Tut­ki­mus­mas­tot so­jot­ta­vat koh­ti tai­vas­ta kuu­si­kymp­pi­sen män­ty­met­sän lo­mas­ta. Hyy­ti­ä­län met­sä­a­se­man män­ty­jen jou­kos­ta löy­tyy se, joi­ta sa­no­taan maa­il­man mi­ta­tuim­mak­si puuk­si.

Yli­o­pis­to­tut­ki­ja Pau­lii­na Schiestl-Aal­to osoit­taa hoik­ka­run­kois­ta män­tyä, jon­ka kyl­keen on kiin­ni­tet­ty an­tu­rei­ta. Puo­len tun­nin vä­lein ke­rät­tä­vis­tä kaa­su­näyt­teis­tä saa­daan da­taa, mikä koh­ta Pen­tis­tä toi­mii juu­ri sil­loin par­hai­ten il­mas­to­hy­vik­se­nä nie­le­mäl­lä hiil­tä.

Mit­taus­koh­det­ta jou­du­taan vaih­ta­maan noin kym­me­nen vuo­den vä­lein, jot­ta yh­tä puu­ta ei rää­kä­tä lii­kaa. Toi­saal­ta tut­ki­joi­ta kiin­nos­taa myös se, mi­ten kär­si­vä puu pys­tyy toi­mi­maan hii­li­nie­lu­na. Tä­tä­kin tut­ki­taan, va­kuut­taa Hyy­ti­ä­län joh­ta­ja Juho Aal­to.

Pent­ti on sel­vit­tä­nyt hy­vin tut­ki­muk­sen tuo­mat ra­sit­teet, mut­ta eh­kä jo pa­rin vuo­den ku­lut­tua se saa ve­täy­tyä elä­ke­päi­vil­le. Sil­loin se on tuot­ta­nut niin pal­jon tie­toa il­mas­to­tut­ki­muk­sel­le kuin yh­del­tä puul­ta voi koh­tuu­del­la vaa­tia.

Pauliina Schiestl-Aallon ja tutkimusmaston oikealla puolella maailman mitatuin puu, lempinimeltään Pentti.

Terhi Kääriäinen

Pauliina Schiestl-Aalto Hyytiälän tutkimusmetsässä.

Terhi Kääriäinen

Hyy­ti­ä­läs­sä teh­tä­väs­sä Hii­li­nie­lu+ -tut­ki­muk­ses­sa pe­reh­dy­tään ta­lous­met­sien ko­ko­nai­sil­mas­to­vai­ku­tuk­siin. Tut­ki­mus­ta joh­taa Hel­sin­gin yli­o­pis­ton ae­ro­so­li- ja ym­pä­ris­tö­fy­sii­kan pro­fes­so­ri Mark­ku Kul­ma­la.

– Jos aja­tel­laan, et­tä met­sät ovat hii­li­nie­lun kan­nal­ta il­mas­to­hy­vis, niin Hii­li­nie­lu+:n kan­nal­ta ne ovat mo­nin­ker­tai­nen il­mas­to­hy­vis, Kul­ma­la lin­jaa.

– Tois­tai­sek­si ei tie­de­tä, mil­lai­nen met­sä tai eko­sys­tee­mi vii­len­tää il­ma­ke­hää ko­ko­nais­vai­ku­tuk­sil­taan eni­ten ja mil­lä kai­kil­la me­ka­nis­meil­la. Tie­de­tään, et­tä met­sät toi­mi­vat hii­li­nie­lui­na, mut­ta Hii­li­nie­lu+ -tut­ki­mus pyr­kii sel­vit­tä­mään, mitä muu­ta met­sät te­ke­vät il­mas­ton hy­väk­si, hän jat­kaa.

Käy­tet­tä­vis­sä on maa­il­man pi­sim­piä tut­ki­mus­sar­jo­ja.

Met­sil­lä on vai­ku­tus­ta esi­mer­kik­si ae­ro­so­li­hiuk­kas­ten ja pil­vien muo­dos­tu­mi­seen, sa­tei­siin ja au­rin­gon­va­lon hei­jas­tu­mi­seen ta­kai­sin ava­ruu­teen, jot­ka kaik­ki vai­kut­ta­vat il­mas­ton­muu­tok­seen.

Tut­ki­muk­ses­sa mi­ta­taan kaik­ki­aan yli tu­hat­ta eri muut­tu­jaa. Mit­tauk­sia on teh­ty Hyy­ti­ä­läs­sä jo vuo­si­kym­me­niä, jo­ten käy­tet­tä­vis­sä on maa­il­man pi­sim­piä tut­ki­mus­sar­jo­ja.

– Vas­ta kun ym­mär­räm­me kaik­ki nämä me­ka­nis­mit ja vai­ku­tuk­set, voim­me ym­mär­tää met­sien ko­ko­nais­val­tai­sen vai­ku­tuk­sen il­mas­ton­muu­tok­sel­le, ki­teyt­tää Kul­ma­la, jon­ka mu­kaan Hii­li­nie­lu+ -ajat­te­lu on vie­lä mel­ko al­ku­vai­hees­sa.

Markku Kulmala kuuluu maailman johtaviin ilmastotutkijoihin ja Hyytiälä keskeisiin tutkimusasemiin.

Terhi Kääriäinen

Kansainvälisen tutkijajoukon takana tieteen akateemikko Markku Kulmala ja metsäasemaan tutustunut Sami Oksa.

Terhi Kääriäinen

Met­säyh­tiö UPM tukee ilmas­to­tut­ki­musta

Val­ta­o­san Suo­men met­sä­ta­lou­den mais­ta omis­ta­vat yk­si­tyi­set maa­no­mis­ta­jat. Suu­rin yk­sit­täi­nen met­sä­no­mis­ta­ja on val­tio Met­sä­hal­li­tuk­sen kaut­ta. Myös met­säyh­ti­öt ovat iso maa­no­mis­ta­ja, ker­too ase­man­joh­ta­ja Juho Aal­to.

UPM:n si­dos­ryh­mä­suh­de­joh­ta­ja Sami Ok­sa ker­too, et­tä UPM on­kin ha­lun­nut läh­teä edis­tä­mään ta­lous­met­sien ko­ko­nai­sil­mas­to­vai­ku­tus­ten tut­ki­mis­ta lah­joit­ta­mal­la 400 000 eu­roa Hel­sin­gin yli­o­pis­tol­le. UPM ha­lu­aa tu­kea huip­pu­tut­ki­mus­ta saa­dak­seen tie­toa myös oman toi­min­tan­sa tu­ek­si.

– Olem­me si­tou­tu­neet hoi­ta­maan met­si­äm­me il­mas­to­po­si­tii­vi­ses­ti ja huo­leh­ti­maan luon­non mo­ni­muo­toi­suu­des­ta. Ta­lous­met­sil­lä on kes­kei­nen roo­li il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa, ja ha­lu­am­me pa­nos­taa näi­den vai­ku­tus­ten ym­mär­tä­mi­seen sekä tar­jo­ta uu­siu­tu­via vaih­to­eh­to­ja fos­sii­li­sil­le raa­ka-ai­neil­le, pe­rus­te­lee Ok­sa.