Ruo­ve­del­le on val­mis­tu­mas­sa uu­si ra­ken­nus­jär­jes­tys. Sen liit­tee­nä on vii­me syk­sy­nä hy­väk­syt­ty edul­li­suus­vyö­hy­ke­tar­kas­te­lu, joka on kiin­nos­ta­va eri­tyi­ses­ti niil­le mök­ki­läi­sil­le, jot­ka miet­ti­vät va­paa-ajan asun­non muut­ta­mis­ta va­ki­tui­seen asu­mi­seen.

Asia on har­kin­nas­sa tam­pe­re­lai­sil­la Mark­ku ja Ar­ja Haa­pa­nie­mel­lä­kin. Pa­ris­kun­ta os­ti tal­vi­a­sut­ta­van mö­kin Vi­su­ve­del­tä vuon­na 2021. Tääl­lä kel­pai­si asua ai­na.

Haa­pa­nie­mil­lä oli mök­ki 11 vuot­ta Uu­den­kau­pun­gin saa­ris­tos­sa. Elä­köi­ty­mi­sen myö­tä tuli tar­ve tal­vi­a­sut­ta­val­le ke­sä­mö­kil­le ja tur­val­li­suu­sa­si­oi­ta­kin tuli mie­tit­tyä uu­del­leen.

Vaik­ka saa­ris­to­paik­ka oli ra­kas, se pan­tiin myyn­tiin ja läh­ti kah­des­sa päi­väs­sä uu­del­le omis­ta­jal­le. Yh­tä ri­pe­ää oli uu­den mö­kin os­ta­mi­nen. Vii­kon si­sään pää­tök­set uu­des­ta oli teh­ty ja mök­ki Vi­su­ve­del­lä var­mis­tui.

Kri­tee­rei­nä uu­den va­paa-aja­na­sun­non haus­sa oli se, et­tä paik­ka pi­tää löy­tyä 100 ki­lo­met­rin etäi­syy­del­tä Tam­pe­reel­ta ison ve­den ää­res­tä.

– Meri oli niin va­paut­ta­va ele­ment­ti, et­tä ei voi­nut aja­tel­la, et­tä mök­ki oli­si jon­kin pik­ku­jär­ven ran­nas­sa, miet­tii Ar­jan.

Ke­säi­sin ohi kul­ke­van Tar­jan­teen vis­lauk­sen kuu­lee te­ras­sil­le, vaik­ka lai­vaa ei saa­ren ta­kaa näe.

Haapaniemien suosikkipaikka on griillialue.

Sirkku Somero

Pe­ru­sa­si­at Vi­su­ve­den mö­kis­sä oli kun­nos­sa jo os­tet­ta­es­sa. Tal­vi­a­sut­ta­van ra­ken­nuk­sen läm­mi­tys hoi­tuu kah­del­la il­ma­läm­pö­pum­puil­la ja kah­del­la ta­kal­la, pe­su­ti­lois­sa on li­säk­si lat­ti­a­läm­mi­tys.

Mo­nen­lais­ta on sil­ti eh­dit­ty teh­dä. Te­ras­sia on laa­jen­net­tu, ran­taan on ra­ken­net­tu gril­li­paik­ka ja per­go­la. Maa­li­pens­se­lit ovat hei­lu­neet ul­ko­na ja si­säl­lä.

Si­säl­tä mök­ki oli en­nen puun­vä­ri­nen.

– Mut­ta minä en ha­lua asua pä­re­ko­ris­sa, sa­noo Ar­ja, niin­pä si­säl­lä sei­nien väri on nyt val­koi­nen.

Ul­ko­puo­lel­ta ra­ken­nus oli ai­kai­sem­min si­na­pin­vä­ri­nen, nyt mus­ta.

– Se su­lau­tuu yl­lät­tä­vän hy­vin mai­se­maan, kun kat­soo jär­vel­tä päin, sa­noo Mark­ku.

Näköalat käkikellomallisesta, kolmikerroksisesta rakennuksesta ovat mahtavat.

Arja Haapaniemi

Haa­pa­nie­met ar­vi­oi­vat, et­tä he asu­vat täl­lä het­kel­lä 80 pro­sent­ti­ses­ti Vi­su­ve­del­lä. Tal­vi­sin he viet­tä­vät muu­ta­man kuu­kau­den Es­pan­jas­sa. Tam­pe­reen asun­to on siis vä­häl­lä käy­töl­lä ja jou­tai­si vuok­ral­le tai myyn­tiin.

– Kun tul­tiin Es­pan­jas­ta, ol­tiin kak­si päi­vää Tam­pe­reel­la ja sit­ten seit­se­män viik­koa Vi­su­ve­del­lä put­keen, las­kes­ke­lee Mark­ku.

Hei­dän mie­les­tään mö­kil­lä on kaik­ki tar­peel­li­nen va­ki­tui­seen asu­mi­seen. Lä­hin kaup­pa Vi­su­ve­den kes­kus­tas­sa on muu­ta­man ki­lo­met­rin pääs­sä. Isom­mat kes­kuk­set Vir­rat ja Ruo­ve­si ovat myös hy­vin saa­vu­tet­ta­vis­sa. Bus­si­py­sä­kit ovat kä­ve­ly­mat­kan pääs­sä.

Sil­loin täl­löin Ar­jal­le tu­lee tar­ve pääs­tä kä­ve­le­mään kau­pun­gil­la ja kah­vi­lois­sa. Sil­loin reis­su Tam­pe­reel­le voi ol­la tar­peen.

– Olen myös tul­lut ju­nal­la Juu­pa­jo­el­le, jos­ta Mark­ku on ha­ke­nut au­tol­la, et­tä ei tar­vit­se Tam­pe­reel­le as­ti ajaa.

Luon­to­koh­tei­ta löy­tyy lä­hel­tä, sa­moin hy­vät ka­la­ve­det, mikä on Mar­kul­le tär­ke­ää. Mö­kil­le pää­si­si myös ve­sit­se Tam­pe­reel­ta, vaik­ka niin ei ole teh­ty.

Rantahiekassa on kiva leikkiä.

Arja Haapaniemi

Jos Vi­su­ve­del­le muu­te­taan va­ki­tui­ses­ti, on edes­sä muut­to ja ta­va­roi­den kar­si­mi­nen, kos­ka säi­ly­tys­ti­laa ei ole mi­ten­kään ruh­ti­naal­li­ses­ti.

Maal­la oli­si kyl­lä kiva asua, se so­pi­si mo­lem­mil­le.

– Ker­ros­ta­los­sa tu­len le­vot­to­mak­si, miet­tii Mark­ku.

Kun­nal­li­nen vesi- ja jä­te­huol­to, iso tie lä­hel­lä, pal­ve­lut mel­kein vie­res­sä. Haa­pa­nie­met ar­ve­le­vat, et­tä edul­li­suus­vyö­hy­ke­tar­kas­te­lus­sa pis­tei­tä pi­täi­si tul­la riit­tä­väs­ti va­ki­tui­seen asu­mi­seen.

– Oi­ke­as­taan vain len­to­kent­tä puut­tuu, vit­sai­lee Mark­ku.

– Ei­kä vir­taa­vas­sa ve­des­sä ole ai­na­kaan vie­lä ol­lut si­ni­le­vää.

Mikä on edul­li­suus­vyö­hy­ke­tar­kas­telu?

Raken­nus­jär­jes­tys sään­te­lee ra­ken­ta­mis­ta alu­eil­la, jois­sa ei ole voi­mas­sa­o­le­vaa kaa­vaa. Sen avul­la voi­daan mää­rä­tä ra­ken­nus­lu­paa edel­lyt­tä­vien ra­ken­nus­ta ra­ken­nus­pai­kas­ta ja nii­den koos­ta.

Ruo­ve­den kun­nan ra­ken­nus­jär­jes­tys on val­mis­teil­la. Sii­hen lii­te­tään jo val­mis­tu­nut edul­li­suus­vyö­hy­ke­tar­kas­te­lu, joka hy­väk­syt­tiin Ruo­ve­del­lä vii­me vuo­den syys­kuus­sa. Sen tar­koi­tuk­se­na on mää­rit­tää alu­eet, jois­sa käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tos va­paa-aja­na­sun­nos­ta va­ki­tui­sek­si on mah­dol­lis­ta suo­ral­la ra­ken­ta­mis­lu­val­la il­man poik­ke­a­mis­me­net­te­lyä.

Asi­aan vai­kut­ta­vat yh­dys­kun­ta­ra­ken­ne ja ta­lous­nä­kö­koh­dat. Tar­koi­tuk­se­na on edis­tää va­ki­tui­sen asu­mi­sen si­joit­tu­mis­ta ky­lä­a­lu­eil­le ja taa­ja­miin.

Tar­kas­te­lu kos­kee vain kaa­voit­ta­mat­to­mia alu­ei­ta, jo­ten sen ul­ko­puo­lel­le jää­vät esi­mer­kik­si ran­ta­o­sa­y­leis­kaa­van vai­ku­tu­sa­lu­een va­paa-aja­na­sun­not.

Edul­li­suus­vyö­hyk­keet on pis­tey­tet­ty kah­dek­san kri­tee­rin mu­kaan. Huo­mi­oon ote­taan va­ki­tui­sen asu­tuk­sen lä­hei­syys ja ti­heys, alu­een pal­ve­lut, tie­ver­kos­ton lä­hei­syys, pe­rus­kou­lut, ve­si­huol­lon saa­ta­vuus, pal­ve­lu­lii­ken­ne, kou­lu­kul­je­tus ja ko­ti­hoi­to.

Rinnetontille rakennettu talo on saanut vaikutteita Keski-Euroopasta, arvelee Markku.

Sirkku Somero

Jos pis­tei­tä ker­tyy yli 20, kuu­luu koh­de vyö­hyk­kee­seen 1, vyö­hyk­kee­seen 2 pis­tei­tä tar­vi­taan 6–20 ja vyö­hyk­kee­seen 3 al­le 5 pis­teen koh­teet.

Yk­kös­vyö­hyk­keel­le osu­vil­la kiin­teis­töil­lä kat­so­taan, et­tä käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tos on edul­lis­ta. Va­paa-ajan asun­non pi­tää kui­ten­kin täyt­tää myös tek­ni­set kri­tee­rit muun mu­as­sa ra­ken­nus­pai­kan pin­ta-alan sekä ener­gi­a­te­hok­kuu­den suh­teen.

Ruo­ve­del­lä tä­hän vyö­hyk­kee­seen kuu­luu 436 loma-asuin­ra­ken­nus­ta. Pää­o­sa näis­tä si­jait­see kaa­voit­te­lul­la alu­eel­la Vi­su­ve­den, kes­kus­taa­ja­man ja Jä­min­ki­poh­jan vä­li­sel­lä alu­eel­la lä­hel­lä lii­ken­teen pää­väy­liä ja suu­rim­mas­sa osas­sa on voi­mas­sa ran­ta­o­sa­y­leis­kaa­va. Käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tos suo­raan ra­ken­nus­lu­val­la on mah­dol­lis­ta noin 70:lle kiin­teis­töl­le, vain niil­le jot­ka ei­vät ole kaa­voi­te­tuil­la alu­eil­la.

Kak­kos­vyö­hyk­keel­lä käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tos­ta on har­kit­ta­va. Täl­le alu­eel­le si­joit­tuu 1480 loma-asuin­ra­ken­nus­ta. Käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tos saat­taa ol­la mah­dol­lis­ta poik­ke­a­mis­lu­val­la. Vyö­hyk­keen 1 kri­tee­rit pi­tää täyt­tyä.