Kolumni
Olemme perheemme kanssa hyvin onnekkaita, kun saamme aina kesäisin ja talvisin matkustaa Armeniasta Ruovedelle meidän toiseen kotiimme. Tyttäreni Ester aloittaa päivien laskemisen Suomen-matkaan jo useita kuukausia etukäteen. Tieni Armeniaan vei jo yli kymmenen vuotta sitten töihin Unicefille, jossa tapasin myös armenialaisen mieheni Vahanin.
Visuveden koti, perhe Suomessa ja suomalaiset arvot ovat päivittäin arjessamme esillä Armeniassa, jossa suomalaisten määrä on yhden käden sormilla laskettavissa. Suomen kiertävää suurlähettilästä Etelä-Kaukasiassa, Kirsti Narista, voi myös nähdä kesäisin Ruoveden ja Virtain seuduilla lomailemassa.
Maita yhdistää yhteinen historian ajanjakso (1800–1900 -luvuilla) Venäjän keisarikunnassa
Suomi ja Armenia ovat monessa suhteessa vastakkaisia kulttuureja. Maina niitä yhdistää kuitenkin yhteinen historian ajanjakso (1800–1900 -luvuilla) Venäjän keisarikunnassa. Armeniassa on asukkaita noin alle kolme miljoonaa. Kummassakin maassa suurimpien maahanmuuttajaryhmien joukossa ovat venäläiset. Suurin osa armenialaisista osaakin puhua venäjää neuvostohistoriansa johdosta, mutta se ei ole korvannut maan omaa jo 400-luvulla kehitettyä armenian kieltä.
Mesrop Mashtotsin luoma aakkosto on edelleenkin armenialaisen identiteetin lähde, mitä Ester on myös koulussa koko viime lukuvuoden harjoitellut kirjoittamaan ja lukemaan. Itse osaan armenian kielen alkeet, joita luovasti hyödynnän arjen eri kohtaamisissa.
Neuvostoaika ei onnistunut tuhoamaan myöskään maan Apostolista ortodoksikirkkoa, joka edustaa orientaalista ortodoksisuutta eroten Venäjän ja Suomen ortodoksikirkoista. Kuulumme osaksi tätä noin yhdeksän miljoonan jäsenen Armenian apostolista kirkkoa. Suurin osa armenialaisista asuukin diasporassa yli 100 eri maassa, joihin on perustettu armenialaisia kirkkoja ja yhteisöjä kansallisidentiteetin ylläpitämiseksi.
Ruoveden jäähalli ja luistelukentät ovat meille korvaamattomia.
Useat Armenian vanhat kirkot kiviristeineen ovat pyhiinvaelluskohteita ja kuuluvat Unescon maailmanperintökohteiden listalle todistaen maan vanhaa kulttuuria. Armenia onkin ensimmäinen kristitty valtio (301 jKr.). Toukokuussa 2023 Suomeen saatiin myös ensimmäinen armenialainen kiviristi, joka pystytettiin ja siunattiin Espoon Tapiolan ortodoksisen kirkon pihalle.
Armenian maisemaa hallitsee Ararat-vuori, johon myös Nooan arkin on kirjoitettu asettuneen. Muutenkin maa on hyvin vuoristoinen ja Jerevanissa on vain vähän metsäalueita ja puistoja. Ruoveden järvi- ja metsämaisemiin sekä niiden tarjoamiin ulkoilumahdollisuuksiin on aina ikävä. Lisäksi Ruoveden jäähalli ja luistelukentät ovat meille korvaamattomia Esterin taitoluisteluharrastuksen vuoksi.
Ruoveden maineikas kulttuurihistoria ja hyvä kulttuuritarjonta tekee Ruovedestä meille myös erityisen tärkeän paikan. Armenialaiset ovat myös aktiivista kulttuurikansaa. Esterin poikkihuilukonserttien yleisönä täällä Ruovedellä on tällä hetkellä vielä vain isovanhemmat, joiden antama kannustus onkin se merkittävin lähde elämälle ja siinä kukoistamiselle.
Kirjoittaja on opettaja ja tutkija, YTM
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syksyisenä aamuna Pihlajanmarjat hehkuvat Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste