Joulupukkia odotellessa
Anssi Manninen
Perheellämme ei ole vappuna mitään vakiintuneita juhlaperinteitä, ainoa jokavuotinen pienen juhlinnan aihe toukokuun alussa on ollut vaimon kanssa 1995 vappuna tapahtuneen ensikohtaamisemme muistelu.
Tänä vuonna vappua edeltävä aika muistutti omalla kohdallani enemmän lapsuuden joulujen aikaa kuin vapun odotusta. 1980-luvulla jouluaattona käytiin vähän väliä kurkkimassa eteisen ikkunassa joko joulupukki tulee. Nyt vappuviikolla malttamattomana kirjauduin useita kertoja päivässä netissä Business Finlandin asiointipalveluun, jonka kautta pääsee tarkistamaan omien rahoitushakemustensa tilanteen.
Häiriötilannerahoitushakemus oli lähetetty Business Finlandille jo hyvissä ajoin maaliskuun lopulla ja julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tuonne ”pukin pajalle” oli rekrytoitu lisää aputonttuja käsittelemään yritysten toivekirjeitä. Odotus päätöksen tulemisesta mikä päivä tahansa lähiaikoina oli siis kova.
Jännitys tiivistyi vappuviikon keskiviikkona, kun yrittäjien facebook-ryhmässä joku yrittäjäkollega ilmoitti saaneensa päätöksen hakemukseensa, jonka oli tehnyt samana päivänä kuin minä.
Vielä vappuaattoiltana ennen nukkumaanmenoa piti kurkistaa koneelta, joko pukki olisi poikennut. Mutta ei, lopulta oli vain tyydyttävä odottamaan ja jännittämään seuraavaan viikkoon.
Monelle yritykselle ja yrittäjälle rahoituspäätös tuli jo maalis-huhtikuun aikana. Noin kolme neljästä hakemuksesta on hyväksytty, joten aivan itsestään selvää ei rahoituksen saaminen ole.
Suurelle osalle myönteisen päätöksen saaneista tukisummat ovat olleet todellakin kuin lapsuuden toivottu joululahja, joka on pelastanut koko vuoden.Toki joukkoon on mahtunut myös yrityksiä ja yrittäjiä, joilla ei oikeasti olisi ollut mitään tarvetta tälle rahoitukselle, mutta huomatessaan lahjasäkin olevan avoinna, ajattelivat käyttää tilanteen hyväksi ja nappasivat itselleen isoimmat ja painavimmat paketit kasan päältä. Iltapäivälehtien nostettua tukien jaon julkisuuteen, osa heistä on jo palauttanut pakettinsa avaamattomana jaettavaksi edelleen jollekin, jolla tarve on suurempi.
Usein kovimmat kritisoijat ovat niitä, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä yritystoiminnasta ja yrittämisestä
Rahoituksen saajien joukosta niin kutsuttu klikkimedia nosti esiin valitettavasti juuri näitä yrityksiä ja yrittäjiä, joista ainakin osa varmasti haki tukia vain siksi, että niitä oli poikkeuksellisen tilanteen takia mahdollista saada normaalia helpommalla.
Ymmärrettävästi rahoituksen jakaminen on aiheuttanut paljon kärkästäkin kritiikkiä ja niin pitääkin. Tappouhkaukset ovat kuitenkin liikaa. Usein kovimmat kritisoijat ovat niitä, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä yritystoiminnasta ja yrittämisestä. Hyvääkin tulosta tehnyt yritys voi olla rahoituksen tarpeessa, jos koronakriisi on esimerkiksi keskeyttänyt liiketoiminnan ja kaikki varallisuus on sidottu yrityksen koneisiin ja kalustoon, josta sitä on mahdoton nopeasti muuttaa rahaksi. Tai yritys on saattanut lähiaikoina tehdä suuria investointeja, jotka rasittavat tulosta ja kannattava toiminta näyttää virallisella paperilla ihan muulta.
Valtaosa jaetusta rahasta jää hyödyttämään paikallis- ja aluetaloutta.
Häiriötilannerahoitus on tarkoitettu yritysten kehittämiseen ja valtaosa jaetusta rahasta jää hyödyttämään paikallis- ja aluetaloutta. Tuella maksetaan yritysten kehittämiseen osallistuvan henkilökunnan palkkoja, ostetaan palveluja toisilta yrittäjiltä ja tehdään kehittämiseen liittyviä hankintoja. Lisäksi yritykset ovat hakemuksessaan sitoutuneet laittamaan projekteihinsa tuen päälle 20 % omaa rahaansa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi jo uutisoidun Ruovedelle tulevan lähes miljoonan euron rahoituksen päälle yritykset laittavat kiertoon satoja tuhansia euroja omia varojaan. Tällä on merkittävä vaikutus yritysten sidosryhmille, jos vain rahoitus käytetään niin kuin se on tarkoitettu.
Julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan tontut kyllä kurkkivat yritysten ikkunoista ja valvovat, että lahjoilla leikitään sääntöjen mukaan, ja jos joku ei näin tee, tulevat hakemaan lahjansa pois.
Vapun jälkeisenä tiistaina iltapäivällä lähtiessäni koululaisia kuljettamaan, vilkaisin taas kerran ikkunasta ja sieltähän se pukki tuli pakettinsa kanssa.
On ilmoja pidellyt
Me asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät tiedämme jo aamulla ainakin yhden puheenaiheen, josta tulemme päivän aikana asiakkaiden kanssa keskustelemaan; sään. Se on helppo ja turvallinen aihe aloittaa keskustelu kenen tahansa kanssa tietämättä kanssakeskustelijan poliittista tai mitään muutakaan mielipidettä. Säästä harvoin saadaan niin kovaa kiistaa aikaiseksi, että kukaan kovin pahasti mieltään pahoittaisi.
On ilmoja pidellyt
Me asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät tiedämme jo aamulla ainakin yhden puheenaiheen, josta tulemme päivän aikana asiakkaiden kanssa keskustelemaan; sään. Se on helppo ja turvallinen aihe aloittaa keskustelu kenen tahansa kanssa tietämättä kanssakeskustelijan poliittista tai mitään muutakaan mielipidettä. Säästä harvoin saadaan niin kovaa kiistaa aikaiseksi, että kukaan kovin pahasti mieltään pahoittaisi.
Lainelautailua
Monien muiden epidemioiden tapaan korona on esiintynyt aalloissa, välillä helpottaen, välillä pahentuen. Nyt on menossa tulkinnasta riippuen jo kolmas tai neljäs aalto. Samalla tavalla aaltoilevat ovat olleet tautitilanteen vaikutukset yritysten liiketoimintaan. Onneksi kuitenkin niin, että epidemian aaltojen kasvaessa vaikutukset yrityksiin ovat olleet pienemmät. Joillakin yrityksillä toimintaan vaikutti negatiivisesti vain ensimmäisen aallon alkuhetket, jonka jälkeen toiminta normalisoitui, osalla jopa parantui verrattuna aikaan ennen koronaa. Toiset yritykset ovat joutuneet surffaamaan koronan aalloilla kohta jo kahden vuoden ajan, eikä loppua vielä ole näkyvissä. Yrityksemme kuuluu valitettavasti jälkimmäisiin.
Lainelautailua
Monien muiden epidemioiden tapaan korona on esiintynyt aalloissa, välillä helpottaen, välillä pahentuen. Nyt on menossa tulkinnasta riippuen jo kolmas tai neljäs aalto. Samalla tavalla aaltoilevat ovat olleet tautitilanteen vaikutukset yritysten liiketoimintaan. Onneksi kuitenkin niin, että epidemian aaltojen kasvaessa vaikutukset yrityksiin ovat olleet pienemmät. Joillakin yrityksillä toimintaan vaikutti negatiivisesti vain ensimmäisen aallon alkuhetket, jonka jälkeen toiminta normalisoitui, osalla jopa parantui verrattuna aikaan ennen koronaa. Toiset yritykset ovat joutuneet surffaamaan koronan aalloilla kohta jo kahden vuoden ajan, eikä loppua vielä ole näkyvissä. Yrityksemme kuuluu valitettavasti jälkimmäisiin.
Kokous-Anssi
Eräänä päivänä tässä keväällä toimistohuoneeni ovella oli jälleen lappu ”Kokous käynnissä, hiljaisuus kiitos!”. Tästä inspiroituneena veljeni antoikin minulle lempinimen Kokous-Anssi. Täytyy itsekin myöntää, että ei tuo välttämättä ihan väärä lempinimi ole. Muutama viikko sitten Kuivasmäen Anu kyseli seuraavan blogikirjoituksen perään ja silloin lupasin, että kirjoittelen kunhan kevään kokousruuhka on ohi. Ja kunhan keksin aiheen. Samalla hetkellä sen keksinkin; kokoukset ja luottamustoimet.
Kokous-Anssi
Eräänä päivänä tässä keväällä toimistohuoneeni ovella oli jälleen lappu ”Kokous käynnissä, hiljaisuus kiitos!”. Tästä inspiroituneena veljeni antoikin minulle lempinimen Kokous-Anssi. Täytyy itsekin myöntää, että ei tuo välttämättä ihan väärä lempinimi ole. Muutama viikko sitten Kuivasmäen Anu kyseli seuraavan blogikirjoituksen perään ja silloin lupasin, että kirjoittelen kunhan kevään kokousruuhka on ohi. Ja kunhan keksin aiheen. Samalla hetkellä sen keksinkin; kokoukset ja luottamustoimet.
Vuosi koronaa, mutta ei vieläkään asiaa neuvolaan
Kun vuosi sitten koronaepidemia saavutti myös Suomen ja suuri osa yhteiskunnan toiminnoista laitettiin kiinni, ei voinut aavistaa kuinka pitkäksi poikkeukselliset olosuhteet venyisivät. Ajateltiin, että kesään mennessä kaikki olisi ohi ja voisimme viettää kesäjuhlat ja muut tapahtumat entiseen malliin. Kuinka väärässä olimmekaan. Osalla meistä elämänmeno muuttui melkoisesti, eikä vieläkään ole tietoa, milloin ”vanha normaali” palaa, vai palaako koskaan.
Vuosi koronaa, mutta ei vieläkään asiaa neuvolaan
Kun vuosi sitten koronaepidemia saavutti myös Suomen ja suuri osa yhteiskunnan toiminnoista laitettiin kiinni, ei voinut aavistaa kuinka pitkäksi poikkeukselliset olosuhteet venyisivät. Ajateltiin, että kesään mennessä kaikki olisi ohi ja voisimme viettää kesäjuhlat ja muut tapahtumat entiseen malliin. Kuinka väärässä olimmekaan. Osalla meistä elämänmeno muuttui melkoisesti, eikä vieläkään ole tietoa, milloin ”vanha normaali” palaa, vai palaako koskaan.
Sovinko luovuttajaksi?
Otsikon mukainen kysymys on tullut tutuksi verenluovutuksessa käydessä. Ennen jokaista verenluovutusta on vastattava pariinkymmeneen kysymykseen, joiden avulla selvitetään voinko luovuttaa verta sillä kerralla. Nyt en kuitenkaan ajatellut kirjoittaa tästä erittäin tärkeästä vapaaehtoistoiminnasta, vaan luovuttamisesta toisessa merkityksessä.
Sovinko luovuttajaksi?
Otsikon mukainen kysymys on tullut tutuksi verenluovutuksessa käydessä. Ennen jokaista verenluovutusta on vastattava pariinkymmeneen kysymykseen, joiden avulla selvitetään voinko luovuttaa verta sillä kerralla. Nyt en kuitenkaan ajatellut kirjoittaa tästä erittäin tärkeästä vapaaehtoistoiminnasta, vaan luovuttamisesta toisessa merkityksessä.
Koulukyydissä pysyy ajan hermolla
Bussiyrittäjänä ja -kuljettajana pääsee mukaan moneen sellaiseen toimintaan ja paikkaan, johon muuten ei olisi mitään mahdollisuutta päästä. Ammatissa saa myös olla monenlaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Yksi merkittävästi autoja ja kuljettajia työllistävä asiakasryhmä on koulukyytiläiset, joiden kuljettaminen on ainakin itselleni mukavaa vaihtelua aikuisten kanssa reissaamiseen.
Koulukyydissä pysyy ajan hermolla
Bussiyrittäjänä ja -kuljettajana pääsee mukaan moneen sellaiseen toimintaan ja paikkaan, johon muuten ei olisi mitään mahdollisuutta päästä. Ammatissa saa myös olla monenlaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Yksi merkittävästi autoja ja kuljettajia työllistävä asiakasryhmä on koulukyytiläiset, joiden kuljettaminen on ainakin itselleni mukavaa vaihtelua aikuisten kanssa reissaamiseen.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Kunnanjohtajaksi haki kymmenen
Kyläyhdistyksen viestikapula siirtyi Leo Laineelta Tarmo Jaakkolalle: "Se on yhteistyötä ja talkoilua, oli asia mikä tahansa"
Kolmessa vuodessa ylioppilaaksi ja automaatioasentajaksi – kaksoistutkinto tuntui välillä raskaalta, mutta nyt työnäkymät ovat hyvät
Kylien linnut ja luonto yksiin kansiin: Ilkka Sahi haluaa julkaista kirjan rakkaudesta Ruoveden luontoon – aineistoa hän on kerännyt 15 vuoden ajan
Lukijakuvat
Visuvedellä 13. huhtikuuta kukkivat jo sinivuokot.
Arto Kovasin
Videot
#unelma 2030-tilaisuus alkaa klo 12.35. Katso striimi!
Terhi Kääriäinen
Luetuimmat
Tuoreimmat
Kunnanjohtajaksi haki kymmenen
Kyläyhdistyksen viestikapula siirtyi Leo Laineelta Tarmo Jaakkolalle: "Se on yhteistyötä ja talkoilua, oli asia mikä tahansa"
Kolmessa vuodessa ylioppilaaksi ja automaatioasentajaksi – kaksoistutkinto tuntui välillä raskaalta, mutta nyt työnäkymät ovat hyvät
Kylien linnut ja luonto yksiin kansiin: Ilkka Sahi haluaa julkaista kirjan rakkaudesta Ruoveden luontoon – aineistoa hän on kerännyt 15 vuoden ajan
Lukijakuvat
Visuvedellä 13. huhtikuuta kukkivat jo sinivuokot.
Arto Kovasin
Videot
#unelma 2030-tilaisuus alkaa klo 12.35. Katso striimi!
Terhi Kääriäinen