Ympäristötarkastajan työhon kuuluu pohjaveden korkeuden tarkkailu soranottoalueilla. Taina Bister tekee pistokokeita, luvan haltija tarkkailee pohjaveden tasoa ja laatua itsekin säännöllisesti. Arkistokkuva vuodelta 2022.
Sirkku Somero
Särkikankaan-Välikankaan pohjavesialueelle uusi seuranta-asema
Pirkanmaalle perustetaan kaksi uutta valtakunnallisen pohjavesitarkkailun seuranta-asemaa Ruoveden Särkikangas-Välikangas ja Ylöjärven Haukikankaan ja pohjavesialueille. Pohjaveden havaintoputkien asentamistyö on nyt aloitettu. Asemista on laadittu kirjalliset sopimukset sijaintikiinteistöjen omistajien kanssa. Asemat saataneen käyttövalmiuteen tämän vuoden aikana.
Pohjaveden valtakunnallista seurantaverkkoa laajennetaan koko Suomessa 20 uudella seuranta-asemalla. Kohteet on sijoitettu nykyisen verkoston katvealueille ja tunnistetuille kuivuusriskialueille. Uusista asemista kaksi sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Haukikankaan ja Ruoveden Särkikangas-Välikangas 2-luokan pohjavesialueilla.
− Pohjavesiasemilta saadaan tärkeää ympäristötietoa esimerkiksi pohjaveden määrän vuotuisesta ja vuoden aikaisesta vaihtelusta erilaisilla pohjavesien muodostumatyypeillä, jotta voimme seurata esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai ihmistoiminnan vaikutuksia pohjavesiin, kertoo ylitarkastaja Nina Nenonen Pirkanmaan ely-keskuksesta.
Pirkanmaan ely-keskus ehdotti alueeltaan potentiaalisia seuranta-asemakohteita niitä ylläpitävälle Suomen ympäristökeskukselle (Syke).
Uusille pohjavesiasemille asennetaan pohjaveden havaintoputkia kairaamalla. Asemista on laadittu kirjalliset sopimukset maanomistajien kanssa.
− Pohjaveden havaintoputkien asennustyöt ovat alkaneet ja ne valmistuvat syksyn 2024 aikana. Kairausten jälkeen putkiin asennetaan automaattiset pohjaveden korkeusmittarit. Asemat saataneen toimintavalmiuteen vielä tämän vuoden aikana, kertoo pohjavesiasiantuntija Pilvi Kara Pirkanmaan ely-keskuksesta.
Pohjavesiasemien perustaminen toteutetaan yhteistyönä alueellisten ely-keskusten, Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen ja Syken kanssa, ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Pirkanmaan ely-keskus vastaa uusien havaintoputkien asentamisesta ja maanomistajien kanssa laadittavista sopimuksista.
Valtakunnallisessa pohjavesiseurannassa tarkkaillaan myös ihmisten aiheuttamia vaikutuksia vesiin
Pohjavesien määrää ja laatua seurataan noin 95 pohjavesiasemalla eri puolilla Suomea. Pinnankorkeutta seurataan 82 ja laatua 72 asemalla. Valtakunnallinen seurantaverkko tuottaa geologista ja hydrologista perustietoa pohjaveden muodostumisesta, sen pinnankorkeuden vaihteluista ja veden laadusta. Osalla pohjavesiasemista seurataan lisäksi maan kosteutta, roudan syvyyttä ja lumipeitteen paksuutta. Pohjaveden pinnankorkeushavainnot aloitettiin 1970-luvun alkupuolella ja vedenlaadun seuranta 1990-luvulla.
Pohjaveden perusseurantaa palvelevat asemat sijaitsevat mahdollisimman luonnontilaisilla alueilla, ja ne edustavat erilaisia ilmasto-, maasto- ja maaperäoloja. Seurantasarjojen perusteella pystytään arvioimaan pohjaveden määrän ja laadun paikallisia ja ajallisia vaihteluita sekä niiden vuorovaikutuksia. Tutuloksista voidaan päätellä, millaisia eri aineiden pitoisuuksia pohjavedessä on luonnostaan. Seurantasarjoissa näkyvät kuitenkin myös ihmisen aiheuttamat vaikutukset pohjavesiin.
Automatisoinnilla saadaan reaaliaikaista tietoa vesitilanteesta
Syke tuottaa tietoa valtakunnallisesta pohjavesitilanteesta seuranta-asemilta saadun tiedon perusteella. Pohjaveden pinnat laskevat yleensä läpi kesän, mutta runsaat sateet voivat hetkellisesti nostaa pintoja. Useimmiten pinnat kääntyvät nousuun vasta syys-lokakuussa, kun sää viilenee, haihdunta vähenee ja maankosteus lisääntyy. Pienissä pohjavesiesiintymissä sijaitsevat matalat rengaskaivot ovat herkimpiä kuivumaan kesän aikana, mutta pienet esiintymät myös täydentyvät nopeimmin syksyn koittaessa.
Viime vuosina pohjaveden pinnankorkeuden seurantaa on pyritty automatisoimaan aiempaa kattavammin. Automatisointi vastaa vesitilanteiden äärevöitymisen, eli ilmastonmuutoksesta johtuvien ääri-ilmiöiden aiheuttamaan kasvavaan ja reaaliaikaisen vesitiedon tarpeeseen. Automatisointi palvelee kuivuus- ja tulvariskien hallinnan lisäksi myös esimerkiksi pohjavesien suojelua ja etenkin haja-asutusalueiden vedenhankintaa. Lisäksi se tuottaa perinteistä pinnankorkeusseurantaa tarkempaa tietoa mallinnusta, raportointia ja tutkimusta varten.
Valtakunnallista pohjavesitilannetta voi seurata Vesi.fi karttapalvelusta.