Minna Sarvijärvi (kesk.) epäili, että Pirhassa tehdyt säästöt siirtyvät tosiasiassa kuluiksi toisille palvelualueille.
Tuukka Ollil
Aluevaltuustossa kyseltiin, onko Keiturin Soten alasajo perusteltua
Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa murehdittiin Keiturin Soten kohtaloa.
Pirha on päättänyt hankkia Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelut Pihlajalinnalta, joka ottaa sote-palvelut vastattavakseen Ruovedellä ja Virroilla huhtikuun alussa. Kuukautta myöhemmin mukaan tulevat Parkano ja Kihniö. Palvelut nykyään tuottavan Keiturin Soten omistaa sataprosenttisesti Pirha, joten yhtiö ajetaan alas. Asia nousi keskusteluun kun aluevaltuusto ruoti tarkastuslautakunnan väliarvioraporttia.
– Onko päätös Keiturin Soten alasajamisesta perusteltu? Asiakkaiden näkökulmasta se ei ole suotuisa, Sinikka Torkkola (vas.) ounasteli.
Hän huomautti, että Keiturin Soten asiakastyytyväisyys ja henkilökunnan tyytyväisyys ovat parempia kuin Pirhassa. Lisäksi yhtiö on tehnyt positiivista tulosta.
– Myös erikoissairaanhoito on Keiturissa toiminut, jatkossa ne asiakkaat tulevat tänne Taysin jonoon.
Torkkola myönsi puhuvansa jälkijättöisesti, sillä päätökset on jo tehty.
– Haluan tämän nostaa siksi, että ymmärretään, jos on jotain olennaista, mikä meiltä on mennyt ohi. Jos katsotaan esimerkiksi Pirhan muita tytäryhtiöitä Coxaa ja Sydänsairaalaa, niin ne ovat toimivia ja palaute niistä on hyvää. Olisiko Keiturin Sotesta voinut kehittää yksikön, joka toteuttaa pienemmässä mittakaavassa parempia palveluita?
– Katson myös itseäni peiliin. Meidän kaikkien tulee olla tietoisia, mistä päätetään ja mihin ne päätökset voivat johtaa.
Päätösten vaikutuksia tulee seurata.
Minna Sarvijärvi (kesk.) mietti, seurataanko Pirhassa tehtyjen päätösten vaikutuksia.
– Mihin tulee lisäpainetta ja lisäkulua kun jossain säästetään? Esimerkiksi ikäihmisten hoivaan pääsyn kriteereitä on tiukennettu. Silloin kuormitusta on muilla palvelualueilla.
Sarvijärvi huomautti, että moni tavoite on jäänyt toteutumatta. Niihin kuuluvat muun muassa kotiin vietävien palveluiden vahvistaminen sekä päivystyksen ruuhkien purku.
– Ovatko nämä asiat yhteydessä muualla tehtyihin säästöihin, hän kysyi.
Useat valtuutetut, muun muassa Lotta Hamari (sd.) ja Hanna Holma (kesk.) kantoivatkin huolta ikäihmisten tilanteesta. Holma nosti esiin luvut, joiden mukaan Pirhassa paikka ikäihmisten ympärivuorokautisessa asumisessa löytyy nopeasti.
– Todellisuudessa sinne pääsevät vain he, joiden kunto on romahtanut. Kriteerit palveluasimiseen pääsemiseksi on vedetty tiukalle.
Sote-kiinteistöjen pelätään keskittyvän.
Toinen aluevaltuustossa käsitelty iso asia oli investointisuunnitelman päivittäminen. Keskusteluun nousi alueiden kohtelu, sillä suurimmassa osassa Pirkanmaata sote-kiinteistöt kuuluvat kunnille. Vuoden vaihteen jälkeen kiinteistöt menevät pääosin kuntien omistamille yhtiöille.
Sen sijaan päivitetyn investointisuunnitelman mukaisesti Pirha lunastaa Hatanpään sairaalan ja sote-keskuksen Tampereen kaupungilta.
Riitta Kuismanen (kd.) kysyi, eikö muidenkin sote-kiinteistöjen ostaminen Pirhalle olisi järkevää. Hän kantoi huolta palveluiden keskittymisestä Tampereelle.
Laskentapäällikkö Mikko Hannola vastasi, että sote-kiinteistön ostaminen Pirhalle otetaan pohdintaan, kun nähdään, että rakennukselle on varmasti pitkäaikaista käyttöä.
– Juuri nyt Tampereen kohteet ovat tähän nousseet, mutta tämä ei ole kuntarajoista kiinni. Tarkastelemme tätä alueellisesti.
Vs. Hyvinvointialuejohtaja Juhani Sand lisäsi, että alueelta tarkastellaan esimerkiksi väestön kehitystä: onko se kasvava vai vähenevä.
– Lisäksi tulee huomioida riskit, joita kiinteistön omistaminen mahdollisesti tuo.


