Sirkku Somero
Hirvet ja metsästäjät liikkeellä
Juuri näihn aikoihin kannattaa hellätä kaasujalkaa hirvivaroitusmerkin kohdalla. Eniten hirvieläinvahinkoja nimittäin sattuu tilastojen mukaan marraskuussa. Ruovedellä riistaonnettomuuksia sattui viime vuoden aikana 26.
Varoitusmerkit eivät ole paikallaan sattumalta tai huvin vuoksi, niiden sijoittelu perustuu aikaisempien vuosien kolaritilastoihin. Hirvivaara-alueilla tapahtuu kolmannes onnettomuuksista.
Nopeuden alentaminen varoitusalueella voi säästää hengen. Myös sade, pimeys tai pahassa kulmassa paistava aurinko rajoittaa näkyvyyttä, jolloin pitäisi hiljentää nopeutta.
Hirvionnettomuuksia tutkineiden lautakuntien mukaan kymmenen vuoden aikana sattuneista 20 kuolemaan johtaneesta kolarista kaikki tapahtuivat teillä, joiden nopeusrajoitus oli vähintään 80 kilometriä tunnissa. Tutkijalautakuntien mukaan tyypillinen riskitekijä onnettomuuksissa oli se, että kuljettajat eivät alentaneet ajonopeutta hirvivaaran tai heikentyneiden olosuhteiden mukaan.
Vuorokauden aikana eniten kolareita sattuu, kun auringonlaskusta on kulunut yksi tunti. Hirvet siirtyvät auringonlaskun aikaan yöruokailualueille ja hämärä rohkaisee eläimiä teiden ylittämiseen. Metsästyskauden alkaminen lisää hirvien liikkumista.
Hämärässä ja hirvivaara-alueilla on olennaista terävöittää havainnointia: suunnata katse kauas eteen ja tarkkailla muun liikenteen lisäksi erityisesti tien varsia ja pöheiköitä. Kuljettajan mahdollisuudet havaita hirvi ja välttää törmääminen on todennäköisempää, jos nopeus on 80 eikä 100 km/h.
Varovaisuutta ja huolellisuutta tarvitaan myös metsästyksessä. Viime aikaiset metsästysonnettomuuksien takia Metsästäjäliitto kannustaa kertaamaan aseturvallisuusohjeet.