Kolumni
Nike, Adidas, Karhu, Reebok, Nike… mitä ne ovat?. Ne ovat valkoisia muotitavaroita. Niitä näkee nykyisin kaikkialla, siellä missä ennen näki Pomarfinniä, Topmania – jopa Pradaa. Kaikkia näitä on käytetty tyylikkäitten vaatteiden kanssa. Kolmea viimeksimainittua perinteiseen tapaan, ruskeana, mustana, nauhoitettuna ja kiillotettuina.
Alussa mainittuihin merkkeihin on helppo tutustua – suorastaan pakko. Parhaiten ehkä tuotteita voi ihailla televisiolähetyksissä. Esiintyjä ei ole minkään arvoinen ellei hänellä ole valkoisia tennareita. On aivan sama, onko hänellä yllään kukkamekko, urheiluasu vai tumma puku. Tennarit kuuluvat aina kuvaan. Smokin kanssa en ole vielä niitä nähnyt. Jos linnan juhlat tänä vuonna järjestetään, olisiko frakin kanssa …?
Esiintyjä ei ole minkään arvoinen ellei hänellä ole valkoisia tennareita.
Muoti on kummallista. Miesten pikkutakit ovat muuttuneet niin kireiksi, että ne kinnaavat olevan tai olemattoman vatsan päällä kun nappi on kiinni. Naisten yllä saa olla melkein mitä vain. Tietenkin täytyy silti muistaa valkoiset tennarit. Ne kuuluvat nykyajan univormuun, olipa yllä muuten mitä tahansa.
Maailma muuttuu. Moni meistä muistaa miten Lenita Airisto piti kovaa ääntä siitä, kuinka suomalaiset miehet pitävät puvun kanssa valkoisia tennissukkia. Tuo tapa pukeutua tuntuu tänä päivänä jopa vanhanaikaiselta.
Erikoista on sekin, että tennarit ovat kaikkien vuodenaikojen jalkineet. Talvikelillä kymmenen sentin lumessa ne täyttävät paikkansa siinä kuin entiset kunnon nahkanilkkuritkin. Kesällä ja sisällä ne tietenkin ovat välttämättömät. Toistan: olipa päällä mitä muuta tahansa.
Erikoista on sekin, että tennarit ovat kaikkien vuodenaikojen jalkineet.
Nuorilla tytöillä on jo vuosia ollut tapana pitää valkoisia tennareita ilman kunnon sukkia; paljaat nilkat vain punertuvat hiljalleen pakkasessa. Iltasanomat kertoi viime vuonna kuinka nuori tyttö palellutti nilkkansa ja joutui turvautumaan joksikin aikaa kyynärsauvoihin paleltumien vuoksi. Mitä ei muodin vuoksi ja kavereiden painostuksesta tehtäisi.
Muodin kovaa ydintä oli myös napapaita; paita, joka ei ulottunut vyötärölle asti vaan jätti sen paljaaksi. Siihen sitten tennarit ja paljaat nilkat, niin hyvä tulee. Pipoahan ei tietenkään pidetä vaikka olisi kuinka kylmä.
Muoti on ikävä orjuuttaja. Halvat verkkokaupat, kavereiden painostus, vanhempien vähätteleminen ja ”persoonallisuus”, joka tosiasiassa on laumautumista, saavat ikäviä, usein peruuttamattomia asioita aikaan.
Jussi Raittinen tempaisi valtatie 66: n kaikkien tuntemaksi vuonna 1975. Tien oikaisu ja kunnostus oli jo tosin käynnissä. Suunnitteluvaiheen jälkeen ryhdyttiin tositoimiin. Vuoden 1957 Suomen kaunein kirkonkylä poistettiin ohikulkijoiden näkyvistä uutta tielinjaa lähes viivoittimella vetäen. Kautun korkeuksia hipovasta sillasta käytiin kunnon vääntö, mutta siellä se nyt on.
Jussi Raittinen tempaisi valtatie 66: n kaikkien tuntemaksi vuonna 1975. Tien oikaisu ja kunnostus oli jo tosin käynnissä. Suunnitteluvaiheen jälkeen ryhdyttiin tositoimiin. Vuoden 1957 Suomen kaunein kirkonkylä poistettiin ohikulkijoiden näkyvistä uutta tielinjaa lähes viivoittimella vetäen. Kautun korkeuksia hipovasta sillasta käytiin kunnon vääntö, mutta siellä se nyt on.
Jälleen, jo aikoja sitten, ovat tietäjät kääntäneet kamelinsa takaisin itäisille maille, ja me saamme iloita härkäviikoista. Seuraava erityinen pyhäpäivä on vasta pitkäperjantai, huhtikuun toinen päivä. Siitä huolimatta jokainen meistä varttuneemmista voi olla varma, että aika kuluu vikkelästi; aina on perjantai. Siltä ainakin tuntuu.
Jälleen, jo aikoja sitten, ovat tietäjät kääntäneet kamelinsa takaisin itäisille maille, ja me saamme iloita härkäviikoista. Seuraava erityinen pyhäpäivä on vasta pitkäperjantai, huhtikuun toinen päivä. Siitä huolimatta jokainen meistä varttuneemmista voi olla varma, että aika kuluu vikkelästi; aina on perjantai. Siltä ainakin tuntuu.
He kulkevat katse puhelimessa. He ottavat itsestään Instagramiin kuvia katsoen puhelintaan. He istuvat lääkärin vastaanotolla näpräten puhelinta. He tulevat kylään, ja kaatavat kahvikerman pöydälle katsoessaan puhelintaan. He etsivät pudonnutta sokeripalaa lattialta käyttäen puhelinta taskulamppuna. Onko tuttua? Luultavasti. Joskus olen nähnyt jonkun soittavankin puhelimella. He ovat alasti jos puhelin on jäänyt kotiin.
He kulkevat katse puhelimessa. He ottavat itsestään Instagramiin kuvia katsoen puhelintaan. He istuvat lääkärin vastaanotolla näpräten puhelinta. He tulevat kylään, ja kaatavat kahvikerman pöydälle katsoessaan puhelintaan. He etsivät pudonnutta sokeripalaa lattialta käyttäen puhelinta taskulamppuna. Onko tuttua? Luultavasti. Joskus olen nähnyt jonkun soittavankin puhelimella. He ovat alasti jos puhelin on jäänyt kotiin.
– No pulssi tietysti. Kyllä kantsii mitata. Mä mittaan tommosella sormuksella untakin, ja se sama sormus kato mittaa kehon lämpötilaa, leposykettä ja sen vaihtelua. Sit se nääs auttaa mua kaikella tavalla sovittelemaan vuorokausirytmiä.
– No pulssi tietysti. Kyllä kantsii mitata. Mä mittaan tommosella sormuksella untakin, ja se sama sormus kato mittaa kehon lämpötilaa, leposykettä ja sen vaihtelua. Sit se nääs auttaa mua kaikella tavalla sovittelemaan vuorokausirytmiä.
Vielä kymmenen vuotta sitten oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että kun joku kirosi vaikkapa tv-ohjelmassa, sanan päälle pantiin piippaus. Tänään piipitys on enemmän poikkeus kuin sääntö.
Vielä kymmenen vuotta sitten oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että kun joku kirosi vaikkapa tv-ohjelmassa, sanan päälle pantiin piippaus. Tänään piipitys on enemmän poikkeus kuin sääntö.
Taisi olla huhtikuun seutua kun viimeksi tuli puretuksi paperille tuskaa äidinkielestämme. Tästä perusasiasta, joka on ajattelun, ilmaisun, kaikenlaisten tunteiden ja yhteydenpidon väline. Tiedämme myös, että mitä paremmin hallitsee äidinkielensä, sitä helpompi on oppia vieraita kieliä.
Taisi olla huhtikuun seutua kun viimeksi tuli puretuksi paperille tuskaa äidinkielestämme. Tästä perusasiasta, joka on ajattelun, ilmaisun, kaikenlaisten tunteiden ja yhteydenpidon väline. Tiedämme myös, että mitä paremmin hallitsee äidinkielensä, sitä helpompi on oppia vieraita kieliä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Kesäyön väriloistoa Hyyrylänkylässä 14. kesäkuuta.
Esko Lahtinen
#unelma 2030-tilaisuus alkaa klo 12.35. Katso striimi!
Terhi Kääriäinen
Luetuimmat
Tuoreimmat
Kesäyön väriloistoa Hyyrylänkylässä 14. kesäkuuta.
Esko Lahtinen
#unelma 2030-tilaisuus alkaa klo 12.35. Katso striimi!
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste