Heikki Itänen.
Heikki Itänen.
Kolumni
Olen aina ihmetellyt sitä, miksi kalenterimme ensimmäinen kuu on tammikuu.
Mitä se tarkoittaa? Kaikkien muiden kuiden nimen pystyy kyllä helposti mielessään hahmottamaan, mutta että tammikuu? On se jotenkin niin outo?
Vuosien aikana muutama muukin on asiaa kummastellut ja tarjonnut selityksenä tammea, joka tarkoittaa kovaa puuta, kuten akselia, napaa tai ydintä.
Kalevalassakin taivaantammi tarkoitti akselia, jonka ympäri taivaankansi pyörii.
Muinaisessa suomen kielessä tammi tarkoitti kuulemma sydänpuuta, tai sydäntä. Sen vuoksi joissain yhteyksissä tammikuuta on kutsuttukin isoksi sydänkuuksi ja helmikuuta pieneksi sydänkuuksi.
Sehän kuulostaa ihan hyvältä selitykseltä, mutta ei se vielä poista sitä ihmetystä, miksi kaikkien muiden maiden kielellä, joilla on sama kalenteri käytössä kuin meillä, vuoden ensimmäinen kuukausi liittyy Janukseen, eli kaksikasvoiseen aloittamisen ja lopettamisen jumalaan, joka katseli vuoden vaihteessa sekä menneeseen, että juuri alkaneeseen vuoteen. Jopa veljeskansa Viron kielellä tammikuu on Jaanuar.
Mutta meillä se on siis tammikuu ja pidetään nyt siitä kiinni, että kyseessä on akselivertaus, eli talvenselkä taittuu. Sen kuulemma oikein kuulee, kun se naksahtaa. Myös kaamos päättyy ja viimeistään 19. tammikuuta karhu kääntää kylkeään, ja jos silloin on ruokakomerossa vielä puolet syömättä, ja sama tilanne on eläinten ruokavarastojen kanssa, niin on hyvät mahdollisuudet selvitä taas talven yli.
Eli suomalaiset ovat ajatelleet talvea yhtenä kokonaisuutena, yhtenä isona haasteena, jonka ylittämiseksi karuissa olosuhteissa ei eletä kalenterin mukaan, eikä tärkeintä olekaan pelkästään se, että johonkin päivyriin on merkitty alkavaksi uusi vuosi, vaan se, että talvesta ollaan pääsemässä voiton puolelle.
Se tietää tullessaan sitä, että vähitellen päivä pitenee ja metsästys- ja kalastusmahdollisuudet paranevat huomattavasti.
Lisääntyvä auringonvalo keväällä antaa heti voimia niin ihmisille kuin eläimillekin.
Näin ajateltuna tammikuun nimi ei täällä karussa pohjolassa kuullostakaan enää ollenkaan huonolta. Päinvastoin. Tarkasti on vanha kansa senkin harkinnut.
Yksi mielenkiintoinen juttu vielä! Muinaisessa roomalaisessa kalenterissa aikoinaan ei ollut kuin kymmenen kuuta. Tammikuuta ja helmikuuta ei ollut lainkaan. Ne lisättiin vasta noin 700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Se olisi juuri sellaista talvea mitä minä olen aina toivonut. Eli joulukuun jälkeen siirryttäisiin heti maaliskuuhun.
Heikki Itänen
On se
jotenkin niin
outo?
Sen kuulemma
oikein kuulee,
kun se naksahtaa.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste