Koulu-unelmia ja unelmakouluja
Anna Häyrynen
Syyskuun lopulla oli Kodin ja koulun -päivä. Kyläkoulun vanhemmat oli kutsuttu perinteisiin talkoisiin tekemään yhdessä koulun pihasta viihtyisämpää.
Sateen uhka hieman sotki suunnitelmia ja opet olivat pyöräyttäneet takataskusta uudet suunnitelmat, joihin silti mahtui myös marjapensaiden ja omenapuiden istutusta ja unelmien koulun pihan suunnittelua.
Pihasuunnittelutyöpajassa vanhempien käydessä keskustelua open kanssa ehtivät nuorimmat suunnittelumestarit piirtämään koulun pihaan dinosauruksia. Siitä inspiroituneina vanhemmat piirsivät dinoista periytyviä kanoja koulun nurkan taakse syväkeräysastian viereen.
Open mielestä unelmakoulussa opeilla olisi enemmän aikaa keskittyä opettamiseen, nyt opettajan työstä iso aika kuluu erilaisiin paperihommiin.
Monen vanhemman ja lapsen unelmakoulussa saisi opetusta pienryhmissä. Unelmakoulussa opet ovat motivoituneita ja lapset viihtyvät, oppivat yleissivistystä, opettelevat vuorovaikutustaitoja. Unelmakoulussa on välittävä ja välitön ilmapiiri mutta myös turvallisuuden ja työrauhan takaavat säännöt ja niiden napakka valvonta.
Sain tänä syksynä hauskan esimerkin siitä, miten kyläkouluoppilaat tunnistetaan myönteisesti. Koululaisilla oli retkipäivä ja opastin heitä näyttelyyn. Sivusta seurannut henkilö kysyi oppilaiden ja opettajien poistuttua, että oliko tämä ryhmä kyläkoulusta, kun käyttäytyivät niin hienosti.
Helsingin sanomissa oli tässä syksyllä juttu työväenluokkataustaisten opiskelijoiden yliopisto-opiskelusta. Jutussa sivuttiin koulushoppailua, jota ajauduin pohtimaan istuessani samassa pöydässä tamperelaisäidin kanssa.
Puhe kääntyi alkaneeseen kouluvuoteen. Missä koulussa kukakin lapsukainen oli aloittanut. Äiti kertoi että hänen lapsistaan toinen oli päässyt juuri haluttuun opinahjoon ja toisen taas oli päätynyt juuri siihen, jota oli vältelty.
Maalaisena osallistuin keskusteluun vähän arasti ja kerroin että mukulani suorittavat oppivelvollisuuttaan kyläkoulussa ja että se on lähin koulu.
Arastelin varmaankin koulushoppailukokemattomuuttani, kunnes keskustelun edetessä tajusin itse sanovani, että vetovoimatekijä, joka minut pitää kyläasujana on juurikin kyläkoulu. Koulushoppailen siis itsekin.
Kainostelin kyläkoulua suotta. Kyläkoulu nousi pöytäseurueen trendikkäimmäksi ja halutuimmaksi opinahjoksi. Kyläkoulu herätti kiinnostusta ja sitten kateutta. Pienet luokkakoot etunenässä nähdään suorastaan luksuksena tämän päivän koulukeskustelussa. Välitön tekemisen meinikikin houkutteli myös sekä motivoituneet ja innostuneet opet. Hauskana bonuksena saatoin kehaista, että lapset pääsivät ekalla kouluviikolla uimaan ihka oikeaan järveen.
Koulushoppailua kritisoidaan sen takia että se eriarvoistaa lapsia ja jakaa heitä helposti eri taustojen mukaan.
Mainitsemassani Hesarin jutussakin painotettiin sitä miten tärkeää tulevien korkeakouluopintojenkin kannalta olisi, että eri taustaiset lapset opiskelisivat yhdessä ala- ja yläkoulussa.
Kyläkoulussa sekoittuvat sekä eri taustat että ikäluokat. Pienimmät talttahampaat viilettävät isompien rinnalla välituntileikeissä ja joka ipana tuntee toisensa nimeltä.
Voisiko pienten kuntien kuten Ruovesi yhtenä vetovoimatekijänä olla kyläkoulut?
Voisiko kyläkoulushoppailu auttaa kääntämään pienten kuntien muuttovirrat ja vaikuttaa demografiseen kehitykseen myönteisesti?
Mitä rakenteita kyläkoulu tarvitsee ympärilleen ollakseen vaikkapa tietotyötä tekevien vanhempien silmissä houkuttelevuuden lisäksi saavutettava?
Kirjoittajan jutut:
Patalaiskaa, ryhtymisrajoitteista vai kenties vitkuttelua?
Lähdin selvittämään patalaiska-sanan alkuperää. Kielikello puntaroi, mikä mahtaa olla pata-sanan alkuperä ja merkitys tässä yhteydessä, mutta ei keksi varsinaista selitystä sille. Sen todetaan olevan negatiivissävytteinen vahvike sanalle laiska. Toki Kielikello on myös sitä mieltä, että pata ei voi tarkoittaa muutakaan kuin keittämiseen tarkoitettua astiaa.
Patalaiskaa, ryhtymisrajoitteista vai kenties vitkuttelua?
