Äänestyslippu putoaa vaaliuurnaan. Tämä uurna oli käytössä nuorisovaaleissa, joissa eniten ääniä sai sama mies kuin varsinaisissakin eduskuntavaaleissa.
Anne Kojola
Vaaliarvio: Pienellä pitäjällä olivat vaihtoehdot ja vaikutusmahdollisuudet vähissä
Tämän vuoden eduskuntavaaleissa ei ruoveteläisillä alueellista edustusta ajatellen ollut kuin yksi äänestysvaihtoehto. Ainoa Pohjois-Pirkanmaalla asuvista ehdokkaista, joilla oli läpimenon mahdollisuuksia, oli keskustan Arto Pirttilahti. Tämän tosiasian oivaltaminen näkyi myös vaalituloksessa.
Keskustalla oli ennusteiden mukaan Pirkanmaalla pelättävissä edustajamäärän putoaminen kolmesta kahteen, joten Pirttilahden oli päästävä puolueensa kahden eniten ääniä saaneen joukkoon, jos mieli jatkaa eduskunnassa. Todellisuudessa läpimeno olisi onnistunut ilman Ruovedeltä saatuja 618 ääntäkin. Niiden ansiosta Pirttilahti sai kuitenkin enemmän ääniä kuin keskustan toinen pirkanmaalta läpimennyt ehdokas Jouni Ovaska.
Puolueitten välisiin voimasuhteisiin ruoveteläisillä äänestäjillä olisi ollut vain teoreettinen mahdollisuus vaikuttaa. Jos kaikista Ruoveden äänestäjistä toinen puoli olisi äänestänyt vihreitä ja toinen puoli vasemmistoliittoa, olisivat Pirkanmaalta eduskuntaan perussuomalaisten Veijo Niemen ja sosiaalidemokraattien Jukka Gustafssonin sijasta nousseet vihreitten Oras Tynkkynen ja vasemmiston Anne Nyman. Muita valintoja ruoveteläiset eivät yhtenä joukkonakaan olisi onnistuneet muuttamaan.
Vaaliliittojen sisälläkin ruoveteläiset äänestäjät olivat tärkeitä vain osana laajempaa kokonaisuutta. Heidän joukkovoimansa sitä vastoin osoittautui varsin pieneksi. Sosiaalidemokraattien osalta oman näkökulman luomiseen ei ollut tarvettakaan, sillä kaikki viisi valituksi tullutta kansanedustajaa löytyivät myös sosiaalidemokraatteja Ruovedellä äänestäneiden kärkiviisikosta.
Perussuomalaisten neljästä valitusta ehdokkaasta sitä vastoin vain Sami Savio ja Veijo Niemi mahtuivat Ruovedellä perussuomalaisia äänestäneiden kärkiviisikkoon. Veikko Vallinia ja Sakari Puistoa enemmän heitä olisivat miellyttäneet Lasse Kaleva, Sami Kymäläinen ja Tuomo Isokangas.
Ruoveden kokoomuslaiset olivat samoilla linjoilla kuin muutkin Pirkanmaalla kokoomusta äänestäneet. Vaalipiirin kärkiviisikon muodostaneet neljä valittua ja ensimmäinen varaedustaja olivat myös paikallisesti samat. Erona oli vain se, että varalle jäänyt Jari Kinnunen oli Ruovedellä muutamalla äänellä suositumpi kuin Pauli Kiuru.
Vihreitten kolmen kärki oli sama niin Ruovedellä kuin koko vaalipiirissäkin. Täällä tosin Satu Hassi oli suositumpi kuin Iiris Suomela, joka Ruovedellä jäi vaalissa muutamaa ääntä vähemmälle kuin Oras Tynkkynen.
Vasemmistoliiton eduskuntapaikan otti Anne Kontula, joka keräsi vaaliliiton sisällä sekä koko Pirkanmaalla että Ruovedellä eniten ääniä. Puolueen varaedustajaksi päässyt Anne Nyman sai Ruovedeltä kaksi ääntä. Täällä kakkossuosikki oli virtolainen Katja Kotalampi, joka kaikkineen jäi alle tuhanteen ääneen ja oli puolueensa listalla kymmenenneksi suosituin.
