Käy­tän­nön met­sän­hoi­to toi­mil­la on pal­jon vai­ku­tuk­sia met­säym­pä­ris­töön sekä isom­paa­kin ko­ko­nai­suu­teen. Sen vuok­si met­sän­kä­sit­te­lys­sä on hyvä miet­tiä eri­lai­sia vaih­to­eh­to­ja, jot­ka pal­ve­le­vat mah­dol­li­sim­man hy­vin tätä ko­ko­nai­suut­ta. Luon­toa, sen mo­ni­muo­toi­suut­ta, maa­ta, ve­sis­töä ja il­maa. Muu­ta­mia aja­tuk­sia näis­tä.

Maan­muok­kaus. Met­sä­maan muok­kauk­ses­ta on mo­nen­lai­sia mie­li­pi­tei­tä. Mo­nes­sa asi­as­sa tun­tuu, et­tä vä­hem­män on usein enem­män. Minä te­hok­kaam­min maa kuo­ki­taan, sitä enem­män hä­vi­ä­vät ole­mas­sa ole­vat ve­si­suo­net ja maa­ta hoi­ta­va var­pu­kas­vil­li­suus. Tu­lok­se­na kuo­pis­sa sei­so­va vesi, suu­ret maa­läm­mön vaih­te­lut ja rous­tei­nen maa. Toi­mi­vam­pia rat­kai­sui­ta ovat so­pi­vis­sa pai­kois­sa is­tut­ta­mi­nen täy­sin muok­kaa­mat­to­maan maa­han tai ai­van va­ro­vas­ti pin­taa rik­ko­mal­la saa­da kas­vu­laik­ku­ja uu­dis­tus­ta var­ten. Jos­kus myös kan­non­nos­to tun­tuu toi­mi­van hy­vin.

Luon­tai­nen uu­dis­ta­mi­nen tuo pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä yleen­sä kes­tä­vim­män kas­vun.

Met­sän uu­dis­ta­mi­nen. Mah­dol­li­suuk­sia on usei­ta. Niin kuin mo­nes­sa asi­as­sa, luo­mu­na ai­na pa­ras. Luon­tai­nen uu­dis­ta­mi­nen tuo pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä yleen­sä kes­tä­vim­män kas­vun.

Luon­non­sie­men on kou­liin­tu­nut val­miik­si sil­le omi­nai­seen ym­pä­ris­töön ja jos maa kos­ke­tus löy­tyy, elä­mä käyn­nis­tyy. Luon­non sirk­ka­tai­mi näyt­tää usein aluk­si hu­te­ral­ta kuin lap­sen kä­ve­ly, mut­ta kun juur­tu­mi­nen pa­ra­nee, kas­vu­vauh­ti kiih­tyy.

Met­sän kyl­vö on tapa hie­man oi­kais­ta ja no­peut­taa kas­vuun läh­töä. Se toi­mii myös hy­vin, kun sie­men mää­rä on so­pi­va.

Ny­kyt­ren­di on is­tut­taa tar­ha­tai­mia kul­le­kin puu­la­jil­le so­pi­vaan maa­han. Is­tu­tuk­sis­sa on hyvä kiin­nit­tää huo­mi­o­ta ti­hey­teen ja mie­lel­lään mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan mo­ni­la­ji­suu­teen. Yk­si­puus­toi­set ti­he­ät met­si­köt ovat pal­jon alt­tiim­pia eri­lai­sil­le tu­hoil­le. Mo­ni­la­ji­suus pi­tää maa­pe­rän mik­ro­pis­ton hy­vä­nä ja pa­ran­taa näin puus­ton im­mu­ni­teet­tiä.

Per­kaus kan­nat­taa suo­rit­taa mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­sa vai­hees­sa.

Per­kaus ja rai­vaus. Yleen­sä vält­tä­mät­tö­miä, mut­ta haas­teel­li­sia. Lii­al­li­nen rai­vaa­mi­nen jät­tää val­ta­van la­ho­a­van ja mä­tä­ne­vän bi­o­mas­san peit­tä­mään maan­pin­taa. Sen vai­ku­tus har­voin on po­si­tii­vi­nen. Ve­sak­ko kas­vaa vaan kah­ta jul­me­tum­min, kun leh­ti­puus­to puh­dis­taa maa­ta. Sa­mal­la maan mik­ro­pis­to muut­tuu vä­hem­män kas­vua tu­ke­vak­si.