Lähdin selvittämään patalaiska-sanan alkuperää. Kielikello puntaroi, mikä mahtaa olla pata-sanan alkuperä ja merkitys tässä yhteydessä, mutta ei keksi varsinaista selitystä sille. Sen todetaan olevan negatiivissävytteinen vahvike sanalle laiska. Toki Kielikello on myös sitä mieltä, että pata ei voi tarkoittaa muutakaan kuin keittämiseen tarkoitettua astiaa.
Sähkön säästäminen
Mahtava homma, hohtava mamma! 12 vuoden asumisen jälkeen opin lopulta oikean näppäinyhdistelmän, jolla saa alipaineineen talon sisälle, jotta tulipesä syttyy paremmin. Eihän siinä tuuletettukaan kuin viikko putkeen joka aamu.
Sähkön säästäminen
Mahtava homma, hohtava mamma! 12 vuoden asumisen jälkeen opin lopulta oikean näppäinyhdistelmän, jolla saa alipaineineen talon sisälle, jotta tulipesä syttyy paremmin. Eihän siinä tuuletettukaan kuin viikko putkeen joka aamu.
Siivoamisesta ja pärjäämisestä
Meillä kotona tähän keskusteluun on tullut se lisä, että raivaaminen on tehtävä, koska siivooja tulee. Me kotiväki hoidamme raivaamisen ja siivooja imuroi ja pesee sekä raivaamisesta huolimatta poimii kärsivällisesti käsittämättömän määrän parittomia sukkia, legoja ja muuta sälää lattioilta.
Siivoamisesta ja pärjäämisestä
Meillä kotona tähän keskusteluun on tullut se lisä, että raivaaminen on tehtävä, koska siivooja tulee. Me kotiväki hoidamme raivaamisen ja siivooja imuroi ja pesee sekä raivaamisesta huolimatta poimii kärsivällisesti käsittämättömän määrän parittomia sukkia, legoja ja muuta sälää lattioilta.
Ulkonaliikkujan runsauden pula
Teen ainakin hetkellisesti onnistuneen, aamupalan mittaisen intervention lasten pelisuunnitelmiin ja katan aamupalan heille ja tarjoilen sen Peltsin toinen luonto -sarjan kera. Kun aamupalasta on enää murusia, kaksi porkkanaa ja Peltsi jäljellä, jään itse oman teemukini kanssa töllöttämään Haltin huiputusta.
Ulkonaliikkujan runsauden pula
Teen ainakin hetkellisesti onnistuneen, aamupalan mittaisen intervention lasten pelisuunnitelmiin ja katan aamupalan heille ja tarjoilen sen Peltsin toinen luonto -sarjan kera. Kun aamupalasta on enää murusia, kaksi porkkanaa ja Peltsi jäljellä, jään itse oman teemukini kanssa töllöttämään Haltin huiputusta.
Neulontavimma
Sateen ropina kuluu avoimesta ikkunasta. Sitä on mukava kuunnella. Elokuussa illat alkavat olla hämäriä ja lukuvalo täytyy jo sytyttää, jotta näkee neuloa.
Neulontavimma
Sateen ropina kuluu avoimesta ikkunasta. Sitä on mukava kuunnella. Elokuussa illat alkavat olla hämäriä ja lukuvalo täytyy jo sytyttää, jotta näkee neuloa.
Vaaliaamun ajatuksia kissan kanssa
Vaalipäivän aamu. Ilman silmälasejakin erotan että taivaalla mötköttää tanakat, harmaat pilvimassat. Avoimesta ikkunasta on koko yön kuulunut vesisateen vuolasta ropinaa.
Vaaliaamun ajatuksia kissan kanssa
Vaalipäivän aamu. Ilman silmälasejakin erotan että taivaalla mötköttää tanakat, harmaat pilvimassat. Avoimesta ikkunasta on koko yön kuulunut vesisateen vuolasta ropinaa.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vanhainkoti Kotirannassa juodaan nyt punaista maitoa ja nautitaan leivällä täysrasvaisesta juustosta – Voimia otti toiveet huomioon ja pyytää paljon palautetta ikäihmisten ruuista
Ennakkoäänestys käynnistyi keskiviikkona – mukavasti väkeä, ei ruuhkia
Sähkön hinta hirvittää – gallupvastaajat ovat ottaneet avuksi puulämmitystä ja pörssisähköä: "Oli hirveä shokki, kun Vattenfallilta tuli tieto, että uusi sopimus alkaa helmikuussa ja hinta on 48 senttiä kilowattitunnilta"
Father’s Hope valloitti Vermon toistamiseen: tällä viikolla lisää jännitettävää
Ampumahiihtäjä Hetastiina Hurstin SM-mitalitili karttui viestihopealla
Puoli tusinaa: Rippikoulussa ulkoläksyn harjoittelu jäi mieleen
Father’s Hope valloitti Vermon toistamiseen: tällä viikolla lisää jännitettävää
Neuvolasiiven purkutöistä saatiin viisi tarjousta – vielä odotetaan Museoviraston ja ely-keskuksen lausuntoa
Lukijakuvat
Raimo Västilä
Videot
Kunnanvaltuusto kokoontuu valtuustosalissa. Kuva helmikuun valtuuston kokouksesta.
Sirkku Somero
