Seu­ra­kun­ta ja Ruo­ve­si-leh­ti

Elä­mä oli Ruo­ve­del­lä sata vuot­ta sit­ten jäl­leen­ra­ken­ta­mi­sen ai­kaa. Si­säl­lis­so­dan jäl­keen Ruo­ve­si-leh­ti edis­ti seu­ra­kun­nan ta­voin elä­män ta­sa­pai­not­tu­mis­ta. Yh­teis­kun­ta rau­hoit­tui häm­mäs­tyt­tä­vän no­pe­as­ti, vaik­ka toi­saal­ta mo­nia so­dan ki­pei­tä ko­ke­muk­sia jäi pur­ka­mat­ta pit­käk­si­kin ai­kaa.

Seu­ra­kun­nan ko­ko­a­va toi­min­ta ta­voit­ti ih­mi­siä 1920-lu­vul­la en­ti­seen mal­liin. Kir­kos­sa pi­de­tyt ju­ma­lan­pal­ve­luk­set oli­vat niin it­ses­tään sel­vä asia, et­tei nii­tä Ruo­ve­si-leh­des­sä ai­na edes mai­nit­tu. Leh­ti ker­toi muun mu­as­sa kin­ke­reil­le osal­lis­tu­vien suu­res­ta lu­ku­mää­räs­tä yh­tä lail­la kuin mo­nis­ta ky­lä­ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­ta. Leh­den en­sim­mäi­nen toi­mi­tus­sih­tee­ri oli seu­ra­kun­nan 2. kap­pa­lai­nen Ola­vi He­li­ö­vaa­ra.

Oli­ko leh­den joh­to­kun­nas­sa so­dan­jäl­kei­siä jän­nit­tei­tä? Eh­kä?

Leh­den joh­to­kun­taan kuu­lu­nut Teo Pöy­tä­nie­mi kir­joit­te­li Val­ti­o­ri­ko­soi­keu­del­le ko­via lau­sun­to­ja syy­tet­tyi­nä ol­leis­ta. Ole­tet­ta­vaa on, et­tä ai­na­kin leh­den toi­mi­tus­sih­tee­ri He­li­ö­vaa­ra ajat­te­li ja toi­mi toi­sin. Hän oli muun mu­as­sa Vää­rin­ma­jaan pe­rus­te­tun las­ten or­po­ko­din hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja.

Kak­si­kym­men­lu­vun seu­ra­kun­taa kos­ket­ta­va eh­do­ton huip­pu oli vuon­na 1928 pi­det­ty Ruo­ve­den kir­kon 150-vuo­tis­juh­la. Leh­ti juh­lis­ti sitä 10-si­vui­sel­la eri­tyis­nu­me­rol­la, jos­sa oli run­saas­ti ku­va­ma­te­ri­aa­lia ja kir­joi­tuk­sia seu­ra­kun­nan elä­mäs­tä.

1930-luku oli luon­teel­taan kak­si­ja­koi­nen. Ruo­ve­si-leh­den seu­ra­kun­tail­moi­tuk­sis­ta käy il­mi, et­tä seu­ra­kun­nas­ta muut­ta­nei­ta oli usei­ta kym­me­niä jopa vain yh­den vii­kon ajal­ta. Se oli vuo­si­kym­me­nen al­ku­puo­len pula-ai­kaa. Soin­tu­la kui­ten­kin os­tet­tiin seu­ra­kun­ta­ta­lok­si vuon­na 1932. Leh­ti se­los­ti käyt­töö­not­to­juh­laa laa­jas­ti. Heik­ki Asun­nan runo Val­kea temp­pe­li hei­jas­te­li ajan hen­keä.

Poh­jas­lah­den ir­taan­tu­mis­ta en­na­koi oman kir­kon val­mis­tu­mi­nen vuon­na 1931. Pari vuot­ta myö­hem­min vi­hit­tiin Mu­ro­leen kirk­ko piis­pal­li­ses­ti käyt­töön­sä. Sitä kut­sut­tiin leh­des­sä aluk­si sit­ke­äs­ti ru­kous­huo­neek­si. Leh­ti eh­kä näin hie­man jar­rut­ti Mu­ro­leen it­se­näis­ty­mis­hank­kei­ta. Kir­kon vih­ki­mis­juh­laa­kin se­los­tet­tiin ly­hy­eh­kös­ti.

Toi­sin oli sa­maan ai­kaan sat­tu­neen Suo­men so­dan muis­to­mer­kin pal­jas­tus­juh­lan kans­sa.

Pas­to­rit Rei­no Soi­ni ja Rei­no Jaa­ti­nen aloit­ti­vat pit­kän uran­sa Ruo­ve­del­lä. He kir­joit­te­li­vat ah­ke­ras­ti Ruo­ve­si-leh­teen.

Suuri surujuhla Ruoveden kirkkomaalla sunnuntaina 6. päivä elokuuta 1944. Kotiseudun multaan kätkettiin 24 sankarivainajaa. Kuva Toivo Nenosen kokoelma.

