Sirkku Somero
Ikävä alku
Keiturin Soten tuottamat sote-palvelut Virroilla ja Ruovedellä siirtyivät Pihlajalinnalle huhtikuun alusta. Alku on ikävä, sillä palvelujen yhtenäistämisen nimissä Pihlajalinna käynnisti muutosneuvottelut, jotka koskevat 560 työntekijää, ja mahdollista on 180 tehtävän vähennys. Luvuissa on mukana koko Pihlajalinnan vastuulla oleva Pohjois-Pirkanmaa.
Alku ei lupaa kovin hyvää. Pohjois-Pirkanmaan kokoisella alueella 180 työtehtävän vähennys on valtava muutos. Yt-neuvottelut luovat epävarmuutta ja heikentävät työrauhaa. Henkilöstöllä on pelko irtisanomisista ja työehtojen heikentämisestä.
Pihlajalinnan tiedotteessa sanotaan suoraan: työsuhteen olennaisten ehtojen muutokset voisivat koskea kaikkia. Mitkä ovat olennaisia ehtoja? Palkat, työajat, toimipisteet vai työnkuvat?
Hoitoalan kahtiajako vahvistuu, sillä muutosneuvottelut koskevat hoito-ja tukihenkilöstöä, mutta eivät lääkäreitä.
Kuntalaisten kannalta tärkeätä olisi palvelujen pysyvyys ja niiden laadun säilyminen. Mitä tehtäviä sote-alalla on, joista luopuminen ei näkyisi palveluiden määrässa ja laadussa?
Pihlajalinna perustelee muutosneuvotteluja palvelujen yhtenäistämisellä, joka ei ole neutraali termi. Kovin usein muutostilanteissa on nähty, että yhtenäistäminen merkitsee samaa, kuin minimin hakeminen ja siihen siirtyminen. Paikalliset hyvät käytännöt voidaan purkaa siksi, että ne eivät sovi ylhäältä annettuun malliin.
Pihlajalinna rauhoittelee tiedotteessaan tunnelmaa sillä, että sen vastuulla olleissa toimipisteissä asiakastyytyväisyys on ollut erinomaista. Mennyt ei valitettavasti ennusta tulevaa.


