Kantovedellä tarkoitetaan vedenkäyttöä, jossa vesi kannetaan ämpärillä käyttökohteeseen, esimerkiksi keittiöön tai saunaan. Käytetyn veden määrä on tyypillisesti vähäinen. Jos käytössä on esimerkiksi suihku, pyykin- tai astianpesukone tai muu vastaava painevettä käyttävä sähköllä toimiva laite, ei jätevesimäärää yleensä voida enää pitää vähäisenä. Rajatapaukset ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Leena Törnqvist
Kantovedellä tarkoitetaan vedenkäyttöä, jossa vesi kannetaan ämpärillä käyttökohteeseen, esimerkiksi keittiöön tai saunaan. Käytetyn veden määrä on tyypillisesti vähäinen. Jos käytössä on esimerkiksi suihku, pyykin- tai astianpesukone tai muu vastaava painevettä käyttävä sähköllä toimiva laite, ei jätevesimäärää yleensä voida enää pitää vähäisenä. Rajatapaukset ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Leena Törnqvist
Kantovedellä tarkoitetaan vedenkäyttöä, jossa vesi kannetaan ämpärillä käyttökohteeseen, esimerkiksi keittiöön tai saunaan. Käytetyn veden määrä on tyypillisesti vähäinen. Jos käytössä on esimerkiksi suihku, pyykin- tai astianpesukone tai muu vastaava painevettä käyttävä sähköllä toimiva laite, ei jätevesimäärää yleensä voida enää pitää vähäisenä. Rajatapaukset ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Leena Törnqvist
Lakiuudistus
Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntöä uudistettiin keväällä 2017. Tänä keväänä uudistukset ovat ajankohtaisia etenkin niissä kodeissa ja niillä mökeillä, joiden jätevesijärjestelmä on kunnostettava nykyisten vaatimusten mukaiseksi lokakuun loppuun mennessä.
Määräaika koskee viemäriverkoston ulkopuolisella alueella sijaitsevia kiinteistöjä, jotka on rakennettu ennen vuotta 2004 ja jotka ovat enintään 100 metrin päässä rannasta tai pohjavesialueella.
Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse remonttiin ryhtyä: Jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon tai jos kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä täyttää jo säännökset, ei saneerausta tarvita. Ei myöskään silloin, jos kiinteistöllä on vain kuivakäymälä, kantovesi ja vähäinen määrä jätevettä, joka johdetaan hallitusti maahan esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon kautta. Ennen 9.3.1943 syntyneet saavat automaattisesti ikävapautuksen vakituiseen asuntoonsa, jos sen nykyinen jätevesijärjestelmä on käyttökuntoinen eikä aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Muilla kuin ranta- ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmä tulee uusia viimeistään, kun rakennetaan vesikäymälä, tehdään vesi- ja viemärilaitteiston luvanvarainen korjaus- tai muutostyö tai peruskorjataan rakennus.
Jotain on jokaisen silti tehtävä: Tarkistettava, että kiinteistöltä löytyy kirjallinen selvitys jätevesijärjestelmästä, sen käyttö- ja huolto-ohje sekä käyttöpäiväkirja. Jollei niitä vielä ole, ne täytyy laatia.
Jätevesien käsittelyn vaatimukset määrittyvät paitsi sijainnin, myös kiinteistön käyttötarkoituksen ja varustelutason perusteella. Lainsäädännön ohella käsittelyä säätelevät paikalliset määräykset ympäristönsuojeluun, kaavoitukseen, rakennusjärjestykseen ja jätehuoltomääräyksiin liittyen.
– Ruoveden ympäristönsuojelumääräysten mukaan jätevedet on pohjavesialueella käsiteltävä siten, että ne eivät pääse pohjaveteen. Pelkkien puhdistettujen harmaiden vesien purkupaikan sijoittelussa voidaan käyttää tapauskohtaista harkintaa, kertoo ympäristötarkastaja Hanna Honkanen.
– Muilla kuin pohjavesialueilla ovat perustason puhdistusvaatimukset voimassa.
