Jä­min­ki­poh­ja on kun­nan kaa­voi­tus­kat­sauk­ses­sa mer­kit­ty ke­hit­tä­mi­sa­lu­eek­si. Kun­ta käyn­nis­ti ke­hit­tä­mis­työn kut­su­mal­la ky­lä­läi­set, alu­een yrit­tä­jät sekä maan­vil­je­li­jät vii­me vii­kon tiis­tai­na Pek­ka­lan kou­lul­le kes­kus­te­le­maan tar­peis­ta ja toi­veis­ta kart­to­jen ää­rel­le.

Alu­eel­le on tar­koi­tus laa­tia joko oi­keus­vai­kut­tei­nen osa­y­leis­kaa­va tai ky­lä­suun­ni­tel­ma. Suun­nit­te­lu­a­lue on ra­jat­tu kos­ke­maan kar­ke­as­ti Jä­min­ki­poh­jan taa­ja­maa, eli noin 600 heh­taa­rin ko­kois­ta alu­et­ta.

Jäminkipohjan kehittäminen koskee karttaan piirrettyä taajama-aluetta, joka on pinta-alaltaan noin 600 hehtaaria.

Ruoveden kunta

Täl­lä het­kel­lä Jä­min­ki­poh­jan taa­ja­ma-alu­eel­la on usei­ta van­hen­tu­nei­ta ra­ken­nus­kaa­vo­ja. Jä­min­ki­poh­jan en­sim­mäi­nen ra­ken­nus­kaa­va vah­vis­tet­tiin vuon­na 1973. Kaa­vaan teh­tiin 1970-lu­vun lop­pu­puo­lel­la nel­jä kaa­va­muu­tos­ta. 1990-lu­vun alus­sa kaa­va-alu­et­ta laa­jen­net­tiin ja ra­ken­nus­kaa­vaa muu­tet­tiin. Vii­mek­si ase­ma­kaa­vaa yri­tet­tiin päi­vit­tää vuon­na 2018 Te­la­kan­ran­nan mat­kai­lu­pal­ve­lu­jen ke­hit­tä­mi­sek­si, mut­ta kaa­va kaa­tui ely-kes­kuk­sen va­li­tuk­seen. Sen jäl­keen Jä­min­ki­poh­jan kaa­voi­hin ei ole kos­ket­tu.

Kes­kus­te­lua kou­lul­la vi­rit­te­li kun­nan tek­ni­nen joh­ta­ja Walt­te­ri Mar­te­lin.

– Nyt siis sel­vi­te­tään yleis­kaa­van päi­vi­tys­tä taa­ja­ma-alu­eel­la ja tämä on läh­tö­tie­don ke­ruu­ta sii­hen. Eli min­kä­lai­se­na alu­ee­na te ha­lu­at­te näh­dä Jä­min­ki­poh­jan tu­le­vai­suu­des­sa, mikä on tei­dän mie­les­tä säi­ly­tet­tä­vää, mikä on teil­le tär­ke­ä­tä, mitä ar­vos­tat­te pal­ve­luis­sa, asu­mi­ses­sa työ­pai­kois­sa, nii­den py­sy­mi­ses­sä? Mi­ten ta­voit­tei­siin pääs­tään ja mitä ovat tu­le­vai­suu­den haas­teet, Mar­te­lin lu­et­te­li.

– Meil­lä ei ole mi­tään val­mii­ta suun­ni­tel­mia alu­eel­le, vaan tä­män poh­jal­ta sit­ten läh­de­tään edis­tä­mään asi­aa, hän li­sä­si.

Kaa­va-ark­ki­teh­ti Lee­na Rop­po­la sel­vit­ti, et­tä il­lan an­ti, nä­ke­myk­set ja eh­do­tuk­set koo­taan yh­teen ja alu­eel­le teh­dään kar­kea asu­tus­sel­vi­tys, te­ol­li­suus­sel­vi­tys ja luon­to­sel­vi­tys. Rop­po­la piti ky­län yh­tei­sen tah­to­ti­lan sel­vit­tä­mis­tä hy­vin tär­ke­ä­nä työn edis­tä­mi­sel­le.

– Oli­si hie­noa, jos pääs­täi­siin sem­moi­seen po­si­tii­vi­seen vi­ree­seen ja näh­täi­siin mah­dol­li­suuk­sia.

Näin kä­vi­kin. Ky­läil­taan saa­pu­nut hie­man yli kol­men­kym­me­nen hen­gen jouk­ko ja­et­tiin ryh­miin, jot­ka kier­si­vät nel­jäs­sä eri pöy­däs­sä ker­to­mas­sa kart­to­jen ää­rel­lä nä­ke­myk­siä ja toi­vei­ta eri ai­he­a­lu­eis­ta.

Asumisen pöydässä kirjattiin ylös asumiseen liittyviä toiveita. Keskustelu kävi vilkkaana.

Anu Kuivasmäki

Asu­mi­sen pöy­däs­sä kir­ju­rei­na ja kes­kus­te­lua he­rät­tä­mäs­sä oli­vat kaa­va-ark­ki­teh­ti Lee­na Rop­po­la ja kiin­teis­töin­si­nöö­ri Ee­me­li Her­ra­nen.

Kart­taan ker­tyi mu­ka­vas­ti tar­ra­lap­pu­ja, jos­sa tär­keik­si toi­veik­si oli nos­tet­tu muun mu­as­sa uu­det asun­not, lap­si­lu­vun kas­vu ja kou­lun py­sy­vyys.

– Ei tuu­li­voi­maa, ke­vy­en lii­ken­teen väy­lä Sa­han­tiel­le ja kan­ta­tiel­le, ve­ne­paik­ko­ja, ve­sis­tö­mat­kai­lua, met­säs­tys­tä ja ka­las­tus­ta, lu­et­te­li la­puis­ta Ee­me­li Her­ra­nen asu­mi­seen pöy­däs­sä esiin nous­sei­ta asi­oi­ta.

Työ­pai­kat ja te­ol­li­suus pöy­dän ää­res­sä kes­kus­te­lut­ti­vat Te­la­kan­ran­nan alu­een ke­hit­tä­mi­nen sekä ky­län nä­ky­vyys ja mark­ki­noin­ti.

– Gril­lil­le toi­vot­tiin uut­ta yrit­tä­jää ja te­ol­li­suu­sa­lu­eel­le kas­vua. Te­la­kan­ran­nas­sa voi­si ol­la esi­mer­kik­si kah­vi­la ja ma­joi­tus­ta. Ker­ros­ta­lois­ta ha­lu­taan eroon, lu­et­te­li elin­voi­ma­pääl­lik­kö Tan­ja Lah­ti oman pöy­tän­sä an­tia.

– Kes­kus­te­lu oli oi­kein hy­vää ja kai­kil­la oli mie­li­pi­tei­tä, Lah­ti li­sä­si.

Jäminkipohjassa on voimallista maataloutta. Pelloilla kasvatetaan ruokaa niin karjalle kuin ihmisille. Peltomaisemat koetaan tärkeinä, kertoo ajatuksia maatiloista ja kehittämisestä kirjannut Heidi Kuutti-Selkee (keskellä)

Anu Kuivasmäki

Maa­ti­lois­ta ja maa­ta­lou­des­ta nos­tet­tiin tär­keik­si eri­tyi­ses­ti pel­to­mai­se­mat.

– Jä­min­ki­poh­jan pel­to­a­lu­eet ovat tosi mer­kit­tä­viä Ruo­ve­den re­hun ja ruu­an tuo­tan­non nä­kö­kul­mas­ta. Tääl­lä tuo­te­taan ih­mi­sil­le ja kar­jal­le ruo­kaa. Pel­lot, var­sin­kin ky­lä­kes­kuk­ses­sa, ovat hy­vin hoi­det­tu­ja ja ih­mi­set ar­vos­ta­vat sitä. Kun pel­lot ovat te­hok­kaas­sa käy­tös­sä, ne ovat myös kau­nii­ta, maa­seu­tu­a­si­an­tun­ti­ja Hei­di Kuut­ti-Sel­kee va­lot­ti nä­ke­myk­siä.

Pöy­dän ää­rel­lä kes­kus­tel­tiin myös Myl­ly­o­jan ja Pär­ja­no­jan kun­nos­tuk­ses­ta, pu­si­koi­tu­neen ky­län­rai­tin siis­ti­mi­ses­tä, lä­hi­ruu­as­ta ja ui­ma­ran­nas­ta.

– Lep­pä­nok­ka on kau­nis ja hy­väs­sä kun­nos­sa. Sii­tä ky­läyh­dis­tys sai kii­tos­ta.

Myös täs­sä pöy­däs­sä nos­tet­tiin tär­ke­äk­si Te­la­kan­ran­nan ke­hit­tä­mi­nen.

Jä­min­ki­poh­jan kau­nis nä­ky­mä Ori­ve­del­tä las­keu­dut­ta­es­sa voi­si ol­la hyvä mai­se­ma­paik­ka.

Matkailu ja palvelut kirvoittavat nekin monia näkemyksiä. Osin ne olivat samoja, kuin muissakin pöydissä, kuten esimerkiksi Telakanrannan kehittäminen, missä nähdään niin matkailullista kuin teollista kehittämispotentiaalia. Waltteri Martelin vasemmalla kuuntelee kommentteja ja oikealla Leena Roppola laittaa tarroja kartalle.

Anu Kuivasmäki

Sa­man­suun­tai­nen kes­kus­te­lu jat­kui myös Pal­ve­lut ja mat­kai­lu -pöy­däs­sä, jon­ka ää­rel­lä päi­vys­ti tek­ni­nen joh­ta­ja Walt­te­ri Mar­te­lin

– Ko­vas­ti pal­ve­lu­ja alu­eel­le toi­vot­tais, mut­ta hy­vin ym­mär­ret­tiin, et­tä se vaa­ti­si myös pal­ve­lu­jen käyt­tä­jiä. Esi­mer­kik­si pop up -tyy­li­nen ki­os­ki ke­sä­kau­del­le oli­si toi­vot­tu. Gril­liä toi­vot­tiin au­ki ja sin­ne pe­ru­se­lin­tar­vik­kei­ta, Mar­te­lin lu­et­te­li.

Te­la­kan­ran­ta nou­si luon­nol­li­ses­ti pal­ve­lu­jen ja mat­kai­lun pis­tees­sä esil­le, ku­ten muis­sa­kin pöy­dis­sä.

Lä­hes kak­si tun­tia kes­tä­neen ide­oin­nin jäl­keen ide­at ja toi­veet käy­tiin pääl­li­sin puo­lin läpi ja va­lo­tet­tiin tu­le­via as­ke­lei­ta.

Kaa­va-ark­ki­teh­ti Lee­na Rop­po­la laa­tii yh­teen­ve­don, jon­ka poh­jal­ta suun­ni­tel­mia läh­de­tään edis­tä­mään. Mah­dol­li­ses­ti alu­eel­le teh­dään kar­kea asu­tus-, te­ol­li­suus- ja luon­to­sel­vi­tys.

– Syk­syl­lä, kun ko­koon­nu­taan uu­des­taan kes­kus­te­le­maan ja kat­so­maan jon­kin­lais­ta luon­nos­kart­taa­kin, poh­di­taan, et­tä vas­taa­ko se tei­dän ta­voit­tei­tan­ne, Lee­na Rop­po­la sel­vit­ti.

Kunnan kaava-arkkitehti Leena Roppola kokoaa kaikki vastaukset ja työstää suunnitelmaa eteenpäin. Seuraava tapaaminen on kyläläisten kanssa aikaisintaan syyskuussa.

Anu Kuivasmäki

Ky­läs­sä asu­va ja yri­tys­tä pyö­rit­tä­vä Mat­ti Korp­poo piti ky­lä­ti­lai­suut­ta an­toi­sa­na.

– Ihan hyvä ja on po­si­tii­vis­ta näh­dä kuin­ka pal­jon on tul­lut po­ruk­kaa pai­kal­le ja hyvä et­tä ih­mi­set ha­lu­a­vat osal­lis­tua ja kes­kus­tel­la.

Joka pis­teel­lä käy­tiin Korp­poon mie­les­tä mie­len­kiin­toi­sia kes­kus­te­lu­ja.

– Täy­tyy ol­la re­a­lis­ti, mikä oi­ke­as­ti on to­teu­tet­ta­vis­sa, mut­ta nyt an­ne­taan mah­dol­li­suus tuo­da aja­tuk­sia jul­ki.

Mal­la Haa­pa­nie­men mie­les­tä ky­län tär­kein asia on kou­lu ja sen säi­ly­mi­nen. Sen myö­tä voi­daan saa­da uu­sia asuk­kai­ta­kin ky­lään.

Ky­lä­ti­lai­suut­ta hän piti myös Korp­poon lail­la tär­ke­ä­nä.

– Hyvä ti­lai­suus. Sain sa­not­tua, mitä mie­les­sä oli.