Kristillisdemokraattien kansanedustajanpaikan sai myös Ruovedellä eniten kristillisten ääniä kerännyt Sari Tanus. Varaedustajaksi noussut Kauko Turunen jäi Ruovedellä seitsemään ääneen. Kakkossuosikki täällä olisi ollut Pentti Hietanen, jolle ääniä herui kaksikymmentä eli puolet Tanuksen saamasta äänimäärästä.
Vaaleihin osallistui Pirkanmaalla myös kolmetoista pienryhmää, jotka keräsivät yhteensä vähän yli 20 000 tuhatta ääntä. Niistä Liike Nytin osuus oli reilu 7000 ääntä, sinisten vähän yli 3000 ääntä ja Kansan puolesta -ryhmittymä vähän vaille 3000 ääntä. Jos ne kaikki olisivat olleet samassa vaaliliitossa, ne olisivat saaneet läpi yhden kansanedustajan. Käytännössä tällaiseen yhteistyöhön ei tietenkään olisi ollut mitään mahdollisuuksia. Puhtaasti vaalimatemaattisesti laskien noilla äänillä oli siis Pirkanmaalla sama merkitys kuin hylätyillä ja käyttämättä jätetyillä äänilläkin.
Haitantekoa ajatellen lähimpänä vaikuttamista oli Liike Nyt. Jos Pirkanmaalla kaikki sitä äänestäneet olisivat äänestäneet kokoomusta, se ei aivan olisi muuttanut vaalien tulosta. Ensimmäisen varavaltuutetun paikan Pirkanmaalta kokoomus nyttiläisten äänillä olisi kuitenkin saanut. Toiseen suuntaan laskien vaalitulos ei olisi muuttunut, vaikka perussuomalaisten äänipottiin olisi otettu mukaan myös sinisten äänet.
Ruoveden vaalipiirivaltuusto
Jos eduskuntavaaleissa Ruovedellä annetut äänet muunnettaisiin kunnanvaltuustopaikoiksi, saisi keskusta kaikkiaan seitsemän paikkaa. Ne ottaisivat äänimäärien mukaisessa järjestyksessä Arto Pirttilahti 618, Jouni Ovaska 19, Kaarina Pylsy 15, Marjo Mäkinen-Aakula 12, Vilhartti Hanhilahti 10, Hanna Holma 10 ja Pentti Hakanen 7 ääntä sekä varalle Suvi Mäkeläinen 6 ääntä.
Sosialidemokraattien viidelle paikalle tulisivat valituiksi Sanna Marin 208, Pia Viitanen 104, Ilmari Nurminen 51, Marko Asell 32 ja Jukka Gustafsson 27 ääntä sekä varalle Eero Pirttijärvi 26 ääntä.
Perusuomalaisista valitut olisivat Sami Savio 86, Lasse Kaleva 43, Veijo Niemi 42 ja Tuomo Isokangas 38 ääntä. Varalle tulisi Veikko Vallin yhden äänen erolla Sakari Puistoon.
Kokoomus saisi läpi kolme ehdokasta. Heistä Sofia Vikman saisi 50 ääntä ja Anna-Kaisa Ikonen 42 ääntä. Kolmas paikka ratkaistaisiin arvalla Arto Satosen ja Jari Kinnusen kesken, joiden kummankin äänimäärä oli 33. Tuo kolmas valtuustopaikka olisi tullut äärimmäisen niukalla erolla kristillisdemokraatteihin, joiden kärkiehdokas Sari Tanus olisi jäänyt vaille valtuustopaikkaa.
Vasemmistosta olisivat tulleet valituiksi Anna Kontula 79 ja Katja Kotalampi 55 ääntä. Varalle pääsisi Rauno Kesseli 9 äänellä.
Kirjoittaja on politiikkaan ja kulttuuriin erikoistunut, eläkkeellä oleva Ruovesi-lehden toimitussihteeri