Pilkanniemen lapinrauniot.
Kirsi Luoto, Tampereen museot
Nämä ovat valtakunnallisesti merkittäviä: Kivikautinen asuinpaikka Kautussa ja lapinrauniot Visuvedellä
Museovirasto on laatinut valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden (Vark) inventoinnin, jossa on määritetty Manner-Suomen merkittävimmät arkeologiset kohteet. Kohteita on koko Suomessa yhteensä 1391, niistä kolme Ruovedeltä
Listalla on määritelty hyvin merkittäväksi kohteeksi Kautunharjun kivikautinen asuinpaikka, joka on selvityksen mukaan harvinainen ja hyvin säilynyt. Kautunharju kuuluu Pirkanmaan vanhimpien asuinpaikkojen joukkoon.
Toinen tarkemmin ajoittamaton kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Mustaniemessä, Alaisen Herajärven rantapenkereellä. Koskemattomana säilyneessä asuinpaikassa on asumuspainanteita, joita on Pirkanmaalla vähän. Harvinaisuutensa takia kohteella on paljon tutkimuspotentiaalia.
Kolmas valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde Ruovedellä on Visuveden Pilkanniemi, näyttävä ja hyvin säilynyt kolmen varhaismetallikautisen lapinraunion kalmisto. Lapinrauniot ovat halkaisijaltaan liki kymmenmetrisiä ja ne sijaitsevat järven rantakalliolla.
Kautunharjun kivikautinen asuinpaikka sijaitsee valtakunnallisesta arvokkaalla maisema-alueella.
Kirsi Luoto, Tampereen museot
Vark-kohteet on valittu niin, että ne muodostavat ajallisesti, alueellisesti ja muinaisjäännöstyypeittäin kattavan kuvan Suomen arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Kohteiden valinnassa on painotettu sitä, mikä on kohteen arkeologinen tai kulttuurihistoriallinen merkitys eli miten hyvin se ilmentää oman aikakautensa ilmiöitä, prosesseja ja tapahtumia.
– Vanhimmat kohteet ajoittuvat jääkauden lopulle yli 10 000 vuoden taakse, ja nuorimmat ovat viime vuosisadan alkukymmeniltä. Kohteissa on mm. erityyppisiä ja -ikäisiä asuinpaikkoja, hautapaikkoja, teollisuuskohteita, työn tekemiseen liittyviä paikkoja, uskonnolliseen elämään liittyviä paikkoja sekä kulkuväyliä ja puolustusvarustuksia, kuvailee inventointia vetänyt intendentti Teija Tiitinen Museovirastosta.
Arvioinnissa on selvitetty myös, miten hyvin kohde on säilynyt, mikä on sen tutkimuksellinen arvo ja onko kohde alueellisesti tai valtakunnallisesti erityisen tyypillinen tai harvinainen. Lisäksi on arvioitu kohteen arkeologista monimuotoisuutta sekä sitä, minkälainen sen ympäristö ja maisema on.
– Kohteet on valikoitu siten, että ne mahdollisimman kattavasti edustaisivat Suomen alueen menneisyyttä ajallisesti, maantieteellisesti ja eri elämänalueittain, kertoo Tiitinen.
Kohteet on valikoitu siten, että ne mahdollisimman kattavasti edustaisivat Suomen alueen menneisyyttä ajallisesti, maantieteellisesti ja eri elämänalueittain.
Hanke kattoi koko Suomen lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. VARK-inventointi toteutettiin yhteistyössä alueellisten vastuumuseoiden ja Metsähallituksen kanssa. Ohjausryhmässä olivat mukana myös Kuntaliitto, Helsingin yliopisto, Suomen arkeologinen seura sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö.
Inventoinnin aikana vuosina 2018–2023 arvioitiin yhteensä 4785 arkeologista kohdetta, jotka valikoitiin aiempien arvotusten perusteella maamme kaikkiaan noin 60 000 arkeologisen kohteen joukosta.
Arkeologisten kohteiden inventointia käytetään maakuntien liitoissa ja kunnissa suunnittelussa. Kohteet on otettava huomioon esimerkiksi kaavoituksessa, mutta inventointi ei vaikuta maankäyttöön.
Kaikki muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia, mutta esimerkiksi peltoalueella sijaitseva kohde ei estä maanviljelyä. Metsänhoito ja -käyttö on myös sallittua, kunhan muinaisjäännöksiä ei vahingoiteta tai peitetä toimenpiteiden yhteydessä.