Metsäkoneyrittäjät Hannu (vas.) ja Harri Kangaspusu työmaakäynnillä Jäminkipohjassa, jossa näkyy yhdellä kertaa puunkorjuun koko ketju.
Terhi Kääriäinen
Kahvitunnilla: Nuotiomakkara on metsäammattilaiselle enää vanhaa savottaperinnettä – työmaat ja maisemat vaihtuvat tiuhaan tahtiin
Hannu ja Harri Kangaspusu ovat tehneet töitä metsäkonealan perheyrityksessä pienestä pitäen. Heistä eniten työssä on muuttunut metsään liittyvä keskustelu, mutta myös koneitten tekninen kehitys on ollut nopeaa.
Mikä on Visuveden Motopalvelun henkilöstön ja koneiden määrä?
Harri Kangaspusu: – Henkilöstöä on noin kymmenen meidän lisäksi, aliurakoitsijoita on kaksi. Yritys työllistää yhteensä noin 16. Kiireempään aikaan tammi-helmi-maaliskuussa tehdään kahta vuoroa.
Hannu Kangaspusu: – Meillä on kolme koneketjua ja aliurakoitsijoilla kaksi ketjua. Ketjussa on aina moto ja ajokone, siis yhteensä kymmenen koneyksikköä.
Missä on nyt työmaita?
Hannu: – Ruovedellä on pari konetta, Mänttä-Vilppulassa kaksi ja Teiskossa yksi.
Kuinka laajalla säteellä toimitte?
Harri: – Ruovedellä ja Teiskossa, hieman myös Kuorevedellä, Mänttä-Vilppulassa ja Keuruulla.
Terhi Kääriäinen
Mitä työhösi kuuluu?
Harri: – Ajan hakkuukonetta, kiireaikaan teen iltavuoroa.
Hannu: – Teen enemmän koneiden siirtoja ja hallinnollisia töitä. Joskus myös ajan.
Millä eväillä menet metsään?
Harri: – Puolitoista litraa mehua. Leipää ja makkaraa ja juustoa.
Käytkö välillä jaloittelemassa?
Harri: – Työ on paljon istumista, niin tulee käytyä pari-kolme kertaa ulkona ja venyteltyä tarkistusmittauksia tehdessä.
Tuleeko joskus paistettua nuotiolla makkaraa?
Harri: – Aika harvoin.
Hannu: – Kyllä se on enemmän vanhaa savottaperinnettä. Joskus juhlahetkenä saatetaan paistaa.
Onko istumatyö aiheuttanut terveysongelmia?
Hannu: – Ei ole ollut ongelmia, mutta kun ikää tulee, niin huomaa, että kangistuu.
Harri: – Hankimme kuljettajille hierontapalveluja, se on ennaltaehkäisyä.
Tukkikuorma lähdössä.
Terhi Kääriäinen
Onko työ yksinäistä?
Harri: – Ei tämä tosiaankaan ole sosiaalinen työympäristö.
Hannu: – Nämä nuoremmat kuljettajat ovat koko ajan puhelimessa, mutta kyllä tässä työssä täytyy viihtyä yksin.
Vaatiiko työ tarkkaa keskittymistä?
Harri: – Vastuut ovat kovia, kun käsitellään toisen omaisuutta. Lehdissä on ollut paljon juttuja siitä, että tässä joutuu tekemään nopeassa tahdissa yhtä paljon päätöksiä kuin hävittäjälentäjä.
Hannu: – Päätehakkuu on mekaanisempaa, mutta harvennushakkuuta tehdessä täytyy pitää ajatukset työssä. Siinä pitää tehdä koko ajan puitten valintaa, että jäisi hyvä kasvatusmetsä.
Työn kohokohtia?
Harri: – Oman käden jälki, kun saa tehtyä hienon näköisen lopputuloksen.
Hannu: – Vapaus ja vaihtelevuus.
Olette tehneet töitä perheyrityksessä pienestä pitäen. Mikä on muuttunut eniten tänä aikana?
Harri: – Metsään liittyvä keskustelu. Henkinen kuormitus on lisääntynyt.
Hannu: – Koneitten tekninen kehitys, ergonomia ja mukavuus. Metsäyhtiöt ovat kääntäneet enemmän vastuuta meille. Korjuujäljen tarkastuksen ja kontrollimittauksia tekivät ennen yhtiön miehet, nyt ne ovat metsäkoneenkuljettajan vastuulla. Siinä on paljon vartijana, kun kyse on ihmisten omaisuudesta. Pitää ottaa huomioon ympäristöarvot ja työturvallisuus. Yhteiskunnalta tuleva paine on kasvanut.
Koivutukkien pino odottaa kuljetusta.
Terhi Kääriäinen
Mistä asioista toivoisit enemmän keskustelua?
Hannu: – Metsän tärkeydestä kansantaloudelle. Tätä ei pitäisi varmaan sanoa ääneen, mutta keskustelussa vihreät arvot ovat nyt kaiken edellä. Metsä on kantavia toimialoja Suomessa ja puu pysyvä ja vahva vientituote.
Harri: – Korjuupuolella on satsattu ympäristöarvoihin, mutta keskustelussa on lähdetty sivuraiteille ja koitetaan vain etsiä virheitä. Asiat ovat Suomessa paljon paremmin kuin muualla, toiminta on meillä valvottua ja organisoitua. Keskustelussa on unohdettu metsänomistaja.
Miksi metsäkeskustelu on usein hyvin tunnepitoista?
Harri: – Omaisuus nostaa tunteet pintaan.
Hannu: – Joku omistaa metsää ja toinen rajoittaa sen käyttöä – nämä ovat isoja asioita metsänomistajalle.
Suomussalmella puunajokone ajoi suojeltujen raakkujen yli. Mikä meni pieleen?
Hannu: – En ymmärrä, miten näin on voinut käydä. Metsäyhtiöllä on vastuu: korjuuohje on ollut puutteellinen.
Syyllistetäänkö metsäammattilaista?
Hannu: – Kyllä siltä tuntuu.
Millaista metsänhoito on Suomessa kansainvälisesti verrattuna?
Harri: – Kävimme kymmenen vuotta sitten Amerikassa. Siihen verrattuna Suomi on edelläkävijöitä ympäristöasioissa, asiat on täällä todella hyvin hoidettu. Tämä on pitkäjänteistä tekemistä eikä tuhoamista.
Fakta
Visuveden Motopalvelu
Matti ja Tuomo Kangaspusun 1969 perustama metsäkoneyritys toimi aluksi kommandiittiyhtiönä. Muutettiin osakeyhtiöksi 2000. Hannu ja Harri Kangaspusu yrityksen omistajiksi 2011.
Tekee puunkorjuuta sopimusurakointina Metsä Groupille ja Kinnaskoskelle.
Työllistää noin 16 henkilöä suoraan tai aliurakoinnin kautta.
Toimipaikka Visuveden teollisuusalueella.


