Rehtori emeritus Heikki Mäkelä
Rehtori emeritus Heikki Mäkelä
Kolumni
Ruoveden Yhteiskoulun lukiosta valmistui 50 vuotta sitten 44 ylioppilasta. Kun ajatus tapaamisesta lausuttiin julki, se alkoi elää pitelemättömästi siihen suuntaan, että Ruovedellä 5.6. lakkiaisjuhlien tiimoilla tavataan – ja koronaa varoen tavattiin. Yhteiskoulun vuosikertomus, valokuvat ja muistelut palauttivat vanhat yhteiset muistot mieliin. Kevään riemuylioppilaat ovat enimmäkseen 1950 – 1952 syntyneitä nuorehkoja ja toimeliaita eläkeläisiä. Neljä joukosta on kuollut.
Toukokuun 1971 ylioppilaista Ruovesi-lehti kirjoitti, että ”ei yhtään a:n ylioppilasta ja yksi kirjoitti kuusi laudaturia”. Monet ovat myöhemmin suorittaneet ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon. On diplomi-insinöörejä, maistereita, kaupallista koulutusta, sairaanhoitajia ym. Joukossa on kolme tohtoria, joista yksi teki ensimmäisenä naisena väitöskirjan metsätieteistä Itävallassa.
Tohtoreista kaksi lahjoitti väitöstutkimuksensa riemuylioppilaiden stipendien lisäksi lukiolle virikkeiksi tuleville vuosikursseille.
Mainitut jatkokoulutukset ovat vieneet riemuylioppilaita asiantuntijoiksi teollisuuteen ja julkiselle sektorille, opettajiksi, päiväkodin johtajaksi, tv-tuottajaksi, rehtoreiksi, Taideteollisen korkeakoulun arkistonhoitajaksi, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajaksi, professoriksi, yrittäjiksi.
Tavallista oli, että lukion ensimmäinen tai toinen luokka käytiin uudestaan. Se vahvisti menestymistä yo-kirjoituksissa.
Ruoveden Yhteiskoulu ja sen 142 opiskelijan lukio olivat vuonna 1971 osa rinnakkaiskoulujärjestelmää, jossa oppikoululaiset tulivat hyvin tuntemaan toisensa, mutta huonosti oman kotikylän ulkopuolella kansalaiskoulua käyneet. Lukukausimaksu, opintovälineet ja koulumatkat maksettiin itse.
Tarkkaa kuvaa ei ole, kuinka paljon tämä karsi oppikoulutielle hakeutumista. Kouluun pyrittiin valintakokeiden kautta kansakoulun neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Oppikoulun ideana ei ollut kaikkien oppilaiden saattaminen läpi, kuten peruskoulussa: menestys ratkaisi koulussa pysymisen.
Kaikilla luokka-asteilla oppilaita jäi luokalleen ja koulunkäyntejä keskeytyi. Tavallista oli, että lukion ensimmäinen tai toinen luokka käytiin uudestaan. Se vahvisti menestymistä yo-kirjoituksissa.
Ajan merkit olivat 1970-luvulle tultaessa sellaiset, että jotkut kieltäytyivät yo-lakin hankkimisesta ja ylioppilastutkintoa alettiin pitää eriarvoisuutta lisäävänä. Suomen kansa arvosti tutkintoaan kuitenkin niin paljon, että 1970-luvun alussa olleista suunnitelmista lakkauttaa koko yo-tutkinto luovuttiin ja tutkinto tehtiin mahdolliseksi myös lukiota käymättömille ammatillisen tutkinnon pohjalta: ylioppilaiden joukkoon alkoi tulla kaksoistutkinnon suorittajia. Kaksoistutkinto on tälläkin hetkellä toinen toimiva väylä ylioppilaaksi.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste