Ennen niin kalaisa ja linturikas järvi on nykyisin matala ja pahasti kaislottunut ja kärsii lisäksi koko kesä-ajan viherlevästä, joka nimestään huolimatta on kuin mustaa lampaan villaa.
Elina Salonen
Ruojärven kunnostus alkaa viimein vuosien odotuksen jälkeen
Janne Laaka jäädyttää Ruojärven Niskoslahtea vedellä, jotta se kestäisi ruoppauksessa tarvittavan pitkäpuomisen kaivinkoneen painon. Moto-kone on kaatanut laajalta alueelta puita ja toivottavasti piakkoin Unto Viitanen pääsee tekemään pohjapatoa ja Jouko Kiintonen kaivamaan kuivatusojaa ja pengertä. Myöhemmin Saku Leinonen tulee vielä tekemään rantojen täyttöjä ja teiden korotuksia.
Tätä hetkeä on odotettu yli 10 vuotta.
– Sanoin jossain vaiheessa, että jos tämä joskus toteutuu, niin ostan suurimman shampanjapullon, mitä löydän, ja jos se on pahaa, niin suihkutan sen vaikka päälleni, sillä tämä asia on sen arvoinen, kertoo Ruojärven rannalla asusteleva Elina Salonen nauraen.
On ollut hetkiä, jolloin ei ole naurattanut. Naapuriporukasta, joka 11,5 vuotta sitten kokoontui kauniina kesäpäivänä Salosten terassilla, katseli järvelle ja päätti lähteä järven kunnostusta viemään eteenpäin, on kaksi pysyvästi poissa.
– Alkoi jo pelottaa, että näemmekö itsekään sitä päivää, jolloin kunnostus oikeasti alkaa. On tehty hakemuksia, anomuksia, mitattu vedenkorkeuksia 10 vuotta, etsitty viitasammakoita, bongailtu lintuja ja tehty erilaisia raportteja toisensa perään. Onneksi työmäärää ei aavistettu silloin kun päätetiin että järvelle täytyy jotain tehdä.
Ely-keskuksen maaseutupuolelta tuli myönteinen päätös Pappilan osakaskunnan avustushakemukseen juuri ennen joulua. Hanke on EU:n osarahoittama.
– Tämä arvokas joululahja mahdollistaa konkreettiset kunnostustoimet. Ruojärvi on saanut aiemmin myös elyn vesienhoito-ohjelmasta rahoitusta ja askel kerrallaan ollaan edetty. Kunnalta tuli myös mieluisa joululahja, kun kunta hyväksyi välirahoitus -hakemuksemme valtuuston kokouksessa 1. joulukuuta, Salonen sanoo.
Nyt vain toivotaan, että tämä ”haastava” järvi muuttuu kunnostuksen ja vedenkorkeuden nousun myötä ”vähemmän haastavaksi”.
Lupahakemus vedenkorkeuden nostoon oli aluehallintovirastossa 2 vuotta käsiteltävänä. Sen jälkeen tehtiin yksi valitus Vaasan hallinto-oikeuteen, mutta se vedettiin myöhemmin pois.
Avin päätös sai lainvoiman huhtikuussa 2025, mutta koska läheisen lammen vedenkorkeutta oli tarkkailtava vuosi ennen kuin mitään toimenpiteitä sai aloittaa, niin kunnostuksen aloitusajankohta venyi syksyyn. Ja
sitten olikin niin lauhaa ja sateista jouluun saakka, että raskailla koneilla ei ollut mitään asiaa järvelle.
Haastava. Se on sana, jolla Ruojärveä on kuvattu joka käänteessä. Ennen niin kalaisa ja linturikas järvi on nykyisin matala ja pahasti kaislottunut ja kärsii lisäksi koko kesä-ajan viherlevästä, joka nimestään huolimatta on kuin mustaa lampaan villaa. Vaikka se ei ole myrkyllistä, sen seassa ei ole kovin mielekästä uida.
Ely-keskuksen rahoituspäätöksessä mainitaan kunnostuksen hyötyjinä rantamaanomistajien lisäksi yleisemmällä tasolla suomalaisen järviluonnon monimuotoisuus ja vesistöluonnon tila aina Itämerelle heijastuviin vaikutuksiin asti. Tämä kertoo siitä, että pienenkin järven kunnostus vaikuttaa laajemmin, mitä ensi näkemältä voidaan kuvitella.
Ruojärven kunnostukseen on saatu paikalliset, kokeneet urakoitsijat. Näin saadaan koko urakan hiilijalanjälkikin pysymään paljon pienempänä.
– Meillä oli onnea siinä, että saimme Pappilan osakaskunnan mukaan projektiin vuonna 2018, muuten vedenkorkeuden nostoa varten olisi pitänyt perustaa oma yhdistys, Elina Salonen kiittelee.
Kiitoksia satelee monelle muullekin taholle, muun muassa maaseututoimistolle, kunnalle ja PoKolle.
– Nyt vain toivotaan, että tämä ”haastava” järvi muuttuu kunnostuksen ja vedenkorkeuden nousun myötä ”vähemmän haastavaksi”. Muutos ei tapahdu hetkessä ja vaatii, että vielä jaksetaan ponnistella ja talkoilla, Salonen muistuttaa.
Pitkin syksyä on kuulunut vähän sieltä ja täältä rannoilta moottorisahan ääntä. Rannanomistajat ovat kaataneet puita omilta rannoiltaan veden alle jääviltä alueilta ja tämä onkin erittäin tärkeää, sillä kun pato saadaan valmiiksi, niin rantaviiva tulee siirtymään. Vedenkorkeutta nostetaan, jotta umpeenkasvu vaikeutuisi. Ruojärven vedenkorkeutta laskettiin vuonna 1952 ja nyt 74 vuotta myöhemmin sitä nostetaan. Se on melkein ihmisikä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.


