Varsinkin matalat vedenkorkeudet haittaavat ranta-asukkaiden elämää.
KVVY
Iso-Tarjanneveden vedenkorkeuden nosto koskisi tuhansia ranta-asukkaita – kyselyssä kannatus vahvaa
Kun laituri on kymmeniä metrejä vesirajasta, alkaa uimaan meno olla kurjaa ja veneily hankalaa. Varsinkin matalat vedenkorkeudet ovat viime vuosikymmeninä aiheuttaneet haittaa ranta-asukkaille.
Kokemäenjoen vesistöjen vesiensuojeluyhdistys (KVVY) on viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt haitallisten alhaisten vedenpintojen noston esiselvityksen. Siinä kysyttiin Iso-Tarjanneveden ranta-asukkailta, mikä on heidän kantansa mahdolliseen vedenpinnan nostoon.
Hankkeen loppuseminaari pidettiin Ruovedellä.
Mistä johtuu tarve alivedenkorkeuden nostoon?
– Suurimmassa osassa vedenpintaa on laskettu jossain vaiheessa. Murolekoski on perattu 1800-luvulla. Ravinteita järveen tulee lisää, kuormitus lisääntyy. Etenkin loivilla rannoilla rehevöityminen lisääntyy, kertoi hankevetäjä Heikki Holsti KVVY:stä.
Toinen tärkeä syy on rantojen virkistyskäytön helpottuminen.
Iso-Tarjanneveden hanke on poikkeuksellinen mittakaavansa takia, toteutuessaan se olisi suurin Suomessa. Vedenpinnan noston hankkeita on kuitenkin Pirkanmaallakin useita. Virroilla on 2000-luvulla tehty vedenpinnan noston hankkeita muun muassa Vaskuujärvellä, Toisvedellä ja Vehmasjärvellä.
Vedenpinnan nosto on luvanvarainen toimenpide, sillä se voi aiheuttaa haittaa alavilla paikoilla sijaitseville rakennuksille ja maa-alueille.
KVVY:n tekemän kyselyyn vastasi noin 60 % rantakiinteistöjen omistajista. Heistä suuri osa – lähes 90 % – kannattaa alivedenpinnan nostoa. Moni on valmis myös osallistumaan kustannuksiin.
Toteutumisen kannalta kriittinen asia on se, kuinka moni ranta-asukkaista taas haluaa korvauksia, jos alivedenpintaa nostetaan. Korvauksia voi lain mukaan saada.
Kyselyn perusteella rantakiinteistöjen omistajat halusivat korvauksia noin neljän miljoonan euron arvosta.
Loppuseminaarissa uutta tietoa tästä saatiin Ella Ketolan esittelemästä paikkatietoanalyysistä. Laserkeilausaineiston avulla arvioitiin, millaisia alueita veden alle jäisi, jos vedenpintaa nostettaisin 50 sentillä. Tämä on reilusti enemmän, sillä todennäköinen tavoite vedenpinnan nostossa on 15–20 senttiä. Laskennalliset korvaussummat olivat arviossa 30 euroa neliöltä rakennetulla alueella, rakentamaton rantatontti arvotettiin 16,89 euroon/neliöltä. Näillä lähtötiedoilla arvio korvauksista Iso-Tarjannevedellä liikkuisivat 1,41–1,6 miljoonassa eurossa.
Hankkeen aineistot, kyselyjen tulokset ja loppuseminaarin tallenteet ovat katsottavissa KVVY:n hankesivuilla.
Lue myös :Ruovesi ottaa kopin muiden toimijoiden kutsusta neuvotteluun
Iso-Tarjanneveden vedenkorkeuden nosto koskisi tuhansia ranta-asukkaita – kyselyssä kannatus vahvaa
Miksi
Vedenkorkeuden noston puolesta adressin allekirjoittaneiden
kommentteja
Keväisin upea rantakiinteistö, syksyisin apea kuivanmaan mökki.
Entiset kutuheinikot keväisin jo kuivilla.
Laituria ei voi hankkia, koska rantaviiva on keväällä ja syksyllä aivan eri kohdissa.
Vähävetisyys on haitta historiallisesti arvokkaalle höyrylaivaliikenteelle ja myös muulle vesiliikenteelle.
Vuosikymmeniä alueella veneilleenä voi todeta, että tilanne on ikävä, osaan satamista (esim. Vilppula) on uskaliasta mennä puhumattakaan tutuista luonnonsatamista.
Vehkakosken tanssilavan suosio laskee heti paljon, kun veneellä ei pääse perille.
Laivaosakeyhtiö Intti risteilee em. ylävesillä, loppukesästä, tietyt laiturit ja reitit eivät ole enää liikennöitävissä. Vilppulan reitille ei uskalla. Aluksen syväys on reilut kaksi metriä.
Tervetuloa Tuuhoskylän Syvälahteen soutelemaan, vesi on 20 metrin päässä rannasta.
Koskimelonnan ja muun vesistön virkistyskäytön vuoksi olisi hienoa, jos koskea voitaisiin kunnostaa näitä näkymiä huomioiden.
Vedenvaihtelut aiheuttaa veneille karilleajoja, ei-kartoitetuille vedenalaisille kiville.
Nettiadressi: Iso-Tarjanneveden
haitallinen vedenvaihtelu
tulee korjata.