Tuomas Lahtinen
Tuomas Lahtinen
Kolumni
Sananlaskun mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Mutta entäs video sitten, paljonko asiaa sillä on? Elokuvateollisuuden vakioksi on muodostunut kuvataajuus 23,98 kuvaa sekunnissa, joten nopealla laskutoimituksella minuutin videonpätkä vastaa täten jo aikamoista puhetulvaa, lähes puoltatoista miljoonaa sanaa.
Kuvia ja videoita otetaan enemmän kuin koskaan, ja jokaisella kulkee mukana kaikkialle taskuun mahtuva kamera, jota vastaavaa kuvanlaatua olisi vielä muutama vuosikymmen sitten saatu vain kymmenien tuhansien kuvauskalustolla ja monipäisellä ammattilaisista koostuvalla tiimillä. Ei siis liene liioiteltua todeta, että kuvat ja videot ovat muun muassa sosiaalisen median myötä kokeneet melkoisen inflaation ja joukosta erottuminen on yhä vaikeampaa.
Näin valo- ja videokuvausalan yrittäjänä näen tekniikan kehityksen kuitenkin mahdollisuutena enkä töitä vievänä uhkana, sillä nykytekniikalla rajoitteena alkaa olla enää kameran takana olevan tekijän mielikuvitus ja luovuus.
Tekninen laatu on hyvää kevyemmälläkin kalustolla, joten huomio keskittyy yhä enemmän oleelliseen: siihen, mitä kameran edessä on eikä siihen, kuinka monta megapikseliä tai millaiset hämäräkuvausominaisuudet kamerasta löytyy.
Mieti itse, jääkö elokuvateatterista lähdettäessä mieleen ennemmin elokuvan juoni ja näyttelijöiden suoritukset vai se, että värientoisto olisi voinut olla vähän parempi. Hollywoodissa pärjättiin sentään monta vuosikymmentä kokonaan ilman värejä.
Toisaalta nykyajan teknologian myötä kuva myös laskettelee palturia reilusti enemmän kuin tuhannen sanan edestä. Trikkikuvia on käytetty elokuvissa iät ja ajat, ja esimerkiksi itänaapurissa jo sota-aikoina valokuvista katosi tai niihin ilmaantui asioita halutun totuuden mukaisesti.
Nyt kuvien vääristely kuitenkin onnistuu minuuteissa keneltä tahansa edes hieman Photoshopin sielunelämää ymmärtävältä. Elokuvientekijöille tämä on ilouutinen sillä elokuvan käsikirjoituksen vaatimia lohikäärmeitä, hobitteja tai henkiin heränneitä pehmoleluja voisi olla haastavaa löytää koe-esiintymisiin. Samalla keskivertokuluttajan täytyy kuitenkin tottua olemaan luottamatta siihen mitä näkee.
Myös viime aikoina ryminällä mukaan tulleen tekoälyn kyvyt kehittyvät koko ajan. Tekstikehoitteen mukaisia kuvia syntyy tyhjästä. Aikaansaannosten laatu tosin vielä vaihtelee. Hiljattain kompakysymyksellä saatiin tekoälyyn pohjautuva kielimalli ChatGPT esimerkiksi kertomaan uskottavan tuntuisesti puuta heinää Tampereen sataman kehittämisen vaikutuksista Suomen ulkomaankauppaan.
Entistä fysiikanopettajaani lainaten ”tietokone on nopea idiootti”, ja sama pätee tekoälyyn. Se on tehokas työkalu ja nykyään kotikoneista löytyy enemmän tehoa kuin niistä, joiden avulla NASA sai 1960-luvulla ihmisen Kuun pinnalle. Vastuu tulosten tulkinnasta kuitenkin säilyy edelleen käyttäjällä. Omalla kohdallani sitä on jo ala-asteelta asti hoettu: ”Älä usko kaikkea mitä näet netissä”, lause, mikä pitää paikkansa enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kasvihuoneilmiön uhka on havaittu alun perin jo 1880-luvulla, mutta maailma oli silloin vielä elämäntyyliltään niin perinteinen, että on helppo ymmärtää asian tuntuneen oudolta ja todellisen noteeraamisen siirtyneen pitkälle tulevaisuuteen.
Kasvihuoneilmiön uhka on havaittu alun perin jo 1880-luvulla, mutta maailma oli silloin vielä elämäntyyliltään niin perinteinen, että on helppo ymmärtää asian tuntuneen oudolta ja todellisen noteeraamisen siirtyneen pitkälle tulevaisuuteen.
Herään aamulla puhelimen herätykseen. Sammutan sen ja näen ilmoituksen ponnahtavan puhelimen yläreunasta. Se herättää kiinnostukseni ja klikkaan sovellukseen. Sovelluksessa on muutaman sekunnin pituisia lyhytvideoita peräjälkeen loputtomasti. Alan selaamaan alaspäin, sillä ensimmäinen video sai dopamiinin kiertämään aivoissani.
Herään aamulla puhelimen herätykseen. Sammutan sen ja näen ilmoituksen ponnahtavan puhelimen yläreunasta. Se herättää kiinnostukseni ja klikkaan sovellukseen. Sovelluksessa on muutaman sekunnin pituisia lyhytvideoita peräjälkeen loputtomasti. Alan selaamaan alaspäin, sillä ensimmäinen video sai dopamiinin kiertämään aivoissani.
Vuosi sitten kuullessani valinnastani, olin aidosti yllättynyt. Kuulunko muka samaan luetteloon lapsuuteni ja nuoruuteni ruoveteläisten nimihenkilöiden, Paanas-Eikan, Vinhan Tupun, Sarvanan Margaretan, Takalan Maunon ja kumppaneiden kanssa?
Vuosi sitten kuullessani valinnastani, olin aidosti yllättynyt. Kuulunko muka samaan luetteloon lapsuuteni ja nuoruuteni ruoveteläisten nimihenkilöiden, Paanas-Eikan, Vinhan Tupun, Sarvanan Margaretan, Takalan Maunon ja kumppaneiden kanssa?
Sähköpostiini on tupsahtanut viesti: laskuni on maksamatta. Hätäännyn välittömästi, sillä tapaan hoitaa maksuni ajoissa.
Sähköpostiini on tupsahtanut viesti: laskuni on maksamatta. Hätäännyn välittömästi, sillä tapaan hoitaa maksuni ajoissa.
Ihmisille kovasti mieluisia ovat aina olleet kaikki mukaansa tempaavat tarinat. Sadut, saagat, pitkät runomittaiset laulut ja niiden esittäjät olivat aikoinaan supersuosittuja. Trubaduurit ja muut hyväpuheiset esiintyjät kiersivät ammattilaisina toreilla ja ylhäisten hoveissa ja heitä oikeasti arvostettiin.
Ihmisille kovasti mieluisia ovat aina olleet kaikki mukaansa tempaavat tarinat. Sadut, saagat, pitkät runomittaiset laulut ja niiden esittäjät olivat aikoinaan supersuosittuja. Trubaduurit ja muut hyväpuheiset esiintyjät kiersivät ammattilaisina toreilla ja ylhäisten hoveissa ja heitä oikeasti arvostettiin.
Pelikortit on aina liitetty taikuuteen, joten ne sopinevat hyvin myös noidan kolumnin aiheeksi. Viime talven aikana radiossa soi usein Viivin ja JVG:n kappale, jossa sanotaan, että et saanut vaikuttaa millaiset kortit sait. Tämä on hyvin usein käytetty fraasi, kun puhutaan ihmisten erilaisista lähtökohdista elämään.
Pelikortit on aina liitetty taikuuteen, joten ne sopinevat hyvin myös noidan kolumnin aiheeksi. Viime talven aikana radiossa soi usein Viivin ja JVG:n kappale, jossa sanotaan, että et saanut vaikuttaa millaiset kortit sait. Tämä on hyvin usein käytetty fraasi, kun puhutaan ihmisten erilaisista lähtökohdista elämään.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Arto Petäjä kuvasi Pouruntien varrella kauniin kukan, joka googletettuna vaikuttaa olevan kielikämmekkä.
Arto Petäjä
Valtuusto kokokouksessa on käsiteltävänä vain kaksi asiaa. Kuva maaliskuulta 2023.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste