Na­put­te­len tätä teks­tiä ko­to­na työ­pöy­dän ää­rel­lä. Sei­nän ta­ka­na on läp­pä­ril­lään työs­ken­te­le­vä, sän­gyl­lä loi­koi­le­va etä­o­pis­ke­li­ja. Yh­tei­se­lo su­juu, ja kum­pi­kin up­pou­tuu omiin teh­tä­viin­sä.

Pi­dän etä­työn te­ke­mi­ses­tä. Tau­on pi­tä­mi­ses­tä saa jopa muis­tu­tel­la it­se­ään. Jos mi­nun pi­täi­si sa­maan ai­kaan ve­tää ko­ti­kou­lua, val­mis­taa ruo­kaa tai sel­vi­tel­lä jäl­ki­kas­vun rii­to­ja, se tus­kin oli­si yh­tä au­voa.

Pyö­räh­te­len sa­tu­la­tuo­lil­la ja kat­se­len ik­ku­nas­ta tuu­les­sa hei­lu­via leh­det­tö­miä pui­ta. Työ­pöy­dän olen ra­ken­nel­lut tar­peek­si kor­ke­ak­si su­jaut­ta­mal­la tii­let pöy­tä­le­vyn ja sen al­la ole­vien laa­ti­kos­to­jen vä­liin.

Kun ko­ro­nak­rii­si kär­jis­tyi, olin juu­ri pa­laa­mas­sa tal­vi­lo­mal­ta töi­hin. Ti­lan­ne oli eden­nyt vii­kon ai­ka­na niin, et­tä kaik­ki toi­mit­ta­jat oli­vat siir­ty­neet ko­ti­kont­to­rei­hin. Muu­ta­mal­le oli teh­ty suo­ra etä­työ­yh­teys työ­pai­kan tie­to­ko­nee­seen, ja lo­put lä­het­ti­vät teks­tit ja ku­vat ne­tin kaut­ta toi­mi­tus­jär­jes­tel­mään.

Tä­hän as­ti olen pys­ty­nyt te­ke­mään kaik­ki työ­ni ko­toa kä­sin. Haas­tat­te­len pu­he­li­mit­se tai säh­kö­pos­tit­se ja ku­vat han­kin leh­den di­gi­ar­kis­tos­ta tai pyy­tä­mäl­lä ju­tun koh­teel­ta.

Mitä ta­val­li­nen työ­päi­vä­ni sit­ten si­säl­tää? Aa­mu al­kaa säh­kö­pos­tien lu­ke­mi­sel­la. Tie­dot­tei­ta ja mui­ta vies­te­jä tu­lee päi­vit­täin pa­ri­sa­taa, mut­ta vain osa vaa­tii toi­men­pi­tei­tä.

Tä­nään sain säh­kö­pos­tia Ruot­sis­ta. Vies­tin liit­tee­nä oli pari ku­vaa Haa­pa­ran­nan lu­mi­sis­ta mai­se­mis­ta. Olin haas­ta­tel­lut siel­lä asu­vaa lu­ki­jaa pu­he­li­mit­se ja lä­het­tä­nyt ju­tun hä­nel­le kat­sot­ta­vak­si. Kor­jaan haas­ta­tel­ta­van pyyn­nös­tä teks­tiin muu­ta­man sei­kan, lii­tän ku­vat toi­mi­tus­jär­jes­tel­mään kol­le­go­jen näh­tä­väk­si ja ajas­tan ju­tun net­tiin jul­kai­sua var­ten.

Pe­reh­dyn pe­rus­tur­va­lau­ta­kun­nan asi­oi­hin. Käyn myös se­laa­mas­sa Tam­pe­reen lau­ta­kun­tien pöy­tä­kir­jat ja poi­min ne asi­at, jot­ka kos­ke­vat Teis­ko-Ai­to­lah­ti-leh­den alu­et­ta.

Viik­ko­pa­la­ve­ris­sa kes­ki­viik­ko­na il­ta­päi­väl­lä käym­me läpi kol­men seu­raa­van vii­kon suun­ni­tel­mia. Täl­lä het­kel­lä pa­la­ve­ria pi­de­tään kän­ny­kän avul­la Fa­ce­Ti­mes­sa, jo­ten nä­em­me myös tois­tem­me kas­vot.

Tait­ta­ja piir­tää ky­näl­lä pa­pe­ril­le, mi­hin mi­tä­kin jut­tu­ja si­joi­tel­laan ja kuin­ka pal­jon ne saa­vat vie­dä ti­laa. Merk­kaan omat ai­hee­ni ka­len­te­riin ja alan miet­tiä, ketä voi­sin haas­ta­tel­la nii­hin. Joka jut­tuun liit­tyy pal­jon taus­ta­työ­tä, mikä in­ter­ne­tin ai­ka­kau­del­la su­juu to­sin mel­ko nop­saan.

Ju­tun kir­joi­tet­tu­a­ni tait­ta­ja si­joit­te­lee sen leh­den si­vul­le. Avaan val­miin si­vun, kor­jailen teks­tien kie­li­a­sua ja ih­met­te­len What­sAp­pis­sa työ­ka­ve­ril­le, jos jokin koh­ta kai­paa mie­les­tä­ni sel­ven­nys­tä.

Pää­toi­mit­ta­ja hy­väk­syy vie­lä jo­kai­sen si­vun ja lä­het­tää sen pai­noon, Ruo­ve­si-leh­den tiis­tai­sin kel­lo 14 ja Teis­ko-Ai­to­lah­den sa­maan ai­kaan kes­ki­viik­ko­na. Sit­ten vain odo­tel­laan, et­tä lu­ki­ja saa tuo­ret­ta pai­kal­lis­tie­toa hyp­py­siin­sä.