Heikki Itänen.
Heikki Itänen.
Kolumni
Kaikille on tuttu sanonta, että ”vuodet eivät ole veljeksiä”. Alun perin se tulee kuulemma siitä, että uuden- ja täydenkuun päivät siirtyvät almanakassa joka vuosi 11 vuorokautta taaksepäin, eli vaikka olosuhteet olisivat näennäisesti samankaltaiset, niin kuunkierron mukaan laaditut kylvöajat ja sääsyklit muuttuvat, sillä kuun vuorovesivoima nostaa ja laskee myös ilmakehää.
Vasta 19 vuoden päästä kuunvaiheet ovat taas samoilla paikoillaan. Sen tähden vanha kansa säilytti aina tarkasti almanakkansa ja katsoi keväällä tilannetta 19 vuotta taaksepäin ja suunnitteli sen mukaan työnsä ja aikataulunsa.
Ennen muinoin tuo kaikki piti niin hyvin paikkansa, että sen turvin tultiin toimeen monien sukupolvien ajan, mutta nyt kaikki tilastot osoittavat selvästi, että ilmasto on väkisinkin muuttunut.
Johtuu se mistä tahansa, niin talviaika on huomattavasti lyhentynyt. Järvien jäätyminen ja jäiden lähtöajat ovat muuttuneet viikkotolkulla.
Minäkin muistan, kuinka aikoinaan luisteltiin järvenjäällä monesti jo lokakuulla ja turvallisesti viimeistään marraskuussa. Joulukuussa talvi oli jo siinä mallissa, että suurin työ oli estää varpaidensa jäätyminen. Oikean kokoiseen luistimeen, kun ei sopinut kuin yksi villasukka, jalan lisäksi.
Ennen ei tarvittu jäähalleja, mutta nyt on jo ollut lukuisia talvia, ettei esimerkiksi Ruovedellä olisi pelattu montaakaan peliä kiekkoa ilman sisätiloja.
Syksyn hupia oli meidän lapsuudessamme luistella sileillä järvenjäillä pitkiä matkoja. Poikkeiltiin porukalla saarten rantakivillä välillä huilaamassa ja mehua juomassa.
Joskus päästiin seuraamaan vanhaa kalanpyyntitapaa, kun miehet löivät kirveen hamaralla mateen tainnoksiin jään läpi ja rikkoivat sitten jään että saivat kalan ylös.
Kevättalvella lumi esti luistelun, mutta pilkille päästiin ja jäitä oli kertynyt ainakin kairan mitan verran. Pilkkireissulla ei paljon ylimääräisiä reikiä viitsinyt vääntää.
Vähälumisia talvia on osunut satunnaisesti varmaan joka vuosikymmenelle, mutta kohta ei ole ollenkaan harvinaista, että joka talvi olisi vähäluminen, tai jopa lumeton. Vaikka ei siitäkään montaa vuotta ole, kun Helsingissä oli eniten lunta koko maassa.
Vuodet eivät ole todellakaan veljeksiä ja tuntuu siltä, että nykyiset vuodet ovat vanhoille ajoille enää vaan jotain hyvin kaukaista sukuhaaraa.
Mutta kolmesataa vuotta sitten Gabriel Calamniuksen kirjoittama viisaus pitää onneksi edelleen kirjaimellisesti paikkansa.
Kevät keikkuen tuleepi / Ilon kanssa ilmestyypi.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste