Kuk­ko­kan­gas

Poh­ja­ve­si­a­lu­eel­la ei ole asu­tus­ta ei­kä vie­mä­ri­ve­sien siir­to­lin­jo­ja. Tie­suo­lauk­sen­vai­ku­tus nä­kyy lie­väs­ti ve­de­not­ta­mon ve­des­sä. Alu­eel­la on poh­ja­ve­den vir­taus­suun­nan ylä­puo­lel­la so­ra­not­to­a­lue, joka voi ol­la uh­ka po­ja­ve­del­le. Ve­de­not­ta­mol­ta onyk­sit­täi­nen öl­jy­hii­li­ve­ty­ha­vain­to, jon­ka vuok­si hii­li­ve­dyt tut­ki­taan vuo­sit­tain. Alu­een ve­den mää­räl­li­nen ja laa­dul­li­nen tila on hyvä.

Visuvesi

Koko poh­ja­ve­si­a­lue on ase­ma­kaa­va-alu­et­ta ja alue ja vie­mä­ri­verk­ko kat­taa koko vie­mä­ri­verk­ko­a­lu­een. Kiin­teis­tö­jen liit­ty­mis­ti­lan­ne lä­hes 100 %. Vie­mä­ri­ver­kon kun­to on hyvä ei­kä in­di­kaa­ti­oi­ta vie­mä­ri­ve­sien kul­keu­tu­mi­ses­ta poh­ja­ve­teen ole Alu­eel­la on usei­ta maa­han upo­tet­tu­ja öl­jy­säi­li­öi­tä ja pel­to­vil­je­lyä, joka osin ulot­tuu muo­dos­tu­mi­sa­lu­eel­le. Kä­py­kan­kaan ve­de­not­ta­mon klo­ri­di­pi­toi­suus ei ole tie­dos­sa ei­kä myös­kään nit­raat­ti­pi­toi­suus. Ve­den bi­o­lo­gi­nen laa­tu on hyvä. Alu­een mää­räl­li­nen tila on hyvä, ke­mi­al­li­sen ti­lan osal­ta alue on sel­vi­tys­koh­de.

Nuot­ti­harju

Poh­ja­ve­si­a­lu­eel­la on haja-asu­tus­ta ja poh­joi­so­sa on vie­mä­röin­ti­a­lu­et­ta. Vie­mä­röin­ti­a­lu­eel­la on usei­ta kiin­teis­tö­jä, joil­la on ve­si­liit­ty­mä, mut­ta ei vie­mä­ri­liit­ty­mää. Hui­lah­den ve­den bi­o­lo­gi­nen laa­tu on hyvä ja nit­raat­ti­pi­toi­suus ma­ta­la, jo­ten in­di­kaa­ti­o­ta jä­te­ve­sien pää­sys­tä poh­ja­ve­teen ei ole. Kan­ta­tie 66 tal­vi­kun­nos­sa­pi­don vai­ku­tus nä­kyy lie­väs­ti Hui­lah­den ot­ta­mon ve­den laa­dus­sa. Mää­räl­li­nen ja ke­mi­al­li­nen tila on hyvä.

Pakonen

Poh­ja­ve­si­a­lu­eel­la on yleis­luon­teel­taan haja-asu­tus­ta. Alu­een ete­lä­o­sa on vie­mä­röin­ti­a­lu­et­ta. Vie­mä­ri­verk­ko on ra­ken­net­tu 2011 (Mus­ta­jär­ven ve­si­o­suus­kun­ta) ja liit­ty­mä­ti­lan­ne on hyvä. Pa­ko­se­no­jan ot­ta­mon ve­den bi­o­lo­gi­nen laa­tu on hyvä ja nit­raat­ti­pi­toi­suus hy­vin ma­ta­la. Klo­ri­di­pi­toi­suus on ol­lut lie­vas­ti ko­hol­la, mut­ta al­le laa­tu­nor­min. Alu­eel­la on nel­jä maa-ai­nek­sen ot­to­a­lu­et­ta, jois­ta yh­del­lä on myös murs­kaus­toi­min­taa.

Navet­ta­harju

Alu­eel­la on vuon­na 2011 ra­ken­net­tu vie­mä­ri­verk­ko, jo­hon kaik­ki alu­een kiin­teis­töt ovat liit­ty­neet. Alu­eel­la toi­mii Sy­vä­o­jan Läh­de­ve­siyh­ti­ön ve­de­not­ta­mo. Ot­ta­mon ve­den klo­ri­di­pi­toi­suus on kor­kea. Ve­den nit­raat­ti­pi­toi­suus on las­ke­nut vie­mä­röin­nin käyt­töö­no­ton jäl­keen. Syy ko­hon­nee­seen ar­voon on suu­rel­la to­den­nä­köi­syy­del­lä pel­to­vil­je­ly lä­hel­lä ve­de­not­ta­moa, pel­to­jen ulot­tu­es­sa muo­dos­tu­mi­sa­lu­eel­le. Alu­eel­la on so­ra­not­to­a­lue, jon­ka ot­to­lu­pa on päät­ty­nyt ke­sä­kuus­sa 2019 ja Ele­nia oy:n pyl­väs­muun­ta­mo, joka on ra­ken­net­tu jo vuon­na 1974. Alu­een mää­räl­li­nen tila on hyvä, ke­mi­al­li­sen ti­lan suh­teen alue on sel­vi­tys­koh­de.

Kirk­ko­kan­gas

Suu­rin osa alu­ees­ta on ase­ma­kaa­voi­tet­tua taa­ja­maa-alu­et­ta. Kan­ta­tie 66:n län­si­puo­li­sel­la te­ol­li­suu­sa­lu­eel­la on muo­dos­tu­mi­sa­lu­eel­le ulot­tu­vaa yri­tys- ja ja te­ol­li­suus­toi­min­taa. Taa­ja­ma-alue on kat­ta­vas­ti vie­mä­röi­ty ei­kä alu­een kum­mal­la­kaan ve­de­not­ta­mol­la ole merk­ke­jä vie­mä­ri­ve­sien vai­ku­tuk­ses­ta. Kau­tun ot­ta­mon ve­den laa­tua hei­ken­tää kor­kea rau­ta-man­gaa­ni- ja klo­ri­di­pi­toi­suus. Rau­ta ja man­gaa­ni ovat luon­tai­sia maa­pe­räs­tä joh­tu­via, klo­ri­di on kan­ta­tie 66.n liuk­kau­den tor­jun­ta­suo­lauk­sen seu­raus­ta.

Pa­ko­se­no­jan ot­ta­mon käyt­töö­no­ton jäl­keen Kau­tun ot­ta­mo pi­de­tään pie­nel­lä ot­to­mää­räl­lä ai­no­as­taan käyt­tö­kun­toi­se­na re­ser­vi­nä. Myös Kir­kon­ky­län ot­ta­mon ve­den klo­ri­di­pi­toi­suus on kor­kea. Kir­kon­ky­län ot­ta­mon ja Ru­ne­ber­gin läh­teen ve­den nit­raat­ti­pi­toi­suu­des­sa nä­kyy lie­väs­ti alu­een pel­to­vil­je­lyn vai­ku­tus. Vai­ku­tus on vä­häi­nen, ei­kä edel­ly­tä toi­men­pi­tei­tä. Alu­eel­la on lu­kui­sia maa­han upo­tet­tu­ja öl­jy­säi­li­öi­tä. Pyl­väs­muun­ta­moi­ta on kak­si. Kan­ta­tie 66:n län­si­puo­li­sen alu­een te­ol­li­suus- ja yri­tys­toi­min­nas­ta on osa sel­lais­ta, jol­la voi ol­la vai­ku­tus­ta poh­ja­ve­den laa­tuun.

Hau­taus­maa si­jait­see kun­ta­kes­kuk­sen ja Ruo­ve­si jär­ven vä­li­sel­lä alu­eel­la, mis­sä poh­ja­ve­den vir­taus­suun­ta on koh­ti jär­veä, ei­kä vai­ku­tus voi ulot­tua ve­de­not­ta­mol­le ei­kä Ru­ne­ber­gin läh­teel­le.

Alu­eel­la ei ole toi­mi­via maa-ai­nek­sen ot­to­a­lu­ei­ta, mut­ta kak­si toi­min­tan­sa lo­pet­ta­nut­ta so­ra­not­to­a­lu­et­ta, jois­ta toi­sen kun­nos­tus­tar­ve on koh­ta­lai­nen. Mont­tu si­jait­see Kau­tun alu­eel­la lä­hel­lä ve­de­not­ta­moa.

Alu­een mää­räl­li­nen tila on hyvä, ke­mi­al­li­sen ti­lan osal­ta alue on sel­vi­tys­koh­de.

Ruhala

Ve­de­not­ta­mon ym­pä­ris­tö on ase­ma­kaa­va alu­et­ta, muu osa Kaut­tu-Ru­ha­la osa­y­leis­kaa­va-alu­et­ta. Vie­mä­röin­ti­a­lue kat­taa alu­een poh­joi­so­san Kau­tun ka­na­val­ta al­ka­en ve­de­not­ta­mon alu­eel­le. Toi­nen, van­hem­pi vie­mä­ri­verk­ko on alu­een ete­lä­o­sas­sa kat­ta­en huol­to­a­se­man ja sitä ym­pä­röi­vän asu­tuk­sen laa­jal­ti. Kaik­ki kiin­teis­töt ovat vie­mä­ri­ver­kos­sa. Vie­mä­ri­ve­det siir­re­tään Jä­min­ki­poh­jas­ta kir­kon­ky­län puh­dis­ta­moon joh­ta­val­la siir­to­vie­mä­ril­lä. Ve­den tila bak­tee­rien suh­teen on hyvä, mut­ta nit­raat­ti­pi­toi­suu­des­ta ei ole tie­toa. Alu­eel­la toi­mii rat­su­ti­la ja kah­ta pel­to­pals­taa muo­dos­tu­mi­sa­lu­eel­la käy­te­tään he­vos­ten lai­dun­ta­mi­seen. Alu­een lou­nais­lai­dal­la on vil­jel­ty­jä pals­to­ja, jot­ka si­vu­a­vat muo­dos­tu­mi­sa­lu­et­ta. Poh­ja­ve­den vir­taus­suun­ta on lou­nais­lai­dal­ta koh­ti ve­den ot­ta­moa. Kan­ta­tie 66 ja seu­tu­tie 344 vai­kut­ta­vat poh­ja­ve­den laa­tuun. Ot­ta­mon ve­den klo­ri­di­pi­toi­suus on kor­kea.Vesi on Väy­lä­vi­ras­ton klo­ri­di­pi­toi­suu­den seu­ran­nas­sa. Myös Väy­lä­vi­ras­ton ar­vot ylit­tä­vät laa­tu­nor­min. Mää­räl­li­nen tila on hyvä Alue on ke­mi­al­li­sen ris­kin alue.

Rais­kin­kan­gas

Alue on pää­a­si­as­sa met­sä­maa­ta. Pir­kan­maan maa­kun­ta­kaa­vas­sa alue on mer­kit­ty ar­vok­kaak­si har­ju­a­lu­eek­si. Kan­ta­tie 66:n län­si­puo­lel­la alu­een kes­ki­vai­heil­la muo­dos­tu­mi­sa­lu­eel­la on puu­te­ol­li­suut­ta har­joit­ta­va tuo­tan­to­lai­tos (puu­ta­lo­teh­das). Yri­tyk­sel­lä on liit­ty­mä alu­een kaut­ta kul­ke­vaan siir­to­vie­mä­riin ja oma puu­polt­to­ai­neel­la toi­mi­va läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä. Puu­ta­lo­teh­taan lä­hei­syy­des­sä sen ete­lä­puo­lel­la on so­ra­not­to­a­lue, jon­ka ot­to­lu­pa päät­tyy tou­ko­kuus­sa 2021 ja län­si­puo­lel­la on toi­nen alue, jon­ka lupa-ai­ka päät­tyy 2028. Poh­ja­ve­den mää­räl­li­nen ja ke­mi­al­li­nen tila on hyvä.

