Tuomas Lahtinen
Tuomas Lahtinen
Kolumni
Ihmislajimme on sikäli erityislaatuinen, että luovuutemme ja mielikuvituksemme avulla jokainen voi rakentaa oman maailmansa. Mielikuvitus kehittyy muutaman vuoden iässä, mutta silloin kun lapsi oppii lukemaan, ovi myös muiden luomiin maailmoihin avautuu.
Voikin sanoa, että lukutaito on nopein teleportti uusiin maailmoihin. Nopeammin kuin kirjaan tarttumalla ei voi päästä sohvan nurkasta toiselle puolelle maailmaa, tai jopa tuntemamme Telluksen ulkopuolelle, vaikkapa Ankkalinnaan.
Ensi viikolla vietetään Lukukeskuksen järjestämää valtakunnallista lukuviikkoa, jonka tavoitteena on kannustaa kaikenikäisiä lukijoita kirjojen pariin. Aloinkin kiinnittää huomiota siihen, kuinka kallisarvoinen taito lukutaito onkaan. Sen myötä harakanvarpaita muistuttava merkkijono paperilla muuttuukin sisällöltään merkitykselliseksi. Saatamme pitää sitä toisinaan melko itsestäänselvyytenä, mutta ilman sitä päivittäinen elämämme mutkistuisi nopeasti, sillä kulutammehan tekstiä päivittäin eri muodoissa kaunokirjallisuuden mestariteoksista arkisiin tekstiviesteihin ja lounaskahvilan hinnastoihin.
Muistutuksen taidon merkityksestä saa lomareissulla tai vieraan kielen tunnilla, kun lukemastaan ei ymmärrä hölkäsen pöläystä.
Lukemillamme teksteillä on tekstilajista riippuen valtava vaikutus; ne viihdyttävät, opettavat, koskettavat, herättävät kysymyksiä, opastavat oikeaan paikkaan sekä ostoslistan tapauksessa muistuttavat, mitä sitä pitikään tuoda kaupasta.
Olen aina pitänyt lukemisesta ja kirjoittamisesta. Lapsena iltasatu oli päivän tärkeimpiä hetkiä, mutta opin lukemaan itse vasta ekaluokalla. Kouluaikana äidinkieli oli minua keskivertoa enemmän kiinnostavien aineiden joukossa ja oli myös se aine, jossa menestyin yo-kokeissa parhaiten.
Kiinnostuksesta huolimatta kouluajoiltani tuttu tiettyjen kirjojen pakkolukeminen ei kuitenkaan ollut ehkä se tehokkain keino nuoren lukuinnon nostattamiseksi. Koululaisia on hyvä tutustuttaa erilaisiin kirjagenreihin, mutta täytyy myöntää, että osa ylä-asteella luetuista kirjoista ei osunut omaan makuun lainkaan ja lukeminen tuntui pakkopullalta.
Parhaimmillaan lukukokemus on täysin päinvastainen; kirja imaisee mukaansa ja suorastaan pakottaa kääntämään sivua. Hyvää kirjaa ei malttaisi millään laskea käsistään.
Näin jälkikäteen voinee myös myöntää, että lukioaikana luetut Seitsemän veljestä ja Tuntematon sotilas jäivät puoli tiehen. Tosin olen lukenut molemmat klassikko-opukset myöhemmin lukion jälkeen ja pidin kovasti. Ymmärrettävästi osana perussivistävää koulutusta kuuluu tiettyjen klassikoiden tunteminen, mutta kenties äidinkielen tuntien tärkein pointti ei kuitenkaan ole siinä mitä lukee vaan että jokainen löytäisi itselleen mieluista luettavaa.
Pitkän ajan haaveenani on myös saada kirjoitetuksi ja julkaistuksi oma fiktiivinen romaani. Kenties, kun sen sanoo tässä ääneen, on pakko jossakin kohtaa myös tarttua itseä niskasta kiinni ja oikeasti ryhtyä kirjoituspuuhiin. Onneksi aikataulusta ei tosin ollut mitään puhetta, palataan tähän vaikkapa parinkymmenen vuoden päästä.
Kasvihuoneilmiön uhka on havaittu alun perin jo 1880-luvulla, mutta maailma oli silloin vielä elämäntyyliltään niin perinteinen, että on helppo ymmärtää asian tuntuneen oudolta ja todellisen noteeraamisen siirtyneen pitkälle tulevaisuuteen.
Kasvihuoneilmiön uhka on havaittu alun perin jo 1880-luvulla, mutta maailma oli silloin vielä elämäntyyliltään niin perinteinen, että on helppo ymmärtää asian tuntuneen oudolta ja todellisen noteeraamisen siirtyneen pitkälle tulevaisuuteen.
Herään aamulla puhelimen herätykseen. Sammutan sen ja näen ilmoituksen ponnahtavan puhelimen yläreunasta. Se herättää kiinnostukseni ja klikkaan sovellukseen. Sovelluksessa on muutaman sekunnin pituisia lyhytvideoita peräjälkeen loputtomasti. Alan selaamaan alaspäin, sillä ensimmäinen video sai dopamiinin kiertämään aivoissani.
Herään aamulla puhelimen herätykseen. Sammutan sen ja näen ilmoituksen ponnahtavan puhelimen yläreunasta. Se herättää kiinnostukseni ja klikkaan sovellukseen. Sovelluksessa on muutaman sekunnin pituisia lyhytvideoita peräjälkeen loputtomasti. Alan selaamaan alaspäin, sillä ensimmäinen video sai dopamiinin kiertämään aivoissani.
Vuosi sitten kuullessani valinnastani, olin aidosti yllättynyt. Kuulunko muka samaan luetteloon lapsuuteni ja nuoruuteni ruoveteläisten nimihenkilöiden, Paanas-Eikan, Vinhan Tupun, Sarvanan Margaretan, Takalan Maunon ja kumppaneiden kanssa?
Vuosi sitten kuullessani valinnastani, olin aidosti yllättynyt. Kuulunko muka samaan luetteloon lapsuuteni ja nuoruuteni ruoveteläisten nimihenkilöiden, Paanas-Eikan, Vinhan Tupun, Sarvanan Margaretan, Takalan Maunon ja kumppaneiden kanssa?
Sähköpostiini on tupsahtanut viesti: laskuni on maksamatta. Hätäännyn välittömästi, sillä tapaan hoitaa maksuni ajoissa.
Sähköpostiini on tupsahtanut viesti: laskuni on maksamatta. Hätäännyn välittömästi, sillä tapaan hoitaa maksuni ajoissa.
Ihmisille kovasti mieluisia ovat aina olleet kaikki mukaansa tempaavat tarinat. Sadut, saagat, pitkät runomittaiset laulut ja niiden esittäjät olivat aikoinaan supersuosittuja. Trubaduurit ja muut hyväpuheiset esiintyjät kiersivät ammattilaisina toreilla ja ylhäisten hoveissa ja heitä oikeasti arvostettiin.
Ihmisille kovasti mieluisia ovat aina olleet kaikki mukaansa tempaavat tarinat. Sadut, saagat, pitkät runomittaiset laulut ja niiden esittäjät olivat aikoinaan supersuosittuja. Trubaduurit ja muut hyväpuheiset esiintyjät kiersivät ammattilaisina toreilla ja ylhäisten hoveissa ja heitä oikeasti arvostettiin.
Pelikortit on aina liitetty taikuuteen, joten ne sopinevat hyvin myös noidan kolumnin aiheeksi. Viime talven aikana radiossa soi usein Viivin ja JVG:n kappale, jossa sanotaan, että et saanut vaikuttaa millaiset kortit sait. Tämä on hyvin usein käytetty fraasi, kun puhutaan ihmisten erilaisista lähtökohdista elämään.
Pelikortit on aina liitetty taikuuteen, joten ne sopinevat hyvin myös noidan kolumnin aiheeksi. Viime talven aikana radiossa soi usein Viivin ja JVG:n kappale, jossa sanotaan, että et saanut vaikuttaa millaiset kortit sait. Tämä on hyvin usein käytetty fraasi, kun puhutaan ihmisten erilaisista lähtökohdista elämään.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Arto Petäjä kuvasi Pouruntien varrella kauniin kukan, joka googletettuna vaikuttaa olevan kielikämmekkä.
Arto Petäjä
Valtuusto kokokouksessa on käsiteltävänä vain kaksi asiaa. Kuva maaliskuulta 2023.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste