Suo­men ja ete­läi­sen vel­jes­kan­sam­me Vi­ron kie­let ovat nä­en­näi­ses­ti niin lä­hel­lä toi­si­aan, et­tä syn­tyy har­ha­ku­va: kyl­lä­hän tuos­ta sel­vän saa, kun pu­hu­taan vä­hän hi­taam­min. Ja mikä vie­lä pa­hem­paa, kiel­tem­me sa­mal­ta näyt­tä­vien sa­no­jen eri­lai­sil­la mer­ki­tyk­sil­lä lei­kit­te­ly (ek­si­tus­sõ­nad = ”hai­rah­dus­sa­nat”) joh­taa hel­pos­ti sii­hen, et­tä kie­li­su­ku­lai­suu­tem­me tun­tuu jon­kin­lai­sel­ta vit­sil­tä!

Tein 1990-lu­vul­la syn­kän en­nus­teen: el­lei Vi­ros­sa ja Suo­mes­sa ale­ta kun­nol­la opis­kel­la tois­tem­me kiel­tä, jon­kin ajan ku­lut­tua kans­sa­käy­mi­sem­me ta­pah­tuu ”tan­ke­ro- tai ral­li­kus­ki-eng­lan­nin” avul­la! Nyt on käy­nyt juu­ri niin.

Pro­fes­so­ri Veli-Pek­ka Tynk­ky­nen Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Alek­san­te­ri-ins­ti­tuu­tis­ta kir­joit­ti taan­noin (HS 13.2.2021) ot­si­kol­la: ”Toi­sis­taan loi­ton­tu­nei­den Suo­men ja Vi­ron yh­teis­työ­tä pi­tää tii­vis­tää”. Tär­ke­ä­nä syy­nä tuo­hon mai­nit­se­maan­sa loi­ton­tu­mi­seen Tynk­ky­nen nä­kee sen, et­tä ”naa­pu­ri­maan kie­len tun­te­mus on hei­ken­ty­nyt”.

Tuo­hon on help­po yh­tyä. Kun se tun­te­mus – tai edes kiin­nos­tus – ei lie­ne ai­em­min­kaan ko­vin hää­viä ol­lut, niin mis­sä ol­laan nyt?

Tu­li­si­ko viro-suun­tauk­ses­ta so­pi­vaa vas­ta­lää­ket­tä
eng­lan­nin muo­di­no­mai­sel­le le­vi­ä­mi­sel­le?

Yk­si esi­merk­ki. Uu­del­leen it­se­näis­ty­nees­tä Vi­ros­ta on nous­sut mo­nia huip­pu-ur­hei­li­joi­ta – mai­ni­taan nyt vaik­ka 10-ot­te­li­ja Er­ki Nool ja hiih­tä­jä And­rus Veer­pa­lu. En muis­ta, et­tä hei­tä oli­si kos­kaan haas­ta­tel­tu vi­rok­si. Mik­si? Il­mei­sin syy on se, et­tei ku­kaan suo­ma­lai­nen ur­hei­lu­toi­mit­ta­ja osaa vi­roa. Eh­kä yleis­ra­di­os­sa aja­tel­laan, et­tä käyt­tä­kööt vi­ro­lai­set suo­mea, jos osaa­vat. Jol­lei­vät osaa, niin sit­ten haas­ta­tel­laan eng­lan­nik­si!

Suo­men Vi­ron-ins­ti­tuu­tin kult­tuu­ri­sih­tee­ri Jär­vi Li­pas­ti to­te­si äs­ket­täin: ”Yh­tä suur­ta kiin­nos­tus­ta suo­men kie­leen kuin (Vi­ros­sa) oli 1990-lu­vun alus­sa, ei to­den­nä­köi­ses­ti näh­dä enää kos­kaan.” Ku­ten nyt tie­däm­me, vi­ro­lais­ten maa­il­ma avar­tui no­pe­as­ti ja suo­mes­ta tuli vain yk­si kie­li mo­nien jou­kos­sa.

Itä­me­ren­suo­ma­lai­ses­ta kan­ta­kan­sas­ta er­kaan­tu­neis­ta ryh­mis­tä vain suo­ma­lai­set ja vi­ro­lai­set ovat on­nis­tu­neet luo­maan oman it­se­näi­sen val­ti­on – muut elä­vät ole­mas­sa­o­los­taan kamp­pai­le­vi­na pirs­ta­lei­na pit­kin Ve­nä­jää. On suu­ri va­hin­ko, jos nyt vie­raan­num­me Vi­ros­ta, var­sin­kin kun ote­taan huo­mi­oon, et­tä vie­lä 1600-lu­vul­la vi­roa ja suo­mea pi­det­tiin sa­man kie­len eri mur­tei­na.

Ai­em­min mai­nit­se­mal­la­ni pro­fes­so­ri Tynk­ky­sel­lä on ra­di­kaa­li eh­do­tus: ”Äi­din­kie­len kou­luo­pin­toi­hin oli­si hyvä si­säl­lyt­tää si­sar­kiel­tä: vi­roa Suo­mes­sa ja suo­mea Vi­ros­sa. Näin voi­sim­me ai­na­kin ym­mär­tää toi­si­am­me, lu­kea aut­ta­vas­ti.”

Jos tuo eh­do­tus ot­tai­si tul­ta, läh­ti­sim­me sil­le tiel­le, jol­le mei­tä vii­toit­ti itä­me­ren­suo­ma­lais­ten kiel­ten ne­ro­kas tut­ki­ja, pro­fes­so­ri Lau­ri Ket­tu­nen jo 1930-lu­vul­la. Tu­li­si­ko viro-suun­tauk­ses­ta myös so­pi­vaa vas­ta­lää­ket­tä ny­kyi­sel­le eng­lan­nin muo­di­no­mai­sel­le le­vi­ä­mi­sel­le, jota Ju­ha­ni Vah­to­ka­ri sa­tii­ri­ses­ti esit­te­li mai­ni­os­sa ko­lum­nis­saan (Ruo­ve­si 7.4.2021)!