Teemakolumni
Suomalaisena olen saanut verenperinnöksi hillittömän työmoraalin ja hyvin vähän keinoja pitää huolta itsestäni. Syvälle kulttuuriimme on juurtunut ihanne ihmisestä, joka puurtaa aamusta iltaan, käy välillä synnyttämässä tai kaatamassa kirveenhalkomaan polveen paloviinaa ja palaa sitten töihinsä kuin ei mitään. Silkalla sisulla tämä ihanneyksilö käy loputonta työsarkaa päin ja kertoo kaikille, että sitten haudassa ehtii kyllä lepäilemään.
Sukujuureni ovat hämäläisissä uudisraivaajissa, jotka saapuivat korpimaille mukanaan vain työkalunsa ja laihat elukkansa. Tarinat kertovat, että hevosten kuollessa nälkään naiset laitettiin vetämään auroja kivisille pelloille. Kukaan ei omistanut mitään, mitä ei ollut omin käsin tehnyt, pyydystänyt tai rakentanut. Työ oli ainoa asia, joka takasi jatkuvuuden ja selviämisen ankarissa oloissa.
Vaikka ahkeruuden perintö on tuonut meille paljon hyvää, sen soveltaminen nykyelämässä sellaisenaan ei palvele hyvinvointia.
Myöhempien sukupolvien maanviljelijät, kirvesmiehet ja meijerityöläiset kantoivat työteliään ihmisen taakkansa omilla työurillaan. Vaarini opetti, että ihminen rakentaa itsensä ja elämänsä kuten talon: työllä. Laiskan rakentajan perustukset lahoavat ja katto lentää ensimmäisen myrskyn tullen.
Vaikka ahkeruuden perintö on tuonut meille paljon hyvää, sen soveltaminen nykyelämässä sellaisenaan ei palvele hyvinvointia. Työelämä ja elinympäristö on muuttunut radikaalisti niistä ajoista, kun isovanhempieni tai vanhempieni sukupolvi teki uraansa. Enää pelkkä työteliäisyys ei riitä. Jatkuvasti on venyttävä parempaan, enempään, nopeammin. Ihminen on pelkistynyt numeroiksi kellokortin ja yltiöpäisen tehostamissuunnitelman väliin.
Liian monen täytyy palaa loppuun ymmärtääkseen, että ihminen ei ole kone. Kun kehomieli lakkaa kertakaikkisesti toimimasta, on pakko opetella huoltamaan sitä. Oman rajallisuuden äärellä ymmärtää syvästi myös kaiken muun rajallisuuden. Rajallisuuden kokemus tekee nöyräksi. Äkkiä elämän arvot keikahtavat ja muuttavat muotoaan. Elämän keskiöön astuu elämä itse.
Liian monen täytyy palaa loppuun ymmärtääkseen, että ihminen ei ole kone.
Radikaaleimpia asioita nykymaailmassa ovat lepo ja nautinto. Molemmilla on lisääntyessään valta muuttaa koko tuntemamme maailma. Molemmilla on kyky tuoda ihmisen elämään valtava määrä hyvinvointia. Kuvitella, että voisi välillä vain olla tekemisen sijaan. Nauttia pienistä asioista ja iloista. Sallia itselle hoivaa, hoitoa ja hellyyttä, niin itseltä kuin muilta. Tätä kaikkea jokainen tarvitsee voidakseen hyvin. Tätä kaikkea maailma tarvitsee muuttuakseen.
Vaarini oli oikeassa. Ilman kunnon perustuksia ei voi elää. Mutta hyvän elämän perustukset rakentuvat muullakin kuin työllä. Saamme olla esivanhemmillemme kiitollisia paljosta. Nyt on kuitenkin tullut aika määrittää uuden ajan ja elämäntavan uudet arvot. Jos jokainen sitoutuisi levon vaalimiseen armottoman puskemisen sijaan, olisi maailma jo pelastettu.
Tanskalais-norjalainen kirjailija Aksel Sandemosen muotoili vuonna 1933 Janten lain, jossa määritellään yksilön paikka suhteessa yhteisöön. Lakia on sittemmin käytetty esimerkkinä pohjoisten maiden kulttuuriin kuuluvasta yhdenmukaisuuden normista.
Tanskalais-norjalainen kirjailija Aksel Sandemosen muotoili vuonna 1933 Janten lain, jossa määritellään yksilön paikka suhteessa yhteisöön. Lakia on sittemmin käytetty esimerkkinä pohjoisten maiden kulttuuriin kuuluvasta yhdenmukaisuuden normista.
Tänä kesänä koin jotain omassa elämässäni äärimmäisen merkittävää: join vettä suoraan järvestä. Suomalainen järvivesi ei keskimäärin ole juomakelpoista, mutta tämä oli. Vesi maistui levältä, kalalta ja paremmalta tulevaisuudelta. Kuvittelin mielessäni maailman sellaisena kuin se joskus oli. Niin puhtaana, että mistä tahansa saattoi syödä ja juoda.
Tänä kesänä koin jotain omassa elämässäni äärimmäisen merkittävää: join vettä suoraan järvestä. Suomalainen järvivesi ei keskimäärin ole juomakelpoista, mutta tämä oli. Vesi maistui levältä, kalalta ja paremmalta tulevaisuudelta. Kuvittelin mielessäni maailman sellaisena kuin se joskus oli. Niin puhtaana, että mistä tahansa saattoi syödä ja juoda.
Kesä tuo tullessaan luonnon runsaan sadon ja hortaamisen hurman. Nykyään villinä kasvavien kasvien kerääminen on eräänlainen trendi. Joskus muinoin kyse oli yksinkertaisesti ruuan ja lääkkeiden keruusta.
Kesä tuo tullessaan luonnon runsaan sadon ja hortaamisen hurman. Nykyään villinä kasvavien kasvien kerääminen on eräänlainen trendi. Joskus muinoin kyse oli yksinkertaisesti ruuan ja lääkkeiden keruusta.
Koronapandemian pahimpien aallonpohjien aikaan ylistettiin matkustamattomuutta. Puhuttiin elintason karsimisesta, yksinkertaistamisesta, oman paikallisen kulttuurin arvostamisesta. Kerosiinin ympäristövaikutuksista, turismin tuhoisuudesta matkakohteiden luonnolle ja kulttuurille.
Koronapandemian pahimpien aallonpohjien aikaan ylistettiin matkustamattomuutta. Puhuttiin elintason karsimisesta, yksinkertaistamisesta, oman paikallisen kulttuurin arvostamisesta. Kerosiinin ympäristövaikutuksista, turismin tuhoisuudesta matkakohteiden luonnolle ja kulttuurille.
Kun päälle vuosi sitten muutimme Ruovedelle en tiennyt kunnasta juuri mitään. Pitkään luulin, että tämä on se paikka, missä 90-luvulla nähtiin leijona. Ajattelin, että ilman kansallispuistoa Ruovesi olisi kuin mikä tahansa pikkukunta. Kunnes tiesin paremmin.
Kun päälle vuosi sitten muutimme Ruovedelle en tiennyt kunnasta juuri mitään. Pitkään luulin, että tämä on se paikka, missä 90-luvulla nähtiin leijona. Ajattelin, että ilman kansallispuistoa Ruovesi olisi kuin mikä tahansa pikkukunta. Kunnes tiesin paremmin.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste