Iso-Tarjanneveden allas vuotaa pahasti Murolekoskesta Näsijärveen
Iso-Tarjanneveden laaja vesialue Muroleesta Virtain Herraskoskelle kärsii pahasti suuresta veden korkeusvaihtelusta ja kesän ja syksyn liian alhaisesta vedenpinnan tasosta. Tilanne on jo vuosia jatkuvasti pahentunut ja viimeiset kolme vuotta alkavat olla lähes kestämättömiä.
Alkuperäinen syy on Murolekosken perkaus 1800-luvulla, jolloin kosken kynnystä pudotettiin yli metrillä. Myös vesistön kapeiden väylien ruoppaukset sekä poikkeukselliset sääilmiöt vaikuttavat vesimääriin ja virtauksiin. Maan nousulla on pitkässä vesistössä myös vaikutusta. Pahimmillaan syyskesästä Paloveden ja Näsijärven Vankaveden korkeusero on ollut vain vähän yli 10 cm.
Iso-Tarjannevesi on säännöstelemätön ja sen virtaus on luonnonmukainen. Laajaa Näsijärven vesistöaluetta säännöstellään Muroleeseen saakka Tammerkoskesta. Yläpuoleisissa isoissa vesistöissä Ähtärin reitillä ja Mäntän koskessa on voimalaitokset. Toisveden virtaama on myös luonnonmukainen ja sen luusuaan on rakennettu pohjapato 2018, samoin Pihlajanveden reitille Naurissalmeen. Näillä ratkaisuilla on vedenvaihtelua voitu tasata aliveden korkeutta nostamalla pohjapadon yläpuolella.
Iso-Tarjannevedeltä pohjapato puuttuu ja edellä mainitut säännöstely- ja pohjapatoratkaisut vain pahentavat Iso-Tarjanteen tilannetta. Vesistöalueen ranta-asukkaat ja muut vesistön käyttäjät ovat huolestuneina lähteneet liikkeelle. Hanke tilanteen korjaamiseksi Murolekosken kynnyksen nostamiseksi onkin nyt käynnissä 2019 kolmelle vesistöalueen kunnalle (Ruovesi, Virrat, Mänttä-Vilppula) tehtyjen kuntalaisaloitteiden käynnistämänä. Kuntalaisaloitteen tueksi kerättiin yli 2500 nimen adressi (adressit.com), joka on edelleen allekirjoitettavissa. Hankkeella on myös oma Facebook-ryhmä, jossa on yli 600 seuraajaa.
Tämän vuoden aikana on valmistumassa Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen ja kuntien käynnistämä esiselvitys. Siihen liittyy kaikille noin 3000 rannanomistajille tehty kysely, jonka vastausprosentti oli lähes 60 %. Yli 90% vastaajista katsoi, että Iso-Tarjanteen vedenpinta on kesällä ja syksyllä aivan liian alhaalla. Yli puolet vastaajista katsoo, että yli 40 cm korotus aliveteen korjaisi tilanteen. Toisvedellä alivettä nostettiin 45 cm. Keskivesi nousi noin 12 cm.
Iso-Tarjanneveden vedenpinnan nostolla olisi huomattavan positiiviset vaikutukset vesistön virkistys- ja matkailukäytölle sekä vesistöympäristölle. Nykyinen tilanne hankaloittaa kalojen kutumahdollisuuksia ja vesilintujen pesintää ja vaikuttaa muutoinkin rantakasvillisuutteen. Mm. Tarjanne-laivalle alkaa syyskesästä Ruoveden sataman väylä olla liian matala.
Mahdolliset keskiveden noususta aiheutuvat haitat arvioidaan ja korvataan vesilain mukaisin periaattein kiinteistöillä suoritettavissa arvioinneissa. Jotta hankkeen kokonaiskustannukset ja haittakorvausten suuruus saadaan selville, tarvitaan hankesuunnitelma, josta ilmenee aliveden korkeustavoite ja sen aiheuttama keskiveden nousu. Vuonna 2007 tehty selvitys eikä nyt valmistumassa oleva esiselvitys vielä tuo pohjaa tämän arvion tekoon. Esiselvityksessä on kysytty rannanomistajien omat arviot haitasta. Vastaukset kertovat kohteista, joilla haitta voi olla todennäköinen. Tältä pohjalta arvioitu korvaussumma ei kuitenkaan perustu vesilain mukaiseen arvioon eikä anna todellista kuvaa haittakorvausten tarpeesta. Ei myöskään kesän 1988 suurtulvaa pidä käyttää arvioinneissa vertailukohtana, koska se johtui pelkästään patovahingosta Ähtärin reitillä.
Nyt kun esiselvitys on valmistumassa, tulisi käynnistää hankkeen suunnittelu, joka tähtäisi valmiuteen hakea hankkeen toteutukselle vesilain mukainen lupa. Päätökset hakijasta ja varsinaisen toteutuksen vaatimista kustannuksista ratkaistaisiin vasta suunnitelman valmistuttua. Esiselvitystä vetää Ruoveden kunta. Nyt olisikin erinomaisen tärkeää saada kolmen sijaintikunnan ensi vuoden talousarvioihin aloitusraha suunnitteluhankkeen käynnistämiselle sekä Ely-keskukselta valtion rahoitus. Vasta toteutussuunnittelun perusteella pystytään lopullisesti arvioimaan hankkeen kokonaiskustannukset, sen vaikutukset ja mahdolliset haitat sekä haittakorvaussumma.
Hannu Raittinen
DI, Ylöjärvi/Virrat