1940-lu­kuun löi lei­man­sa sota-ai­ka. Seu­ra­kun­ta ei ol­lut val­mis­tau­tu­nut laa­jaan kan­sal­li­seen on­net­to­muu­teen. Hau­taus­maa­ta oli kui­ten­kin jär­jes­tel­ty ke­säl­lä 1939 niin, et­tä kir­kon lä­hel­lä ole­via muis­to­merk­ke­jä oli siir­ret­ty uu­sil­le pai­koil­le. Ti­laa san­ka­ri­vai­na­jil­le oli näin saa­tu. Ruo­ve­si-leh­ti se­los­ti so­tien ai­ka­na san­ka­ri­hau­ta­jai­sia joka viik­ko. San­ka­ri­vai­na­jien muis­to­juh­las­sa tou­ko­kuus­sa 1940 oli läs­nä leh­den mu­kaan noin 5000 ih­mis­tä.

Ke­vääl­lä 1945 re­mon­toi­tiin siu­naus­kap­pe­lia. Tai­tei­li­jat Il­ma­ri ja Ta­pio Wirk­ka­la maa­la­si­vat raa­mat­tu­ai­hei­set ku­vat kap­pe­liin. Juh­laa ei vie­tet­ty, leh­ti ker­toi asi­as­ta pe­rin vaa­ti­mat­to­mas­ti ly­hy­eh­köl­lä yh­den pals­tan uu­ti­sel­la. Seu­ra­kun­ta­ko­ti Soin­tu­la siir­tyi vuo­si­kym­me­nen lo­pul­la ta­kai­sin Työ­vä­e­nyh­dis­tys Tu­le­vai­suu­del­le.

Va­lo­ku­via seu­ra­kun­taa kos­ke­vis­ta ta­pah­tu­mis­ta ei ol­lut. Leh­ti oli täyn­nä lu­et­ta­vaa, mut­ta kat­sot­ta­va puut­tui. Vi­su­aa­li­nen il­me koos­tui 40-lu­vul­la lä­hin­nä il­moi­tuk­sis­ta.

1950-lu­vul­la lu­te­ri­lai­suu­den lei­maa­ma yh­te­näis­kult­tuu­ri hal­lit­si edel­leen ruo­ve­te­läis­tä hen­ge­ne­lä­mää. Seu­ra­kun­nan hal­lin­to piti ko­kouk­sia har­vak­sel­taan. Kir­kos­sa pi­de­tyis­sä kir­kon­ko­kouk­sis­sa oli vä­hän osal­lis­tu­jia. Ruo­ve­si-leh­ti tie­dot­ti pää­tök­sis­tä ai­kai­sem­paan ta­paan. Seu­ra­kun­ta­työ oli edel­leen to­tu­tus­ti var­sin pap­pis­kes­keis­tä. Vii­koit­tai­sis­ta seu­ra­kun­nan il­moi­tuk­sis­ta puut­tui­vat edel­leen kas­te­tut seu­ra­kun­nan jä­se­net. Leh­ti uu­ti­soi el­py­neen kirk­ko­kuo­ron toi­min­nas­ta. Kant­to­ri Au­kus­ti Sal­li­sen (1946–1963) työ huo­mat­tiin.

Mu­siik­ki­toi­min­nan, di­a­ko­ni­an ja nuo­ri­so­työn lä­pi­mur­to ta­pah­tui vä­rik­kääl­lä 1960-lu­vul­la. Seu­ra­kun­nan hal­lin­to teki roh­kei­ta vir­ka-ja ra­ken­ta­mis­pää­tök­siä. Uu­si seu­ra­kun­ta­ta­lo val­mis­tui vuon­na 1967. Työ­a­lo­jen vir­ko­a­mi­nen pe­rus­tui uu­sien työn­te­ki­jöi­den in­nos­tu­nei­suu­teen ja työ­nä­kyi­hin. Seu­ra­kun­ta loi yh­teyk­siä ”oman re­vii­rin­sä” ul­ko­puo­lel­le. Tämä nä­kyi eri­tyi­ses­ti Es­ko Lat­va-La­tu­rin tul­tua kant­to­rin vir­kaan. Al­koi mo­nien kuo­ro­jen vah­va ja pit­kä­ai­kai­nen toi­min­ta Ruo­ve­del­lä.

Ruo­ve­si-leh­ti oli tär­ke­äs­sä ase­mas­sa, kun nuo­ri­so­työ nyt­käh­ti liik­keel­le. Di­a­ko­nia-, nuo­ri­so- ja rip­pi­kou­lu­lei­re­jä alet­tiin pi­tää Au­ti­on pap­pi­lan pi­ha­ra­ken­nuk­sis­sa. Pas­to­ri Mart­ti Le­po­la huo­leh­ti hal­lin­to­e­li­mis­s­sä nuo­ri­so­työn edel­ly­tyk­sis­tä. Hän oli hank­keen voi­ma­hah­mo tal­koo­työ­tä teh­tä­es­sä. Au­ti­os­ta alet­tiin käyt­tää ni­mi­tys­tä lei­ri­kes­kus.

