Merja Antikainen korosti Honkalakodin tilaisuudessa, että maa-aineslupa myönnetään, jos toiminnalle asetetut edellytykset täyttyvät.
Terhi Kääriäinen
Uudet riskitoiminnot ohjataan pois pohjavesialueilta
Pirkanmaan kaikkien pohjavesialueiden rajauksia ja luokituksia koskeva muutostyö on käynnissä ely-keskuksessa.
– Ruoveden osalta muutosehdotukset tulevat vielä tämän vuoden puolella kuulemisvaiheeseen, kertoo Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Merja Antikainen, joka oli kutsuttu puhumaan Virtain-Ruoveden luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämään tilaisuuteen viikko sitten keskiviikkona.
Lisäksi Ruoveden pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys on parhaillaan tekeillä.
Suunnitelmassa keskitytään pohjavesialueen riskeihin sekä pohjavesialueisiin, joista on saatu uutta geologista tietoa. Pitkä Ruoveden läpi kulkeva harju soveltuu hyvin pohjaveden ottoon. Lisäksi harjujen reunoilla, kuten Siikakankaalla, muodostuu runsaasti pohjavettä.
Antikainen mainitsi, että myös pohjavesialueiden luokitus on muuttunut.
Aiempi jako I-, II-, ja III-luokkiin sai rinnalleen uuden E-luokan, eli alueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Uudet pohjavesiluokat ovat siten 1, 2 ja E.
Karttaan on merkitty Ruoveden I- ja II-luokan pohjavesialueet sekä uudet E-luokan alueet. III-luokkaan kuuluvia muita pohjavesialueita ei ole enää Pirkanmaalla. Kartta Maanmittauslaitos.
Maanmittauslaitos
Uusia riskitoimintoja, kuten maa-ainesten ottamista tai bensa-asemia, ei kaavoiteta pohjavesialueille. Bensa-asemien riskejä enemmän Honkalakodille kokoontunutta yleisöä huolestuttivat kantatie 66:lla sattuvien onnettomuuksien seuraukset ympäristölle.
Riskin pohjavesialueelle muodostavat myös maalämpökaivot. Antikainen kertoi, että ely-keskus ja aluehallintovirasto ovat suhtautuneet kielteisesti pohjavesialueilla sijaitseviin maalämpöjärjestelmiin, ja tänä vuonna on tullut korkeimmalta hallinto-oikeudelta ensimmäinen asiaa koskeva päätös, joka oli kielteinen.
Antikaisen mukaan nykyiset maa-ainesten ottamisalueet ovat kuin isoja myymälöitä, joissa on saatavilla vierekkäin lukuisia eri kivilaatuja. Koska laajoja alueita on auki yhtä aikaa, ottopaikkojen jälkihoito ja maisemointi on tärkeää.
Maa-aineslupa kiviaineksen ottoon annetaan korkeintaan kymmeneksi vuodeksi. Sitä mukaa kun nykyiset luvat umpeutuvat, jatkolupia harkitaan tarkasti. Antikainen korosti, että kun edellytykset täyttyvät, lupa annetaan. Silti toiminnan täytyy olla kestävällä pohjalla jälkipolvia ajatellen.
Pirkanmaan kuntien välisessä vertailussa Ruoveden kivennäisvarat ovat isot, ja alueelta viedään kiviainesta kunnan rajojen ulkopuolelle.
Eniten harju- ja soravaroja on Hämeenkyrössä (n. 330 000 kuutiota), mutta hyvänä kakkosena tulee Ruovesi (240 000) Ero on suuri verrattuna esimerkiksi naapurikuntiin Virtoihin, Oriveteen tai Mänttä-Vilppulaan, joissa on kussakin vain noin kymmenesosa Ruoveden määrästä.
Kun edellytykset täyttyvät,
maa-aineslupa
annetaan.
Ruoveden kivennäisvarat ovat isot.
Fakta
Maa-aineslupa
Maa-ainesten ottaminen muuhun kuin kotitarvekäyttöön vaatii luvan.
Ottomääristä on ilmoitettava vuosittain.
Ympäristölupa
Lisäksi tarvitaan ympäristölupa, jos kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivän ajan.
Edellä mainittua vähäisempään toimintaan tarvitaan ympäristölupa, jos se sijoittuu pohjavesialueelle tai siitä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara.
Yhteislupa
Maa-aineslupa ja louhintaa koskeva ympäristölupa myönnetään nykyisin yleensä molemmat luvat käsittävänä yhteislupana.
Lähde: www.ymparisto.fi.