoito toimilla on paljon vaikutuksia metsäympäristöön sekä isompaakin kokonaisuuteen. Sen vuoksi metsänkäsittelyssä on hyvä miettiä erilaisia vaihtoehtoja, jotka palvelevat mahdollisimman hyvin tätä kokonaisuutta. Luontoa, sen monimuotoisuutta, maata, vesistöä ja ilmaa. Muutamia ajatuksia näistä.
Luontomatkailu kotoisessa maassamme ja kunnassamme elävät kultaista aikaa. Taustalla tietenkin maailman myllerrykset ja ehkä myös into löytää lähellä olevat kotoiset kohteet. Se on tilaisuus tarkastella omia mahdollisuuksiamme ja vahvuuksiamme. Ruovedellä on valtava luontomatkailun potentiaali. Toimijoita on yllättävän paljon, vaikka toisistamme emme aina tiedäkään. Yhdeltä kulmalta löytyy yhtä, toiselta toista.
Luontomatkailu kotoisessa maassamme ja kunnassamme elävät kultaista aikaa. Taustalla tietenkin maailman myllerrykset ja ehkä myös into löytää lähellä olevat kotoiset kohteet. Se on tilaisuus tarkastella omia mahdollisuuksiamme ja vahvuuksiamme. Ruovedellä on valtava luontomatkailun potentiaali. Toimijoita on yllättävän paljon, vaikka toisistamme emme aina tiedäkään. Yhdeltä kulmalta löytyy yhtä, toiselta toista.
Varpukerros, varpukerros ja varpukerros. Väreissä on terveyttä, kauneutta ja vahvaa elämää. Luonnossa, lautasella, sateenkaaressa tai missä vaan.
Varpukerros, varpukerros ja varpukerros. Väreissä on terveyttä, kauneutta ja vahvaa elämää. Luonnossa, lautasella, sateenkaaressa tai missä vaan.
Life begins out of the comfort zone. Pelko pois. Olemme menossa metsään. Elämämme on menneenä vuonna muuttunut. Iso avoin maailma on sulkeutunut määräämättömäksi ajaksi. Jotain ehkä muuttuu.
Life begins out of the comfort zone. Pelko pois. Olemme menossa metsään. Elämämme on menneenä vuonna muuttunut. Iso avoin maailma on sulkeutunut määräämättömäksi ajaksi. Jotain ehkä muuttuu.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste