Maan­vil­je­ly

Maa­ta­lou­sy­rit­tä­jä Pau­li So­me­ro vil­je­lee pel­to­ja Jääh­dys­poh­jas­sa lä­hel­lä Ruo­ve­den ja Vir­tain ra­jaa. Hä­nel­lä ei ole si­nän­sä mi­tään Iso-Tar­jan­ne­ve­den ali­ve­den­kor­keu­den nos­toa vas­taan. Ke­säl­lä se oli­si hyvä asia ran­to­jen käyt­tä­jil­le.

Maan­vil­je­li­jää kui­ten­kin mie­ti­tyt­tää, pa­he­ne­vat­ko ke­vät­tul­vat. Täs­tä asi­as­ta hän käyt­ti kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­des­sa­kin pu­heen­vuo­ron.

– EU:tuet jää­vät ko­ko­naan saa­mat­ta, jos jo­kin ala on kah­te­na pe­räk­käi­se­nä vuo­te­na vil­je­le­mät­tä.

Hän ei ole poh­din­to­jen­sa kans­sa yk­sin, sama asia on mo­nel­la vil­jel­jäl­lä mie­les­sä.

Nuut­ti­lan­lah­den ran­nal­la jär­ven hä­nel­lä on Ant­ti Lah­ti-Nuut­ti­lan pel­toa vuok­ral­la noin puo­li­sen heh­taa­ria. Täs­sä pai­kas­sa vil­je­le­mät­tä jää suh­teel­li­sen usein ne­li­sen aa­ria, jot­ka jää­vät ke­vät­tul­van al­le kyl­vö­ai­kaan. Kym­me­nen vuo­den ai­ka­na niin ta­pah­tuu 2–3 ker­taa.

Toi­sel­la 2,2 heh­taa­rin ko­koi­sel­la pel­to­loh­kol­la on­gel­ma­na on sa­la­o­ja­put­ki, joka uit­taa kor­ke­an ve­den ai­kaan vet­tä pel­lol­le.

– Tä­nä­kin ke­vää­nä vil­je­le­mät­tä jäi noin 20 aa­rin ko­koi­nen alue pel­lon kes­kel­lä pai­nau­mas­sa, hän ker­too.

So­me­ron vil­je­le­mil­lä pel­loil­la on vie­lä kak­si muu­ta­kin koh­taa, jot­ka lai­neh­ti­vat, kun vesi on kor­ke­al­la.

– Tul­va­hui­put pi­täi­si kar­sia pois, hän sa­noo.

Lue myös:

Iso-Tar­jan­ne­ve­den veden­kor­keu­den nos­to kos­ki­si tu­han­sia ran­ta-asuk­kai­ta – ky­se­lys­sä kan­na­tus vah­vaa

Ruo­ve­si ot­taa ko­pin mui­den toi­mi­joi­den kut­sus­ta neu­vot­te­luun