Jämin­ki­pohja

Jä­min­ki­poh­jan kes­kus­ta on ase­ma­kaa­voi­tet­tu taa­ja­ma.Ve­de­not­ta­mo si­jait­see taa­ja­mas­sa lä­hel­lä Jä­min­ki­se­län ran­taa. Taa­ja­ma ei ole muo­dos­tu­mi­sa­lu­et­ta, vaan se si­jait­see kaa­kon­suun­nas­sa Hei­ni­har­jun ja Kuu­ro­har­jun suun­nal­la, jos­ta poh­ja­ve­si vir­taa luo­teen suun­taan koh­ti Jä­min­ki­sel­kää ja ve­de­not­ta­moa. Taa­ja­ma-alue on vie­mä­röi­ty, ver­kon kun­to ja kiin­teis­tö­jen liit­ty­mä­ti­lan­ne on hyvä. Ot­ta­mon vesi on vie­mä­ri­pe­räi­sis­tä bak­tee­reis­ta va­paa­ta, ei­kä tie­lii­ken­teen, maa­ta­lou­den tai jä­te­ve­sien vai­ku­tus­ta ole ha­vait­ta­vis­sa.Vie­mä­röin­ti­a­lu­een ul­ko­puo­lel­la on myös kiin­teis­tö­jä, joil­la on omat jä­te­ve­sien kä­sit­te­ly­jär­jes­tel­mät. Alu­eel­la toi­mii nel­jä maa-ai­nek­sen ot­ta­jaa. Ot­to­a­lu­eet si­jait­se­vat alu­een koil­li­so­sas­sa kan­ta­tie 66:n itä­puo­lel­la. Taa­ja­mas­sa on mo­nen­lais­ta yri­tys­toi­min­taa mm. me­tal­li­te­ol­li­suut­ta.

Sii­ka­kan­gas

Alu­eel­la ei ole asu­tus­ta ja maa­kun­ta­kaa­vas­sa alue on eri­tyis­toi­min­ta-alu­et­ta. Alu­eel­la on puo­lus­tus­voi­miin liit­ty­vää toi­min­taa, jota to­teut­taa Mil­log-yh­tiö. Poh­ja­ve­sien suo­je­lun nä­kö­kul­mas­ta mer­kit­tä­vin­tä on alu­eel­la ta­pah­tu­va maa ai­nek­sen ot­to­toi­min­ta. Toi­mi­joi­ta on usei­ta ja voi­mas­sa­o­le­via ot­to­lu­pia on seit­se­män. Alu­eel­la on yk­si Ele­nia oy:n pyl­väs­muun­ta­mo. Mää­räl­li­nen ja ke­mi­al­li­nen tila on hyvä.

Sär­ki­kan­gas-Väli­kan­gas

Alu­eel­la ei ole asu­tus­ta ja maa­kun­ta­kaa­vas­sa alu­een kes­ki­o­sa on ar­vo­kas­ta har­ju­a­lu­et­ta. Alu­eel­la on met­sä­au­to­tie, ajo­neu­vou­ria ja pie­ni­muo­tois­ta maa-ai­nek­sen oma­tar­ve­ot­toa. Poh­ja­ve­siuh­ka on vä­häi­nen. Mää­räl­li­nen ja laa­dul­li­nen tila on hyvä.

Sel­keen­vuori ja Män­ty­kan­gas

Koko Sel­keen­vuo­ren alue on maa­kun­nal­li­ses­ti ar­vo­kas­ta har­ju­a­lu­et­ta. Mo­lem­mil­la alu­eil­la on vä­hän har­vaa asu­tus­ta. Sel­keen­vuo­ren muo­dos­tu­mi­sa­lu­eel­la on joi­ta­kin kiin­teis­tö­jä ja maa ai­nek­sen pie­ni­muo­tois­ta ko­ti­tar­ve­ot­toa. Alu­eil­la ei ole mer­kit­tä­viä poh­ja­ve­siä uh­kaa­via ris­ki­te­ki­jöi­tä. Mää­räl­li­nen ja laa­dul­li­nen tila on kum­mal­la­kin alu­eel­la hyvä.

Lep­pä­kan­gas

Alue on haja-asu­tu­sa­lu­et­ta, jos­sa kiin­teis­töil­lä on omat jä­te­ve­sien kä­sit­te­ly­jär­jes­tel­mät. Maa ai­nek­sen ot­toa ta­pah­tuu yh­den toi­mi­jan kah­del­la alu­eel­la. Mo­lem­mat ot­to­a­lu­eet si­jait­se­vat muo­dos­tu­mi­sa­lu­eel­la. Toi­sen lupa päät­tyy 2020 ja toi­sen 2025. Mää­räl­li­nen ja laa­dul­li­nen tila on hyvä.

Lue myös:

Ruo­ve­den poh­ja­ve­si­a­si­at ovat hy­väl­lä mal­lil­la

Mikä poh­ja­ve­siä uh­kaa?

Poh­ja­ve­sien suo­je­lu­suun­ni­tel­ma on Ran­ta­pir­ko­lan opin­näy­te­työ