Per­kaus kan­nat­taa suo­rit­taa mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­sa vai­hees­sa. Täh­de su­laa pa­rem­min peit­tä­mät­tä isom­min maa­ta. Pu­hu­taan lan­noit­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta. No­pe­as­ti ha­jo­a­val­la vi­her­bi­o­mas­sal­la se on­nis­tuu, mut­ta risu- ja puu­pe­räi­sel­lä en ole kos­kaan sitä näh­nyt. Eh­kä puus­toa ha­jot­ta­vat la­hot­ta­jat ovat niin jyt­ky­jä, et­tei ne erot­te­le maa­han jää­vää täh­det­tä ja elä­vää puus­toa tai sen juu­ris­toa.

Har­ven­nus on sa­don­kor­juu­ta. Hy­väs­sä kas­vu­poh­jas­sa en­sim­mäi­nen har­ven­nus on­nis­tuu ny­ky­kas­vul­la ja il­mas­tos­sa jo al­le 20 vuo­den iäs­sä. Yleen­sä se on ener­gi­a­puun ke­ruu­ta. Tili täs­tä on pie­ni, mut­ta ta­lou­del­li­ses­ti se on kan­nat­ta­va in­ves­toin­ti tu­le­vai­suu­teen. Seu­raa­vis­sa har­ven­nuk­sis­sa tu­lee jo ai­nes­puu­ta. Har­ven­nuk­sia voi teh­dä niin mon­ta, kun kas­vu­ka­pa­si­teet­ti an­taa myö­den. Ker­ral­la voi­ma­kas har­ven­ta­mi­nen muut­taa te­kee toi­si­naan met­säs­sä kas­vus­ho­kin. Sik­si vaik­ka use­am­min ja koh­tuu­del­la on mo­nes­ti pa­rem­pi tapa.

Avo- tai pää­te­hak­kuu on ai­na jos­sain vai­hees­sa edes­sä. Har­ven­nus­vai­hees­sa jää­neet par­haat puut on hyvä jät­tää sie­men- ja mai­se­ma­puik­si. Ne ovat yleen­sä män­ty­jä, koi­vu­ja, haa­po­ja tai pih­la­jia. Elin­kaa­ren pääs­sä ole­vat kuu­set kaa­tu­vat hel­pos­ti. Avo­hak­kuus­sa mai­se­ma muut­tuu, mut­ta sii­hen tot­tuu, kun uu­si kas­vu al­kaa.

Aluk­si tun­tui, et­tei se on­nis­tu mil­lään, mut­ta so­pi­vil­la mail­la ja pie­nil­lä tu­ki­toi­mil­la se on täy­sin mah­dol­lis­ta.

Ny­kyi­sin suo­si­taan jat­ku­vaa kas­va­tus­ta. Aluk­si tun­tui, et­tei se on­nis­tu mil­lään, mut­ta so­pi­vil­la mail­la ja pie­nil­lä tu­ki­toi­mil­la se on täy­sin mah­dol­lis­ta. Tu­ki­toi­mia ovat maan­pin­nan va­ro­vai­nen avaa­mi­nen, sii­hen is­tut­ta­mi­nen tai sie­men­tä­mi­nen. Jos­kus luon­to hoi­taa jat­ku­van kas­va­tuk­sen ihan it­ses­tään, kun sil­le an­ne­taan mah­dol­li­suus.

Käy­tän­nön met­sä­toi­mil­la pys­ty­tään luo­maan pal­jon hy­viä rat­kai­suj­ta. Nii­tä ovat hyvä kas­vu, laa­du­kas puu, ri­kas eli­ö­maa­il­ma ja kau­niit mai­se­mat. Mo­ni­muo­toi­suu­den li­sää­mi­sek­si on hyvä pois­tua eh­kä lii­an tiu­kois­ta­kin ka­te­go­ri­ois­ta ny­ky­met­sän­hoi­dos­sa. Ai­na­kin jo­tain voi ko­keil­la hie­man eri ta­val­la. Hie­man viit­se­li­äi­syyt­tä­hän se aluk­si vaa­tii, mut­ta sitä ka­ta­jai­ses­ta kan­sas­ta var­mas­ti löy­tyy.