Muroleen kirkko täytti 40 vuotta vuonna 1973.

Kir­kon kor­jaus ja kas­va­tus­työ nou­si­vat ot­si­koi­hin 1970-lu­vul­la. Seu­ra­kun­nan hal­lin­to uu­dis­tui 70-lu­vun alus­sa. Kirk­ko­val­tuus­ton vaa­lit on sii­tä läh­tien to­teu­tet­tu kun­nal­lis­hal­lin­non ta­paan. Vaa­li-il­moi­tuk­set ja mai­nok­set tu­li­vat Ruo­ve­si-leh­teen. Kir­kon pe­rus­teel­li­nen re­mont­ti vuo­si­na 1976–1978 kos­ket­ti koko pi­tä­jää. Leh­ti se­los­ti työn ete­ne­mis­tä ja val­mis­tu­mis­ta laa­jas­ti. Leh­ti ja kirk­ko yh­dis­tä­vät ruo­ve­te­läi­siä.

Seu­ra­kun­nan työn­te­ki­jöi­den mää­rä li­sään­tyi voi­mak­kaas­ti 1970–80-lu­vuil­la. Ruo­ve­si-leh­ti huo­ma­si muun mu­as­sa las­ten päi­vä­ker­ho­työn mer­ki­tyk­sen sekä hen­ki­lö­kun­nan lu­ku­mää­rän li­sään­ty­mi­sen. Leh­des­sä jul­kais­tiin myös seu­ra­kun­ta­lais­ten har­taus­kir­joi­tuk­sia. Ku­via nä­kyi ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­ta, joka kaut­ta ai­kain on seu­ra­kun­nan kes­kei­sin työ­muo­to. Hal­lin­non pää­tök­sis­tä tie­do­tel­tiin niu­kah­kos­ti. Nuo­ri­so­työ nou­si mu­kaan ot­si­koi­hin ja ar­tik­ke­lei­hin.

Kirkkokahveilla vuonna 1973.

Vii­mek­si elet­ty­jä kol­mea vuo­si­kym­men­tä ja Ruo­ve­si-leh­den seu­ra­kun­nas­ta te­ke­miä huo­mi­oi­ta on vai­kea tii­vis­tää. Vuo­si­kym­me­net ovat ol­leet muu­tok­sen ai­kaa. Mitä pi­dem­mäl­le on tul­tu uu­den vuo­si­tu­han­nen puo­lel­le, sitä enem­män seu­ra­kun­nas­sa on jou­dut­tu yk­sin­ker­tais­ta­maan työ­muo­to­ja ja pur­ka­maan vir­ka­ra­ken­net­ta. Ruo­ve­si-leh­den pals­toil­la ke­hi­tys on huo­mat­tu ja sii­tä on uu­ti­soi­tu. Suur­ta jul­kis­ta kes­kus­te­lua ei muu­tok­sis­ta ole syn­ty­nyt. Uu­den seu­ra­kun­ta­ko­din ra­ken­ta­mi­nen on ki­ris­tä­nyt seu­ra­kun­nan ta­lout­ta, mut­ta vie­lä olen­nai­sem­paa on ol­lut vä­es­tön vä­he­ne­mi­nen ja paik­ka­kun­nal­ta pois muut­ta­mi­nen.

Seurakunnan ja nuorten Euroopan matkalta 1996 kirjoitettiin Ruovesi-lehteen kaksiosainen matkakertomus. Jutut kirjoitti yksi mukana olleista nuorista, Laura Ahonen. Tämä kuva on Itävallasta juttusarjan toisesta osasta.

Yh­teen­ve­to­na voi­daan to­de­ta, et­tä Ruo­ve­si-leh­ti on omal­ta osal­taan koko il­mes­ty­mi­sai­kan­sa pai­not­ta­nut yh­teis­toi­min­nan mer­ki­tys­tä. Yh­teis­työn mer­ki­tys on ko­ros­tu­nut eri­tyi­ses­ti 2000-lu­vul­la. Seu­ra­kun­ta on paik­ka­kun­nal­lam­me tär­keä toi­mi­ja ja il­ma­pii­rin ra­ken­ta­ja. Seu­ra­kun­ta vaa­lii pe­rin­tei­tä, hoi­taa ih­mi­siä ja isien us­koa. Us­ko kan­taa eteen­päin, seu­ra­kun­ta uu­dis­tuu Py­hän Hen­gen voi­mas­ta. Pyhä Ju­ma­la an­taa voi­man ja roh­keu­den kat­soa eteen­päin. Kir­kon­kel­lot kai­ku­vat leh­den­kin pals­toil­la.