Olem­me per­heem­me kans­sa hy­vin on­nek­kai­ta, kun saam­me ai­na ke­säi­sin ja tal­vi­sin mat­kus­taa Ar­me­ni­as­ta Ruo­ve­del­le mei­dän toi­seen ko­tiim­me. Tyt­tä­re­ni Es­ter aloit­taa päi­vien las­ke­mi­sen Suo­men-mat­kaan jo usei­ta kuu­kau­sia etu­kä­teen. Tie­ni Ar­me­ni­aan vei jo yli kym­me­nen vuot­ta sit­ten töi­hin Uni­ce­fil­le, jos­sa ta­pa­sin myös ar­me­ni­a­lai­sen mie­he­ni Va­ha­nin.

Vi­su­ve­den koti, per­he Suo­mes­sa ja suo­ma­lai­set ar­vot ovat päi­vit­täin ar­jes­sam­me esil­lä Ar­me­ni­as­sa, jos­sa suo­ma­lais­ten mää­rä on yh­den kä­den sor­mil­la las­ket­ta­vis­sa. Suo­men kier­tä­vää suur­lä­het­ti­läs­tä Ete­lä-Kau­ka­si­as­sa, Kirs­ti Na­ris­ta, voi myös näh­dä ke­säi­sin Ruo­ve­den ja Vir­tain seu­duil­la lo­mai­le­mas­sa.

Mai­ta yh­dis­tää yh­tei­nen his­to­ri­an ajan­jak­so (1800–1900 -lu­vuil­la) Ve­nä­jän kei­sa­ri­kun­nas­sa

Suo­mi ja Ar­me­nia ovat mo­nes­sa suh­tees­sa vas­tak­kai­sia kult­tuu­re­ja. Mai­na nii­tä yh­dis­tää kui­ten­kin yh­tei­nen his­to­ri­an ajan­jak­so (1800–1900 -lu­vuil­la) Ve­nä­jän kei­sa­ri­kun­nas­sa. Ar­me­ni­as­sa on asuk­kai­ta noin al­le kol­me mil­joo­naa. Kum­mas­sa­kin maas­sa suu­rim­pien maa­han­muut­ta­ja­ryh­mien jou­kos­sa ovat ve­nä­läi­set. Suu­rin osa ar­me­ni­a­lai­sis­ta osaa­kin pu­hua ve­nä­jää neu­vos­to­his­to­ri­an­sa joh­dos­ta, mut­ta se ei ole kor­van­nut maan omaa jo 400-lu­vul­la ke­hi­tet­tyä ar­me­ni­an kiel­tä.

Mes­rop Mash­tot­sin luo­ma aak­kos­to on edel­leen­kin ar­me­ni­a­lai­sen iden­ti­tee­tin läh­de, mitä Es­ter on myös kou­lus­sa koko vii­me lu­ku­vuo­den har­joi­tel­lut kir­joit­ta­maan ja lu­ke­maan. It­se osaan ar­me­ni­an kie­len al­keet, joi­ta luo­vas­ti hyö­dyn­nän ar­jen eri koh­taa­mi­sis­sa.

Neu­vos­to­ai­ka ei on­nis­tu­nut tu­ho­a­maan myös­kään maan Apos­to­lis­ta or­to­dok­si­kirk­koa, joka edus­taa orien­taa­lis­ta or­to­dok­si­suut­ta ero­ten Ve­nä­jän ja Suo­men or­to­dok­si­kir­kois­ta. Kuu­lum­me osak­si tätä noin yh­dek­sän mil­joo­nan jä­se­nen Ar­me­ni­an apos­to­lis­ta kirk­koa. Suu­rin osa ar­me­ni­a­lai­sis­ta asuu­kin di­as­po­ras­sa yli 100 eri maas­sa, joi­hin on pe­rus­tet­tu ar­me­ni­a­lai­sia kirk­ko­ja ja yh­tei­sö­jä kan­sal­li­si­den­ti­tee­tin yl­lä­pi­tä­mi­sek­si.

Ruo­ve­den jää­hal­li ja luis­te­lu­ken­tät ovat meil­le kor­vaa­mat­to­mia.

Use­at Ar­me­ni­an van­hat kir­kot ki­vi­ris­tei­neen ovat py­hiin­va­el­lus­koh­tei­ta ja kuu­lu­vat Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­tei­den lis­tal­le to­dis­ta­en maan van­haa kult­tuu­ria. Ar­me­nia on­kin en­sim­mäi­nen kris­tit­ty val­tio (301 jKr.). Tou­ko­kuus­sa 2023 Suo­meen saa­tiin myös en­sim­mäi­nen ar­me­ni­a­lai­nen ki­vi­ris­ti, joka pys­ty­tet­tiin ja siu­nat­tiin Es­poon Ta­pi­o­lan or­to­dok­si­sen kir­kon pi­hal­le.

Ar­me­ni­an mai­se­maa hal­lit­see Ara­rat-vuo­ri, jo­hon myös Noo­an ar­kin on kir­joi­tet­tu aset­tu­neen. Muu­ten­kin maa on hy­vin vuo­ris­toi­nen ja Je­re­va­nis­sa on vain vä­hän met­sä­a­lu­ei­ta ja puis­to­ja. Ruo­ve­den jär­vi- ja met­sä­mai­se­miin sekä nii­den tar­jo­a­miin ul­koi­lu­mah­dol­li­suuk­siin on ai­na ikä­vä. Li­säk­si Ruo­ve­den jää­hal­li ja luis­te­lu­ken­tät ovat meil­le kor­vaa­mat­to­mia Es­te­rin tai­to­luis­te­lu­har­ras­tuk­sen vuok­si.

Ruo­ve­den mai­nei­kas kult­tuu­ri­his­to­ria ja hyvä kult­tuu­ri­tar­jon­ta te­kee Ruo­ve­des­tä meil­le myös eri­tyi­sen tär­ke­än pai­kan. Ar­me­ni­a­lai­set ovat myös ak­tii­vis­ta kult­tuu­ri­kan­saa. Es­te­rin poik­ki­hui­lu­kon­sert­tien ylei­sö­nä tääl­lä Ruo­ve­del­lä on täl­lä het­kel­lä vie­lä vain iso­van­hem­mat, joi­den an­ta­ma kan­nus­tus on­kin se mer­kit­tä­vin läh­de elä­mäl­le ja sii­nä ku­kois­ta­mi­sel­le.

Kir­joit­ta­ja on opet­ta­ja ja tut­ki­ja, YTM