Kunnantalolla 2. kesäkuuta ensi kertaa kokoontuvan uuden valtuuston valtasuhteisiin ei tullut kovin isoja muutoksia, analysoi Tapani Uusiniitty.
Tapani Uusiniityn vaalianalyysi: Kuntavaaleissa ei tullut isoja yllätyksiä
Kuntavaalien suurin yllätys Ruovedellä oli, että mitään varsinaista yllätystä ei tullut. Lähtötilanne itsessään oli kutkuttava. Viimeisille valtuustopaikoille näytti olevan monta ottajaa, joten jonkun ryhmän romahdus olisi voinut muuttaa melkoisestikin valtuuston kokoonpanoa. Voimasuhteissa tapahtui kuitenkin vain kahden paikan vaihdos. Lisäpaikan voittivat kokoomus ja vasemmistoliitto, menettäjinä olivat Ruoveden etu eli Ruotu ja kristillisdemokraatit.
Ruotun paikkaluku kutistui näissä vaaleissa seitsemästä kuuteen. Se säilyi kuitenkin edelleen Ruoveden suurimpana valtuustoryhmänä. Kapinaliikkeenä aloittaneelle ja kuntapolitiikan johtavaksi ryhmittymäksi kohonneelle Ruotulle se oli eräänlainen torjuntavoitto ja osoitus siitä, että ryhmä on vakiinnuttanut keskeisen asemansa Ruoveden kunnallispolitiikassa.
Jatkoajan Ruotun nykyisistä valtuutetuista sai kolme ja uusia valtuutettuja tuli ryhmään samaten kolme. Valittujen joukossa oli myös edellisissa kuntavaaleissa Sitoutumattomat kunnan puolesta -ryhmää edustanut, mutta silloin valitsematta jäänyt ehdokas. Jos Ruotu ei olisi ottanut häntä riveihinsä, hän olisi jäänyt valitsematta ja nyt ensimmäiseksi varavaltuutetuksi jäänyt ruotulainen olisi säilyttänyt paikkansa. Sosialidemokraateista Ruotuun siirtynyt valtuutettu jäi valitsematta. Myöskään hänen äänillään ei Ruoveden Edun paikkalukuun ollut vaikutusta.
Viime vaaleissa reilusti hävinnyt kokoomus paikkasi edelliskertaista tappiotaan ja nosti nyt paikkalukunsa neljästä viiteen. Valituista kolme on nykyisiä valtuutettuja ja kaksi uusia. Edellisissä vaaleissa keskustan kanssa vaaliliitossa ollut ja sen avulla yhden valtuustopaikan saavuttanut kristillisten ryhmä oli nyt vaaliliitossa kokoomuksen kanssa, mutta se ei äänillään hyödyttänyt kumpaakaan. Kristillinen valtuutettu jäi uudelleen valitsematta ja hänen keräämillään äänillä ei ollut vaikutusta myöskään kokoomuksen paikkalukuun.
Sosialidemokraatit säilyttivät näissä vaaleissa nykyiset kolme paikkaansa. Paikalliset lähtökohdat olivat sille hankalat. Puolue sai edellisissä kuntavaaleissa vain täpärästi kolmannen paikkansa ja yksi silloin valituista oli siirtynyt Ruotun ehdokaslistalle. Puolueen valtakunnallinen nousu heijastui kuitenkin myös Ruovedelle ja sen ansiosta sosialidemokraattien asema kunnan kolmospuolueena vankistui entisestään. Valituista kaksi on nykyisiä valtuutettuja, joskin toinen heistä toimi varavaltuutettuna alkukauden. Kolmas valituista on nykyinen varavaltuutettu. Äänimäärässä sosialidemokraatit ohittivat keskustan.
Keskusta sai nyt kunnanvaltuustoon kaksi paikkaa, kuten viime kerrallakin. Silloin keskustan omat äänet olisivat riittäneet kolmeen paikkaan, mutta sen kanssa vaaliliitossa olleet kristilliset veivät niistä yhden. Kumpikaan viime vaaleissa valituista ehdokkaista ei nyt ollut ehdolla kuntavaaleissa. Silloin puolueelleen eniten ääniä kerännyt ehdokas jätti jopa valtuuston kesken kauden. Nyt hän oli puolueensa ehdokkaana aluevaltuustoon ja ainoana ruoveteläisenä tuli valituksi sinne.
Myös sitoutumattomat saivat näissä kuntavaaleissa enemmän ääniä kuin keskusta. Heidän paikkalukunsa säilyi edelleen kahtena. Molemmat paikoista menivät ryhmän nykyisille valtuutetuille.
Viime vaaleissa niukasti toisen paikkansa menettänyt vasemmistoliitto oli näiden vaalien toinen voittaja. Nykyinen valtuutettu säilytti paikkansa ja uuden ehdokkaan äänimäärän ansiosta puolue sai toisenkin paikan. Äänimäärässä vasemmistoliitto kipusi perussuomalaisten edelle.
Perussuomalaisten ainoa ehdokas oli nykyvaltuutettu, joka näissä vaaleissa sai Ruovedellä suurimman henkilökohtaisen äänimäärän. Se riitti hulppeasti valintaan. Äänet eivät kuitenkaan olisi riittäneet puolueelle toisen paikan saamiseen.
Vapauden liitolle annetut 22 ääntä menivät Ruovedellä hukkaan. Vihreät eivät edes äänestäneet omaa ehdokastaan, sillä hän sai vain kaksi ääntä. Edellisessä kuntavaalissa niitä tuli vihreille viitisenkymmentä ja tätä aikaisemmin jopa yli sata. Nyt yhteen valtuustopaikkaan olisi tarvittu noin 90 ääntä.
Täpärimmin valtuustopaikka tuli vasemmistoliiton toiselle ehdokkaalle, jonka vertailuluku oli 84. Viimeisten varsinaisiksi jäseniksi valittujen joukossa oli muutenkin ruuhkaa, sillä kokoomuksen viidennen, sosialidemokraattien kolmannen ja Ruotun kuudennen valituksi tulleen vertailuluku oli ennen tarkistuslaskentaa 88.
Ensimmäinen karsiutuja oli Ruotun nykyvaltuutettu, jolla oli huonoa tuuria myös oman ryhmänsä sisällä. Hän nimittäin hävisi vain yhdellä äänellä omasta ryhmästään kuudentena varsinaiseksi valtuutetuksi valitulle ehdokkaalle.
Tarkistuslaskenta toi hänelle yhden lisä-äänen, mutta arvontaan pääsy ei auttanut häntä valtuustoon, vaan valituksi tuli ehdokas, joka myös edellisissä kuntavaaleissa sai valtuustopaikkansa arpomalla. Valtuustopaikkaa toiseksi lähimmäksi pääsi kokoomuksen ehdokas ja kolmanneksi lähimmäksi sitoutumattomien ehdokas.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Ruovesi-lehden pitkäaikainen toimitussihteeri
Korjattu 17.4. klo 12.30 tarkistuslaskennan jälkeen muuttunut tilanne jutun kahdessa viimeisessä virkkeessä.