Vaikea sitä on nykymaailmassa kuvitella: kuukauden matka junalla ympäri Eurooppaa ilman internetiä, kännykkää, luottokorttia ja euroja.
Junamatkailun mullistaneen interrailkortin nostalgisista alkuhetkistä on kulunut tänä vuonna tismalleen puoli vuosisataa.
Selaan matka-albumia valokuvineen, lappuineen ja tekstinpätkineen. Aikuistumisriittihän se oli – kuin kuukauden kestävät festarit.
Suomen lipulla varustettu putkirinkka ja makuupussi vain selkään ja kaulapussi tiukasti t-paidan alle. Mukana interrailkortin lisäksi sinikantinen passi, muutaman eri maan valuuttaa, matkasekkejä, ehkä pari sanakirjaa eksoottisimpien maiden kielillä, kaupunkien karttoja.
Kysyttynä yösijaa Euroopassa asuvien sukulaisten ja ystävien luota. Kalenterissa pari etukäteen sovittua peräkkäistä treffipäivää eri reittiä matkustavien kavereiden kanssa, sillä eihän voinut tietää, miten suunnitelmat muuttuvat matkan edetessä.
Tosiaan, kännykkää ei ollut. Kotiin lähetettiin postikortti tiedoksi siitä, että hengissä ollaan. Ehkä kerran viikossa raaski soittaa kalliin kolikkopuhelun puhelinkopista.
Koskaan ei voinut tietää etukäteen, kenen kanssa jaat eväät.
Eurooppaa avannut matkailu sisälsi monenlaista hämmästystä maalaistytölle, joka oli siihen mennessä käynyt vain Tukholmassa.
Lähes parasta reilaamisessa oli itse junassa istuminen. Koskaan ei voinut tietää etukäteen, kenen kanssa jaat eväät, ja kyydistä voi hypätä millä asemalla tahansa.
Sinne jäätiin, missä miellytti, ja nokka otettiin kohti seuraavaa paikkaa, jos ruoho näytti vihreämmältä aidan takana. Luen matkapäiväkirjastani lakonisen merkinnän: ”31.7.86 München. Etsittiin halpaa majapaikkaa – ei löytynyt. Päätettiin lähteä Wieniin.”
Nyt matkaan pääsevät senioritkin, mikä on tuonut mieleen ajatuksen, vieläkö matkanteko houkuttaisi.
Nykyään interrail ei ole nuorisolle ensimmäinen mieleen tuleva vaihtoehto matkaa suunniteltaessa. Netistä voi klikata äkkilähdön lentokoneeseen ja nautiskella jo illalla punaviiniä ja patonkia Eiffel-tornin juurella.
Hidas junamatkustelu jäi minulle ensi kerrasta sydämeen. Nyt matkaan pääsevät senioritkin, mikä on tuonut mieleen ajatuksen, vieläkö matkanteko houkuttaisi. Ja kas kummaa, VR:n sivuilta selviää, että kaksi lasta saa matkustaa ilmaiseksi aikuisen seurassa.
Enää en kellistyisi makuupussiini tuntemattomien symppispunkkarien vierelle lontoolaiselle metroasemalle. Haluaisinkohan yöpyä edes brittiläisen karateklubin paksuilla patjoilla? Kotimajoitus Budapestissa kelpaisi mainiosti edelleen.
"Rusina poiki tänään. Se sai kauniin mustan lehmävasikan. Sen nimeksi annettiin Hopo. Sain tänään nimipäiväkortin Kultapossukerhosta. Luin aamulla Pienen eläinlääkärin loppuun. Aloitin lukemaan Helena tarttuu asiaan."
"Rusina poiki tänään. Se sai kauniin mustan lehmävasikan. Sen nimeksi annettiin Hopo. Sain tänään nimipäiväkortin Kultapossukerhosta. Luin aamulla Pienen eläinlääkärin loppuun. Aloitin lukemaan Helena tarttuu asiaan."
Muistelu on oma taiteenlajinsa, jota saa alkaa harrastaa viimeistään silloin, kun tulee täysi-ikäiseksi. Harrastus kehittyy huippuunsa keski-iän myötä, jolloin on perspektiiviä perustella mitä tahansa kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Muistelu on oma taiteenlajinsa, jota saa alkaa harrastaa viimeistään silloin, kun tulee täysi-ikäiseksi. Harrastus kehittyy huippuunsa keski-iän myötä, jolloin on perspektiiviä perustella mitä tahansa kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Pidän tavallisista sanoista, kuten leipä, sauna ja äiti. Ne tuovat mieleeni herkullisia tuoksuja ja ihania muistoja.
Pidän tavallisista sanoista, kuten leipä, sauna ja äiti. Ne tuovat mieleeni herkullisia tuoksuja ja ihania muistoja.
Urheiluintoilijan kuumankostea päiväuni sen kun venyy. Jalkapallon MM-kisojen laineiden tasaannuttua vuorossa ovat Tokion olympialaisten kisa-areenat, joille astuvat vuoron perään kesälajien valiot.
Urheiluintoilijan kuumankostea päiväuni sen kun venyy. Jalkapallon MM-kisojen laineiden tasaannuttua vuorossa ovat Tokion olympialaisten kisa-areenat, joille astuvat vuoron perään kesälajien valiot.
Korona on tuntunut tyhmältä. Kun pitää olla kotona. Näin tiivistää kolmasluokkalainen koululainen pandemiavuoden ajatuksiaan.
Korona on tuntunut tyhmältä. Kun pitää olla kotona. Näin tiivistää kolmasluokkalainen koululainen pandemiavuoden ajatuksiaan.
Eka kerta hirvitti. Matkalla sovittuun tapaamispaikkaan mietin useaan kertaan, missä olisi lähin paikka tehdä u-käännös.
Eka kerta hirvitti. Matkalla sovittuun tapaamispaikkaan mietin useaan kertaan, missä olisi lähin paikka tehdä u-käännös.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Osittainen kuunpimennys kuvattiin 28.10.2023 klo 23.14.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste