Kolumni
Muutama päivä sitten istuin ystäväni kanssa kahvilassa kauppaliikkeen kupeessa, kun iäkäs mies tuli selkä koukussa isoja kauppakasseja kantaen luoksemme ja kysyi, voisiko hän jättää kassinsa hetkeksi siihen, koska pitää hakea jotakin lisää. Asia kävi hyvin, sillä emme olleet hetkeen poistumassa.
Luottamus on tavallaan avoin sopimus. Suomalaisille aika tavallisesti sanansa pitäminen on selvää, vaikka meille on siitä joskus jopa vähintään hymähdelty. Olemme toki itsekin luoneet vitsiä siitä, miten EU-direktiivin mukaan meidän kauppojemme kurkut ovat kauniita ja kaarevia, vaikka jossakin muualla ei mielestämme välitetä sopimuksesta tuon taivaallista ja kaupan laarit ovat täynnä vaikka millaisia kurkun käppyröitä.
Jos meillä on tapaaminen tietyllä kellonlyömällä ja myöhästymme viisi minuuttia, mikä anteeksipyyntöjen toistelu siitäkin syntyy. Odottelija tosin ei ole hetkeäkään uskonut, ettei toinen tulisi. Onhan tapaaminen sovittu.
Luottamus on aina kahdensuuntaista.
Luottamus on hyvin arkinen ilmiö. Se syntyy joka päivä pienistä ja joskus suuremmista asioista. Näin siitä tulee itsestäänselvyys. Siksi meille on vierasta katsella neuvotteluita, joissa mielestämme jo sovittu ei ihan vielä olekaan sovittu. Epäluottamus vie toiminnasta mielekkyyttä, ja lipeäminen voi selvästi heikentää motivaatiota. Yhdessä tekeminenkin on innostavinta silloin, kun voimme vankkumattomasti luottaa siihen, että sovittu pitää. Jos muutos tulee, avoimuus siinäkin on ehdotonta. Uutiset luottamuksen väärinkäytöstä vihlaisevat.
Luottamus on aina kahdensuuntaista. Se synnyttää ykseyttä, joka on sopuisan elämän välttämättömyys. Luottamuksellinen suhde vaatii molempien tai kaikkien osapuolien avoimuutta. Jotta olemme luottamuksen arvoisia, meidän on ensin luotettava itseemme ja oltava siten avoimia: mitä arvostan, mitä en arvosta; mihin pyrin, mihin en pyri; minkä hyväksyn, mitä en hyväksy.
Matkoilla satunnainenkin tuttu, joka suomalaiseksi osoittautuu, herättää luottamuksemme. Jos vielä ollaan samalta paikkakunnalta tai edes samasta maakunnasta, olemme jo liki sukulaisia. Näin kotipaikkaisuuskin nousee olennaiseksi, kun hahmotamme luottamusta. Eihän oikein tai edes lähes tuttua voi pettää. Kasvot menetettäisiin ikiajoiksi.
Avoimuus, jopa katsekontakti ovat pieniä arjen tekoja.
Keskinäistä luottamusta voimme vahvistaa monella tavalla. Joskus kuulee sanottavan, että ”eihän se katsonut edes silmiin”. Avoimuus, jopa katsekontakti ovat pieniä arjen tekoja. Olemme aika tarkkoja havainnoimaan toisia. Toki päättelemme myös pieleen, mutta uskonpa, että päällisin puolin johonkin selkärankaan tallentunut havainnointikykymme on useimmiten pettämätön. Siksi luottamuksen rakentumiseen eivät pelkät kuulopuheet ja pikaviestit oikein riitä vaan meidän on oltava tekemisissä myös aidosti. Onhan meillä sitä varten silmät ja korvat.
Pienessä luotettava on suuressakin luotettava. Luotetaan niin.
Sain jokunen päivä sitten pyynnön, että tekisin joululahjaksi villasukat. Tällaiset toiveet ovat mainioita, koska ne antavat tilaa ideoinnille eikä lahjalla ole oikein hintaa.
Sain jokunen päivä sitten pyynnön, että tekisin joululahjaksi villasukat. Tällaiset toiveet ovat mainioita, koska ne antavat tilaa ideoinnille eikä lahjalla ole oikein hintaa.
Taannoin juttelin italialaisen tuttavani kanssa muutamista kulttuurieroistamme. Tuttavani on opiskellut ammattiinsa ja asunut Suomessa kymmenisen vuotta. Palveluammatissa hän kohtaa monia sosiaalisia tilanteita.
Taannoin juttelin italialaisen tuttavani kanssa muutamista kulttuurieroistamme. Tuttavani on opiskellut ammattiinsa ja asunut Suomessa kymmenisen vuotta. Palveluammatissa hän kohtaa monia sosiaalisia tilanteita.
Vilahtaako joskus mieleen paikka, jossa ei ole tullut käytyä, jonne ei enää pääse, jonne ei jaksa lähteä tai jota ei enää ole? Harmittaa hieman; olisi pitänyt käydä.
Vilahtaako joskus mieleen paikka, jossa ei ole tullut käytyä, jonne ei enää pääse, jonne ei jaksa lähteä tai jota ei enää ole? Harmittaa hieman; olisi pitänyt käydä.
Maaseudulla pääsee välittömästi luonnon tarkkailijaksi, oppii ja ymmärtää sen monimuotoisuutta ja lainalaisuuksia. Samalla havaitsee toimintatapoja, jotka toistuvat meidän kaksijalkaistenkin käyttäytymisessä.
Maaseudulla pääsee välittömästi luonnon tarkkailijaksi, oppii ja ymmärtää sen monimuotoisuutta ja lainalaisuuksia. Samalla havaitsee toimintatapoja, jotka toistuvat meidän kaksijalkaistenkin käyttäytymisessä.
Vastikään uutisoitiin, että Lääketietokeskus on palvelutarjontaa parantaakseen muuttanut nimensä. Uusi nimi on Pharmaca Health Intelligence. Ilman muuta laitoksella on paljon kansainvälisiä yhteyksiä, mutta siitä huolimatta englanninkielinen nimi ainoana ei ole perusteltu.
Vastikään uutisoitiin, että Lääketietokeskus on palvelutarjontaa parantaakseen muuttanut nimensä. Uusi nimi on Pharmaca Health Intelligence. Ilman muuta laitoksella on paljon kansainvälisiä yhteyksiä, mutta siitä huolimatta englanninkielinen nimi ainoana ei ole perusteltu.
Suomessa on noin 120 000 talviuimaria, ja ainakin puoli miljoonaa on käynyt kokeilemassa, miltä talvivesi tuntuu. Pohjois-Hämeessä määrä on ainakin 1 500. Olosuhteet Näsijärven maisemissa ja pienillä järvillä ovat mainiot.
Suomessa on noin 120 000 talviuimaria, ja ainakin puoli miljoonaa on käynyt kokeilemassa, miltä talvivesi tuntuu. Pohjois-Hämeessä määrä on ainakin 1 500. Olosuhteet Näsijärven maisemissa ja pienillä järvillä ovat mainiot.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syyskuun aurinkoiset terveiset Kurusta!
Terttu Kylmäniemi
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste