Yleisöltä
Kokemäenjoen reitti syntyi ja kehittyi tuhansien vuosien aikana. Eliöstö, kasvillisuus, kalasto kehittyi tänä aikana omaksi erityiseksi lajistokseen. Ihmisasutusten tultua joen rannoille siellä kalastettiin, metsästettiin ja viljeltiin. Jokea hyödynnettiin rakentamalla myllyjä/sahoja, sitä perattiin ja muokattiin mutta se virtasi kuitenkin vapaana. Vapaa joki tuotti paljon vaelluskalaa.
Tammerkoskeen rakennettiin 1500-luvulla kruunun oma pato lohenkalastusta varten. Kruunu harjoitti lohenkalastusta omalla kalastusyksiköllä. Lohi nousi myös Tammerkoskesta lisääntymisalueille Näsijärven reitille ja lohta kalastettiin Ruoveden Murolekoskesta.
Joki tuotti vaelluskalojen poikasia, jotka vaelsivat merelle kasvamaan. Lohta, siikaa ja meritaimenta pyydettiin vuosittain satoja tonneja joki- ja merialueilta. Eikä tule unohtaa muiden kalalajien (ankerias, nahkiainen) saalismäärät. Joki oli vielä 1900-luvun alussa Etelä-Suomen parhaita vaelluskalojen lisääntymisalueita ja Suomen ravunpyynnin keskus 1900-luvun alussa.
Muutos tuli nopeasti. Teollisuutemme tarvitsi sähköä ja sitä saatiin rakentamalla vesivoimalaitoksia 1900-luvun alusta. Koskialueille (lisääntymisalueille) rakennettiin vesivoimalaitoksia, jokialue suljettiin. Joesta tuli rivi perattuja ”järvialtaita”. Niiden välissä vesivoimalaitokset jauhavat sähköä. Vaelluskalojen arvoa ei tunnustettu, saaliit romahtivat.
Lupaehtoja ei noudatettu ja sen seurauksena jokireitin vaelluskalakanta tuhottiin.
Alkuperäisissä luvissa (Äetsä, Harjavalta, Kolsi, Tammerkoski) oli kalatie tai -porras rakentamisvaatimus. Nämä lupaehdot olivat paikallisten virkamiesten tekemiä päätöksiä (Turun ja Porin sekä Hämeen läänien maaherrojen päätökset). Siellä ymmärrettiin vaelluskalakannan arvo ja merkitys paikallisväestölle. Näitä lupaehtoja ei noudatettu ja sen seurauksena jokireitin vaelluskalakanta tuhottiin.
Maa- ja metsätalousministeriö ohitti alkuperäiset lupaehdot. Ministeriössä nähtiin, että ”kalakantojen hoito Kokemäenjoessa tulee tulevaisuudessakin perustumaan istutuksiin, vaikka istutettavat kalalajit tai -kannat saattavatkin muuttua jossakin määrin nykyisestä.” Nykyisin vaelluskaloja viljellään muualla ja kasvatetut kalat tuodaan autoilla jokialueen perattuihin ”järvialtaisiin”. Tämä merkitsi katastrofia myös Kokemäenjoen biodiversiteetille, eliöstö yksipuolistui.
Tänä päivänä arvot ovat muuttuneet. Nyt on aika korjata virheet. Päästetään vaelluskalat lisääntymään luontaisesti ja vaeltamaan syönnösalueille merelle. Muutos lähtee siitä että rakennetaan kalatiet voimalaitosten ohi. Tämän muutoksen myötä saamme aivan uudenlaisia työpaikkoja mm. matkailuyrittäjille.
Pekka Vuorinen
puheenjohtaja
Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys ry
Helena Puonti kuvailee innostuneesti 9.3. Ruovesi-lehdessä tuulivoiman hyviä puolia ekologisena vaihtoehtona. Etuina muun muassa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja energiatuotannon omavaraistaminen. Kaikki kannatettavia asioita, ja niistä tuskin syntyy riitaa Ruovedellä tuulivoimakeskustelussa.
Helena Puonti kuvailee innostuneesti 9.3. Ruovesi-lehdessä tuulivoiman hyviä puolia ekologisena vaihtoehtona. Etuina muun muassa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja energiatuotannon omavaraistaminen. Kaikki kannatettavia asioita, ja niistä tuskin syntyy riitaa Ruovedellä tuulivoimakeskustelussa.
Turvallisemman tilan periaatteet ja niille perustettu tapahtumamme ovat herättäneet kysymyksiä. Ensiksi on tärkeää ymmärtää mitä käsite ”turvallisempi tila” tarkoittaa, ja miksi se on tärkeä. Pääasiallisena tarkoituksena on luoda tila, jossa jokainen osallistuja, myös vähemmistöryhmiin kuuluvat, saavat kokea olevansa turvassa sekä henkisesti että fyysisesti. Tila, jossa osallistujien ei tarvitse pelätä erilaisia syrjinnän muotoja, edes mikroaggressioita.
Turvallisemman tilan periaatteet ja niille perustettu tapahtumamme ovat herättäneet kysymyksiä. Ensiksi on tärkeää ymmärtää mitä käsite ”turvallisempi tila” tarkoittaa, ja miksi se on tärkeä. Pääasiallisena tarkoituksena on luoda tila, jossa jokainen osallistuja, myös vähemmistöryhmiin kuuluvat, saavat kokea olevansa turvassa sekä henkisesti että fyysisesti. Tila, jossa osallistujien ei tarvitse pelätä erilaisia syrjinnän muotoja, edes mikroaggressioita.
Toimitukseen soittanut mieshenkilö oli kuunnellut radiosta, että tamperelaisia katujen kunnossapitäjiä jopa uhkaillaan. Sitä hän ei voi ymmärtää.
Toimitukseen soittanut mieshenkilö oli kuunnellut radiosta, että tamperelaisia katujen kunnossapitäjiä jopa uhkaillaan. Sitä hän ei voi ymmärtää.
Kristillisdemokraattien hyvinvointialuevaltuustoryhmänä vierailimme tapaamassa ruovesiläisiä. Moni kuntalainen toi toistuvasti esille huolen maatalouden ja koko kunnan elinvoimaisuudesta.
Kristillisdemokraattien hyvinvointialuevaltuustoryhmänä vierailimme tapaamassa ruovesiläisiä. Moni kuntalainen toi toistuvasti esille huolen maatalouden ja koko kunnan elinvoimaisuudesta.
Heinäkuun 16. päivä Laivarantaamme rantautui sateisessa kelissä lähes neljäkymmentä vesijettiä: jettisafari oli lähtenyt Ruoveden laivarannasta.
Heinäkuun 16. päivä Laivarantaamme rantautui sateisessa kelissä lähes neljäkymmentä vesijettiä: jettisafari oli lähtenyt Ruoveden laivarannasta.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Arto Petäjä kuvasi Pouruntien varrella kauniin kukan, joka googletettuna vaikuttaa olevan kielikämmekkä.
Arto Petäjä
Valtuusto kokokouksessa on käsiteltävänä vain kaksi asiaa. Kuva maaliskuulta 2023.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste