Kevät­seu­ranta

Mis­tä al­kaa kesä? Sii­tä­kö et­tä hii­ren­kor­vat puis­sa ei­vät ole enää hii­ren­kor­via vaan iso­ja lä­pys­köi­tä täyn­nä leh­ti­vih­re­ää, niin et­tä sil­miä häi­käi­see ja väri tun­tuu kor­vien ta­ka­na ko­hi­na­na, kun veri läh­tee vir­taa­maan. Vai eh­kä sii­tä, kun hyt­ty­set pur­jeh­ti­vat aut­ta­maan kas­vi­maan pe­rus­ta­mi­ses­sa?

Kevät­seu­ranta

Mis­tä al­kaa kesä? Sii­tä­kö et­tä hii­ren­kor­vat puis­sa ei­vät ole enää hii­ren­kor­via vaan iso­ja lä­pys­köi­tä täyn­nä leh­ti­vih­re­ää, niin et­tä sil­miä häi­käi­see ja väri tun­tuu kor­vien ta­ka­na ko­hi­na­na, kun veri läh­tee vir­taa­maan. Vai eh­kä sii­tä, kun hyt­ty­set pur­jeh­ti­vat aut­ta­maan kas­vi­maan pe­rus­ta­mi­ses­sa?

Pata­lais­kaa, ryh­ty­mis­ra­joit­teista vai kenties vit­kut­te­lua?

Läh­din sel­vit­tä­mään pa­ta­lais­ka-sa­nan al­ku­pe­rää. Kie­li­kel­lo pun­ta­roi, mikä mah­taa ol­la pata-sa­nan al­ku­pe­rä ja mer­ki­tys täs­sä yh­tey­des­sä, mut­ta ei kek­si var­si­nais­ta se­li­tys­tä sil­le. Sen to­de­taan ole­van ne­ga­tii­vis­sä­vyt­tei­nen vah­vi­ke sa­nal­le lais­ka. Toki Kie­li­kel­lo on myös sitä miel­tä, et­tä pata ei voi tar­koit­taa muu­ta­kaan kuin keit­tä­mi­seen tar­koi­tet­tua as­ti­aa.

Pata­lais­kaa, ryh­ty­mis­ra­joit­teista vai kenties vit­kut­te­lua?

Läh­din sel­vit­tä­mään pa­ta­lais­ka-sa­nan al­ku­pe­rää. Kie­li­kel­lo pun­ta­roi, mikä mah­taa ol­la pata-sa­nan al­ku­pe­rä ja mer­ki­tys täs­sä yh­tey­des­sä, mut­ta ei kek­si var­si­nais­ta se­li­tys­tä sil­le. Sen to­de­taan ole­van ne­ga­tii­vis­sä­vyt­tei­nen vah­vi­ke sa­nal­le lais­ka. Toki Kie­li­kel­lo on myös sitä miel­tä, et­tä pata ei voi tar­koit­taa muu­ta­kaan kuin keit­tä­mi­seen tar­koi­tet­tua as­ti­aa.

Sähkön sääs­tä­mi­nen

Mah­ta­va hom­ma, hoh­ta­va mam­ma! 12 vuo­den asu­mi­sen jäl­keen opin lo­pul­ta oi­ke­an näp­päi­nyh­dis­tel­män, jol­la saa ali­pai­nei­neen ta­lon si­säl­le, jot­ta tu­li­pe­sä syt­tyy pa­rem­min. Ei­hän sii­nä tuu­le­tet­tu­kaan kuin viik­ko put­keen joka aa­mu.

Sähkön sääs­tä­mi­nen

Mah­ta­va hom­ma, hoh­ta­va mam­ma! 12 vuo­den asu­mi­sen jäl­keen opin lo­pul­ta oi­ke­an näp­päi­nyh­dis­tel­män, jol­la saa ali­pai­nei­neen ta­lon si­säl­le, jot­ta tu­li­pe­sä syt­tyy pa­rem­min. Ei­hän sii­nä tuu­le­tet­tu­kaan kuin viik­ko put­keen joka aa­mu.

Sii­vo­a­mi­sesta ja pär­jää­mi­sestä

Meil­lä ko­to­na tä­hän kes­kus­te­luun on tul­lut se lisä, et­tä rai­vaa­mi­nen on teh­tä­vä, kos­ka sii­voo­ja tu­lee. Me ko­ti­vä­ki hoi­dam­me rai­vaa­mi­sen ja sii­voo­ja imu­roi ja pe­see sekä rai­vaa­mi­ses­ta huo­li­mat­ta poi­mii kär­si­väl­li­ses­ti kä­sit­tä­mät­tö­män mää­rän pa­rit­to­mia suk­kia, le­go­ja ja muu­ta sä­lää lat­ti­oil­ta.

Sii­vo­a­mi­sesta ja pär­jää­mi­sestä

Meil­lä ko­to­na tä­hän kes­kus­te­luun on tul­lut se lisä, et­tä rai­vaa­mi­nen on teh­tä­vä, kos­ka sii­voo­ja tu­lee. Me ko­ti­vä­ki hoi­dam­me rai­vaa­mi­sen ja sii­voo­ja imu­roi ja pe­see sekä rai­vaa­mi­ses­ta huo­li­mat­ta poi­mii kär­si­väl­li­ses­ti kä­sit­tä­mät­tö­män mää­rän pa­rit­to­mia suk­kia, le­go­ja ja muu­ta sä­lää lat­ti­oil­ta.

Ulko­na­liik­ku­jan runsauden pula

Teen ai­na­kin het­kel­li­ses­ti on­nis­tu­neen, aa­mu­pa­lan mit­tai­sen in­ter­ven­ti­on las­ten pe­li­suun­ni­tel­miin ja ka­tan aa­mu­pa­lan heil­le ja tar­joi­len sen Pelt­sin toi­nen luon­to -sar­jan kera. Kun aa­mu­pa­las­ta on enää mu­ru­sia, kak­si pork­ka­naa ja Pelt­si jäl­jel­lä, jään it­se oman tee­mu­ki­ni kans­sa töl­löt­tä­mään Hal­tin hui­pu­tus­ta.

Ulko­na­liik­ku­jan runsauden pula

Teen ai­na­kin het­kel­li­ses­ti on­nis­tu­neen, aa­mu­pa­lan mit­tai­sen in­ter­ven­ti­on las­ten pe­li­suun­ni­tel­miin ja ka­tan aa­mu­pa­lan heil­le ja tar­joi­len sen Pelt­sin toi­nen luon­to -sar­jan kera. Kun aa­mu­pa­las­ta on enää mu­ru­sia, kak­si pork­ka­naa ja Pelt­si jäl­jel­lä, jään it­se oman tee­mu­ki­ni kans­sa töl­löt­tä­mään Hal­tin hui­pu­tus­ta.

Neu­lon­ta­vimma

Sa­teen ro­pi­na ku­luu avoi­mes­ta ik­ku­nas­ta. Sitä on mu­ka­va kuun­nel­la. Elo­kuus­sa il­lat al­ka­vat ol­la hä­mä­riä ja lu­ku­va­lo täy­tyy jo sy­tyt­tää, jot­ta nä­kee neu­loa.

Neu­lon­ta­vimma

Sa­teen ro­pi­na ku­luu avoi­mes­ta ik­ku­nas­ta. Sitä on mu­ka­va kuun­nel­la. Elo­kuus­sa il­lat al­ka­vat ol­la hä­mä­riä ja lu­ku­va­lo täy­tyy jo sy­tyt­tää, jot­ta nä­kee neu­loa.