Irina Tuomainen
Iso-Tarjanneveden vedenkorkeuden nostaminen – Pieni askel eteenpäin
Iso-Tarjanneveden alivedenkorkeuden nostamista mietittiin alueen kuntien kesken viime viikolla. Suuret vaihtelut ja eritysesti matalat vedenkorkeudet ovat aiheuttaneet haittaa muun muassa Iso-Tarjanneveden virkistyskäyttöön viimeisten vuosien aikana.
Ruoveden kunta kutsui kokoukseen Virtojen, Mänttä-Vilppulan kaupunkien edustajat sekä ely-keskuksen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen.
Yleinen mielipide on tiedossa: vedenkorkeutta halutaan nostaa. Hankeen toteutus on haastava Iso-Tarjanneveden koon takia.
Ruoveden kunnanjohtaja Toni Leppänen sanoo, että seuraavaksi päivitetään vuonna 2007 valmistunut selvitys vaihtoehdoista. Sen jälkeen arvioidaan toimenpiteiden hintaa ja kunnat päättävät, onko niihin varaa.
Mikäli hankkeeseen ryhdytään, alivedenpintaa voidaan nostettaisiin todennäköisimmin Murolekosken pohjapadon avulla.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) sai vuonna 2022 päätöksen kyselytutkimuksen siitä, mitä ranta-asukkaat ovat mieltä mahdollisesta vedenpinnan nostamisesta.
KVVY:n tekemän kyselyyn vastasi noin 60 % rantakiinteistöjen omistajista. Heistä suuri osa – lähes 90 % – kannatti alivedenpinnan nostoa. Moni oli kyselyn mukaan valmis myös osallistumaan kustannuksiin.
Selvitys päivitetään tälle vuosikymmenelle ja päästään katsomaan, mitkä ovat realistiset mahdollisuudet
Iso-Tarjanneveden vedenkorkeuden mahdollinen nostaminen kiinnostaa. Kuvassa KVVY:n avoin loppuseminaari kyselyhankkeesta vuonna 2022.
Kehitysjohtaja Janne Pulkka KVVY.stä oli mukana viime viikon neuvottelussa. Hän kertoo, että Pirkanmaan ympäristökeskus teki vuonna 2007 esiselvityksen Iso-Tarjanneveden ali- ja keskiveden korkeuden nostamismahdollisuuksista.
– Selvitys on aika vanha, vesiolosuhteet ovat muuttuneet. Selvitys päivitetään tälle vuosikymmenelle ja päästään katsomaan, mitkä ovat realistiset mahdollisuudet, hän sanoo.
Selvitystyön tekijää ei ole vielä päätetty.
Tilanne on Pulkan mielestä hieno siinä mielessä että kyselyn mukaan prosentuaalisesti suuri osa ranta-asukkaista suhtautuu positiivisesti ja näkee asian merkityksellisenä.
– Nyt täytyy tarkentaa reunaehdot ja selvittää, mitä alivedenpinnan nosto käytännössä tarkoittaisi ja mitkä ovat todelliset mahdollisuudet.
Hän sanoo, että kysymyksessä ei ole vain ranta-asukkaiden ja maanomistajien etu, vaan myös kuntien ja alueiden elinvoiman.
– Kun vapaa-ajanasukkaat ovat tyytyväisiä, he viettävät enemmän aikaa mökeillään. Siitä koituu osa tulovirroista, jolla ylläpidetään alueen elinvoimaan. On olemassa paljon eri mittareita sille, mikä on hyöty. Kuntien pitää miettiä, mitä tämä saa maksaa ja miten hyötyä mitataan mahdollisen parantamisen jälkeen.
Kysymyksessä ei ole vain ranta-asukkaiden ja maanomistajien etu, vaan myös kuntien ja alueiden elinvoiman.
KKVY on valmistelemassa tarjousta vuoden 2007 esiselvityksen päivityksestä. Mikäli KVVY valitaan päivityksen tekijäksi, Pulkka arvelee aikataulua sellaiseksi, että yleisötilaisuus asiasta voitaisiin pitää kevättalvella 2025.
Iso-Tarjannevesi on usean samapintaisten järven muodostama suurjärvi. Alueeseen kuuluu Vaskivesi, Visuvesi, Ruovesi, Tarjanne sekä Palovesi ja Jäminginselkä. Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan suurjärven laajuus 210 neliökilometriä. Sen vedet purkautuvat Murolekosken kautta alapuoliseen Näsijärveen.