Jos jätevesien ympäristökuormitus on huomattavan vähäinen tai saneerauksen kustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi, kunnalta voi myös anoa poikkeusta määräajan noudattamisesta. Vähäisiäkään jätevesiä ei kuitenkaan saa johtaa käsittelemättä suoraan vesistöön.
Tarkkaa arviota siitä, kuinka montaa kiinteistöä kunnostusvelvoite Ruovedellä koskee, Ruoveden kunnalla ei ole, mutta rakennustarkastaja Mika Aallon käsityksen mukaan niitä voi olla satoja. Jätevesijärjestelmien luvittamisessa ja niihin liittyvissä kyselyissä hän on huomannut selvää vilkastumista viime vuoden loppupuolelta lähtien.
– Jätevesijärjestelmien muutostyöt vaativat toimenpideluvan. Jätevesijärjestelmä voidaan käsitellä myös kiinteistöä koskevan rakennusluvan yhteydessä, Aalto neuvoo.
Lupahakemusten Aalto odottaa jonkin verran ruuhkautuvan kesän tullen.
– Jätevesiasioita on puitu pitkään, ja oletettavaa olikin, että moni odottaa viimeistä hetkeä, kun on asioille pakko jotain tehdä, hän pohtii.
Alkukesästä Aalto odottaa kiireistä siksikin, että myös muiden rakennushankkeiden määrä nousee rajusti mökkiläisten myötä. Loma-asuntoja Ruovedellä on noin kaksi ja puoli tuhatta.
– Henkisesti on yritetty varautua hakemusruuhkaan, mutta olemassa olevilla resursseilla toimitaan.
Jätevesijärjestelmiin ja lainsäädäntöön liittyviin kysymyksiin on vastattu myös Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) jätevesineuvonnassa. Pirkanmaalla neuvontaa sai erilaisissa tapahtumissa, puhelimitse ja sähköpostilla viime vuoden aikana yhteensä lähes 500 kiinteistönomistajaa.
Ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie on havainnut neuvonnan tarpeessa selkeää lisäystä vuoteen 2017 verrattuna. Erityisesti ranta-alueiden kiinteistönomistajat ovat heränneet selvittämään, tarvitseeko heidän uusia jätevesijärjestelmä määräajan puitteissa.
KVVY jatkaa puhelin- ja sähköpostineuvontaa ensi syksyyn saakka. Neuvonta on maksutonta. Kevään ja kesän aikana Sillantie ja projektiasiantuntija Laura Virtanen vastaavat kysymyksiin myös KVVY:n neuvontapisteillä, joita on tulossa erilaisiin tapahtumiin.
Sillantien mielestä jätevesijärjestelmän uusiminen vaikuttaa lopulta eniten omaan lähiympäristöön.
– Jätevesienkäsittelyn asianmukainen hoitaminen on yksi toimi, jolla kiinteistönomistaja voi osaltaan vaikuttaa vesistöjen puhtaana pysymiseen ja tilan paranemiseen.
Rakennusmestari Keijo Ahokas kertoo olleensa mukana jätevesijärjestelmien rakennushankkeessa ensimmäisen kerran kesällä 2003. Puolueettoman jätevesineuvonnan saatavuutta hän pitää tärkeänä asiana. – KVVY:n neuvonnan jatkuminen on hyvä juttu.
Leena Törnqvist
Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän hintaan vaikuttaa moni asia: suunnittelu, materiaalit, rakentaminen, käyttö ja hoito. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto kehottaakin ottamaan laskelmissa aina huomioon järjestelmän koko elinkaaren eikä pelkkää kertainvestointia.
Eri järjestelmien hinnoissa painottuvat eri tekijät. Esimerkiksi umpisäiliön hankintahinta saattaa olla edullisimmasta päästä, mutta vuosittaiset käyttökustannukset voivat olla moninkertaiset muihin järjestelmiin verrattuna. Laite- ja maapuhdistamon rakentaminen puolestaan voi olla saman hintaluokan investointi, mutta eroja syntyy huoltokustannuksista.
Yleisluontoisten hinta-arvioiden antaminen on vaikeaa, sillä hinnan muodostuminen on aina tapauskohtaista. Arviot ovat vääjäämättä viitteellisiä, ja todellinen hinta voi nousta tai laskea jopa tuhansilla euroilla muun muassa maasto-olosuhteista ja paikallisesta hintatasosta riippuen.
– Jos tontti on kallioperäinen, voidaan säiliöille joutua louhimaan syvennykset, mikä osaltaan nostaa kustannuksia, havainnollistaa maaston merkitystä rakennusmestari Keijo Ahokas T:mi Rak. Tieto K. Ahokkaalta Ruovedeltä.
Tontin ominaisuuksien lisäksi hintaan vaikuttaa se, millaista jätevettä kiinteistöllä syntyy ja kuinka paljon. Yleensä huokein vaihtoehto on käyttää kuivakäymälää ja kantaa vesi pesutilaan.
– Kantovedestä, joka lämmitetään padassa tai kiuassäiliössä ja jonka määrä jää vähäiseksi, ei kustannuksia tule, jos vesi jo nyt imeytetään asiallisesti maastoon, Ahokas summaa.
Jos kiinteistöllä on kuivakäymälä mutta käytössä muutakin kuin kantovesi, esimerkiksi pesukone, tarvitaan jätevesille suoraa imeytystä tehokkaampi järjestelmä. Ahokas arvioi, että pesuvesien imeytys sakokaivojen kautta maastoon voisi olla noin 2000–3000 euron investointi. Hinta nousee, jos kiinteistöllä syntyy jätevesiä paitsi pesutilojen, myös wc:n käytöstä.
– Wc-vedet ovat ratkaiseva tekijä, joka aina nostaa kustannuksia, Ahokas linjaa.
– Jos wc-vedet johdetaan erillisputkilla umpisäiliöön ja muut vedet imeytykseen, on hinta maanrakennustöineen tavallisesti noin 5000–7000 euron luokkaa.
Kaikki jätevedet voidaan myös johtaa umpisäiliöön, josta ne kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle.
– Umpisäiliöiden osalta vedenkulutus vaikuttaa ratkaisevasti käyttökustannuksiin. Tyhjennyksiä voidaan tarvita monta kertaa vuodessa, jolloin on maksettava yritykselle jäteveden kuljetuksesta ja kunnalle jäteveden käsittelystä. Yhteensä tämä tekee noin 150–170 euroa kerralta.
Ahokkaan mukaan maaperäkäsittely on yleensä edullisin vaihtoehto: käyttökustannukset rajoittuvat sakosäiliöiden tyhjennykseen, joka on tehtävä ympärivuotisessa asumisessa yleensä kaksi kertaa vuodessa ja loma-asunnossa tavallisesti kerran vuodessa.
Kemiallisten pienpuhdistamojen hinnan maanrakennustöineen Ahokas arvioi yleensä nousevan yli 10 000 euron.
– Pienpuhdistamoissa on huomioitava hoito- ja huoltokulut sakosäiliöiden tyhjennyksineen sekä kemikaalien hankinta. Myös laitteen puhdistus ja suodatinmateriaalin vaihto on tehtävä laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti.
Nenosen tilalla Ylä-Väärissä on asuttu 1500-luvulta alkaen. Markku Nenosen isännöimä hirsirakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen Vilppulan rajalta 1970-luvulla ja kunnostettiin kodiksi vaiheittain.
Pihapiiristä aukeaa näkymä kahdelle järvelle. Rannoille on matkaa 200 metriä eikä kiinteistö sijaitse pohjavesialueella, joten Nenosten jätevesijärjestelmää ei määräaikaan sidottu kunnostusvelvoite nykyisten säädösten mukaan koske. Vapautuksen saisi tosin myös sillä perusteella, että jätevesijärjestelmä täyttää jo nykyiset vaatimukset: Saneeraus tehtiin vuonna 2014. Silloin ei vielä ollut tiedossa, että lainsäädäntöä kohtuullistettaisiin keväällä 2017 ja määräaika lakkaisi koskemasta muita kuin ranta- ja pohjavesialueiden kiinteistöjä.
– Tehty mikä tehty, Nenonen miettii ja lisää olevansa tyytyväinen uuteen jätevesijärjestelmäänsä, vaikka lainsäädännön yllätyskäänteet sapettivatkin.
– En mää sitä katunut ole. Se on toiminut mahdottoman hyvin.
Saneerausta Nenonen suunnitteli paitsi lainsäädännön vaatimusten, myös erilaisten järjestelmien käyttäjien kokemusten pohjalta. Vaaka kallistui maasuodatusjärjestelmän puolelle.
– Itse visioin ja suunnittelija teki suunnitelmat. Aika lailla yhteneväiset ajatukset oli.
Kiinteistön molemmat asuinrakennukset liitettiin samaan järjestelmään. Jätevesisuunnittelija laati tarvittavat piirustukset ja lupahakemukset. Urakoitsija tilasi materiaalit, teki kaivuu- ja maansiirtotyöt sekä louhi kallioon 30-metrisen uran putkistoa varten.
– Kivuttomasti sujui, Nenonen kehuu.
Niiden, joilla saneeraus on vielä edessä, kannattaa Nenosen mielestä kääntyä jo suunnitteluvaiheessa ammattilaisten puoleen. Heidän avullaan saa varmasti säännösten mukaiset ja toimivat laitteet.
– Ammattilainen pystyy kertomaan, millaiset laitteet mihinkin kohtaan tarvitaan ja mikä järjestelmä on järkevintä rakentaa. Rakennukset ja pihapiirit ovat kumminkin tapauskohtaisia.
Urakoitsijan valinnassa Nenonen kiinnittäisi huomiota kokemukseen.
– Mielellään urakoitsija, joka on tehnyt vastaavanlaisia aikaisemminkin, että on rutiinia siihen työhön.
Sitä, millainen järjestelmä tulisi valituksi, jos päätös pitäisi tehdä nyt, Nenosen ei tarvitse kauaa miettiä.
– Olettaisin, että se olisi samanlainen kuin tämä.
2000
Ympäristönsuojelulaki astui voimaan kumoten vuoden 1961 vesilain säännöksen, jonka mukaan käymäläjätteen käsittelyyn riitti vähimmillään pelkkä saostuskaivo. Kiinteistöille, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriin, asetettiin jätevesien yleinen puhdistusvelvollisuus. Jätevesien käsittelyvaatimuksista säädettäisiin tarkemmin asetuksella.
2004
Ensimmäinen asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla astui voimaan 1. tammikuuta. Asetuksen tarkoituksena oli vähentää haja-asutuksen jätevesien haitallisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Käyttökuntoisten jätevesijärjestelmien kunnostamiselle myönnettiin 10 vuoden siirtymäaika.
2011
Uusi hajajätevesiasetus ja ympäristönsuojelulain muutos astuivat voimaan maaliskuussa. Siirtymäaikaa jatkettiin kevääseen 2016 asti, ja puhdistustason vähimmäisvaatimuksia lievennettiin. Herkästi pilaantuvilla alueilla, kuten rannoilla tai pohjavesialueilla, kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksissään edellyttää perusvaatimuksia korkeampaa puhdistustasoa. Iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista varmistettiin.
2014
Uusi ympäristönsuojelulaki annettiin kesäkuussa.
2015
Helmikuussa perustettiin työryhmä valmistelemaan lievennyksiä lainsäädäntöön. Työryhmän raportti luovutettiin marraskuussa. Saman vuoden huhtikuussa voimaan astuneella asetusmuutoksella siirtymäaikaa jatkettiin kevääseen 2018 asti.
2017
Hajajätevesiä koskeva ympäristönsuojelulain muutos ja uusi hajajätevesiasetus astuivat voimaan 3. huhtikuuta. Sääntelyä kohtuullistettiin jättämällä määräaikaan sidottu kunnostusvelvoite voimaan ainoastaan vesistön tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella sijaitseville kiinteistöille ja jatkamalla siirtymäaikaa 31. lokakuuta 2019 asti.
Jätevesijärjestelmien muutostyöt vaativat toimenpideluvan.
KVVY jatkaa puhelin- ja sähköpostineuvontaa ensi syksyyn saakka.
Neuvonta on maksutonta.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Hyvää kevättä Visuvedeltä, täältä me taas ponnistamme!
Arto Kovasin
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste