Sirkku Somero
Sirkku Somero
Kirkonkellot
Päivä kun nousee niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
Nuku tähti helmassa päivän.
Runoja lauletaan. Loiri lauloi Leinoakin. Perttu Hietasen 1980-luvulla säveltämät runot jättivät jälkensä moniin. Mestarin kirjoitus alkoi elää kansan keskuudessa uudella tavalla. Joku voisi kysyä, olisiko joku toinen taiteilija sittenkin ollut parempi laulujen tulkitsija?
Runot elävät usein kuolinilmoituksissa. On Vuorelaa, Kailasta, Meriluotoa, Kaskista ja Kilpeä ynnä muita, Leinoakin paljon. Suruadresseissa toistuvat säkeet heijastelevat elämän onnea, luonnon kauneutta, usein myös menetyksen kipua ja paremman elämän toivoa. Pursi irtoaa maan laiturilta ja virta vie.
Mutta onko katetta sille, että kuoleman kautta toiseen todellisuuteen siirtyneen ihmisen elämän nähdään tuikkivan uutena kirkkaana tähtenä taivaalla?
Sanojako vain?
En halua kuolinilmoitukseeni runonsäettä, vaikka runoja arvostankin. Runoilijat runoilevat ja laulajat laulavat mitä laulavat, usein koskettavastikin. Toisinaan he tulkitsevat uskon maailmaa, kristillisen ilmoituksen ydintäkin tavalla, jota on helppo ymmärtää.
Virren säekään ei minulle kelpaa, vaikka virsikirjakin voidaan ymmärtää paitsi rukouskirjaksi niin myös runokirjaksi. Virsissä sanotaan moni asia sattuvasti ja viisaasti.
Haluan kuolinilmoitukseeni Raamatun säkeen. Jumalan valtakuntaa, toisenlaisen, uskotun ja toivotun elämän ydintä kuvaavat sittenkin parhaimmin vain pyhän kirjan sanat.
Ihmissanat eivät riitä kertomaan, tarvitaan Jumalan Sanaa. Sen varassa täällä eletään ja kerran lähdetään, ei minkään muun sanan varassa. Jumalan Sanan varassa myös mennään perille. Johanneksen Ilmestyksen kuvat ikikesästä koskettavat sieluani.
Sopiva värssy voisi olla vaikkapa samassa kirjassa oleva Jeesuksen sana: ”Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti. Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet”.
Kimmo Huilla
Opiskeluaikana olin töissä Hesperian sairaalassa. Psykiatrisen sairaalan nuoriso-osasto tuli tutuksi, potilaat ja monet heidän asiansa. Ganesia kuunneltiin, juteltiin, tehtiin kaikenlaista. Yhden juhannuksen vietin stadin kesäyössä kahden hengen potilaskävelyllä aina Seurasaareen asti. Remu, Cisse ja Albert tulivat tutuiksi tuon reilun puolen vuoden ajanjakson aikana. He eivät olleet potilaita, potilaiden suosikkeja kuitenkin. Itsekin hankin Roadrunnerin. Albumin vertaista ei suomirokissa taida olla.
Opiskeluaikana olin töissä Hesperian sairaalassa. Psykiatrisen sairaalan nuoriso-osasto tuli tutuksi, potilaat ja monet heidän asiansa. Ganesia kuunneltiin, juteltiin, tehtiin kaikenlaista. Yhden juhannuksen vietin stadin kesäyössä kahden hengen potilaskävelyllä aina Seurasaareen asti. Remu, Cisse ja Albert tulivat tutuiksi tuon reilun puolen vuoden ajanjakson aikana. He eivät olleet potilaita, potilaiden suosikkeja kuitenkin. Itsekin hankin Roadrunnerin. Albumin vertaista ei suomirokissa taida olla.
Ukrainassa käydään kasakkasotaa. Sota on mieletön, vailla järkeä. Molemmat osapuolet kantavat isiensä perinnettä. Siinä ei vältytä julmuuksilta, laumat kulkevat pilvien alla, tuhkavyöryt salamoivat. Sota on aina syntistä touhua, jossa voittajaa ei ole.
Ukrainassa käydään kasakkasotaa. Sota on mieletön, vailla järkeä. Molemmat osapuolet kantavat isiensä perinnettä. Siinä ei vältytä julmuuksilta, laumat kulkevat pilvien alla, tuhkavyöryt salamoivat. Sota on aina syntistä touhua, jossa voittajaa ei ole.
– Hei! Mä oon Roby Andersson stadista. Mua ei parane muuten sekottaa Ronyyn. Se on mun broidi siitä tsemppareista, teevee sarjasta, jos tiätte…
– Hei! Mä oon Roby Andersson stadista. Mua ei parane muuten sekottaa Ronyyn. Se on mun broidi siitä tsemppareista, teevee sarjasta, jos tiätte…
Rukoilijasirkat, martit, tapiot ja tellervot ovat kuolleet. Ilmastonmuutos, myös hengellinen, on totta. Rukoilijoita on yhä vähemmän. Olemmeko arvojen muutoksessa saaneet mitään kestävää tilalle? Tauti on tullut ja tuntuu jäävän pysyväksi.
Rukoilijasirkat, martit, tapiot ja tellervot ovat kuolleet. Ilmastonmuutos, myös hengellinen, on totta. Rukoilijoita on yhä vähemmän. Olemmeko arvojen muutoksessa saaneet mitään kestävää tilalle? Tauti on tullut ja tuntuu jäävän pysyväksi.
Kansalla ei ole lainkaan itsekritiikkiä. Kukaan ei arvioi enää omaa elämäntapaansa. Toisin pitää olla. Kun on sen aika niin elämän suuntaa pitää tarkistaa ja suunta kääntää. Ja se aika on nyt!.
Kansalla ei ole lainkaan itsekritiikkiä. Kukaan ei arvioi enää omaa elämäntapaansa. Toisin pitää olla. Kun on sen aika niin elämän suuntaa pitää tarkistaa ja suunta kääntää. Ja se aika on nyt!.
Pyhä Jumala on minulle tämän tien ja tehtävän osoittanut. Tälle haudalle olen nyt pysähtynyt ystäväni kanssa. Olen tottunut siihen, että yllätyksiä sattuu. Aina sattuu ja tapahtuu. On ollut monenlaisia käänteitä, ihmisiä, tehtäviä, hetkiä, jotka ovat jostain vain kuin tulleet. Ne ovat tilanteita, jotka on minulle annettu, merkittäviä ehkä toisillekin.
Pyhä Jumala on minulle tämän tien ja tehtävän osoittanut. Tälle haudalle olen nyt pysähtynyt ystäväni kanssa. Olen tottunut siihen, että yllätyksiä sattuu. Aina sattuu ja tapahtuu. On ollut monenlaisia käänteitä, ihmisiä, tehtäviä, hetkiä, jotka ovat jostain vain kuin tulleet. Ne ovat tilanteita, jotka on minulle annettu, merkittäviä ehkä toisillekin.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Osittainen kuunpimennys kuvattiin 28.10.2023 klo 23.14.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste