Mikä pohjavesiä uhkaa – asutus, tuotanto, maatalous?
Asutus ja muut yhteiskunnan toiminnat aiheuttavat väistämättä uhkaa pohjavesille sekä määrälle että laadulle.
– Se toteutuuko uhka riippuu siitä kuinka hyvin uhat on tiedostettu ja miten niihin on varauduttu. Ruoveden kohdalla mitään erityistä juuri Ruovedelle ominaista uhkaa ei ole, vaan uhat pohjavedelle ovat samoja, kuin mitkä ovat olemassa kaikilla pohjavesiä käyttävillä yhteisöillä. Jos jokin uhka pitäisi nostaa esiin, niin mainitsisin maa-aineksen oton, pohtii Rantapirkola.
Samalla kun Ruovedelle jääkauden vetäytymisvaiheessa syntyneet jäätikköjokiharjujaksot ovat arvokkaita pohjavesialueita, ne ovat myös arvokkaita hiekka- ja sora-ainesvarantoja. Ruovedellä hyödynnetään laajamittaisesti näitä maa-ainesvaraintoja. Pohjavesien suojelu ja maa-ainesten otto pitää sovittaa yhteen.
– Tavoite on, ettei maa-aineksen otto vaaranna pohjavesiä eikä pohjavesi tarpeettomasti rajoita maa-ainesten hyötykäyttöä. Tässä onnistutaan mahdollisimman hyvin kun maa-aineksen otto suunnitellaan, toteutetaan ja jälkihoito suoritetaan parhaan tiedon ja ohjeistuksen mukaisesti, hän sanoo.
Ruoveden pohjavesialueilla ei voida osoittaa mitään suoranaisia maa-aineksen oton vaikutuksia pohjaveden laatuun
Pohjavesiesiintymien pinta-alasta suurin osa on luonnontilaista tai lähes luonnontilaista metsämaata. Maataloutta harjoitetaan jossakin määrin kaikilla kunnan pohjavesialueilla. Lannoitukseen käytettävät typpilannoitteet aiheuttavat veden nitraattipitoisuuden kohoamista. Kohonneita nitraattipitoisuuksia voi joillakin Ruoveden pohjavesialueilla havaita, mutta minkään pohjavesialueen vedenottamolla nitraattipitoisuus ei ole terveyttä vaarantavalla tasolla eikä ylitä talousveden laatuvaatimusta. Nitraattipitoisuuksia kuitenkin seurataan.
Kantatie 66 kulkee Ruoveden harjujakson päällä ja ylittää kaikki yhdeksän pohjavesialuetta. Kantatie ja osa seututeistä kuuluu talvikunnossapitoluokkaan, jossa liukkautta torjutaan suolaamalla. Suolaus näkyy tien vaikutusalueella olevien vedenottamoiden ja lähteiden veden kloridipitoisuuden nousuna. Kantatien vaikutus on selvästi havaittava, mutta ei aiheuta terveyshaittaa.
Kantatie 66: vaikutuspiirissä olevien ottamoiden vesi on Ruhalan, kirkonkylän ja Kautun vedenottomaiden kohdalla Väyläviraston seurannassa.
Kunnan viemärivesien vaikutuksesta ei havaita merkkejä vedenottamoiden vesissä. Viemäriverkko on asutulla alueella kattava. Eniten liittymättömiä kiinteistöjä on Nuijaharjun alueella.
Lämmitys hoidetaan suurimmassa osassa kuntaa kiinteistökohtaisesti. Öljylämmitys on yleistä ja pohjavesialueilla on eri-ikäisiä maanalaisia öljysäiliöitä, jotka vuodon sattuessa voivat olla vaaraksi pohjavesille.
Maalämmön keräysputkistoja ei suojelusuunnitelman mukaan tule sallia pohjavesialueilla. Suunnitelmassa ehdotetaan kunnalle rekisterin pitämistä pohjavesialueille rakennetuista maalämpöjärjestelmistä.
Sähkö siirtoverkkoon kuuluvat muuntamot voivat olla uhka pohjavesille. Ruovedellä on viime vuosien aikana toteutettu sähköverkon maakaapelointia laajasti. Sen yhteydessä vanhoja pylväsmuuntamoita on poistettu ja korvattu uusilla. Suojelusuunnitelmassa todetaan, että sähköverkon muuntajat eivät ole Ruovedellä merkittävä riski pohjavesille.
Kuntakeskuksen teollisuusalue on pohjavesialueen päällä, osittain myös sen muodostumisalueella. Muidenkin pohjavesien alueella on teollisuutta. Yritystoiminnan ympäristökuormitusta ja toiminnan mahdollisia vaikutuksia on suojelusuunnitelman mukaan seurattava säännöllisten yrityskatselmusten avulla. On myös varmistuttava, että yrityksillä on varautumissuunnitelmat ja varusteet vahinkotapausten varalta.
Lue myös:
Ruoveden pohjavesiasiat ovat hyvällä mallilla
Ruoveden pohjavesialueet: Katso, millainen pohjavesialue kylässäsi on
Pohjavesien suojelusuunnitelma on Rantapirkolan opinnäytetyö
Fakta
Uhkia pohjavesille
Maa-ainesten otto.
Maatalouden lannoitteet.
Teiden suolaus.
Viemärivesien käsittely.
Kiinteistöjen lämmitys: maalämpö ja maanalaiset öljysäiliöt.
Sähkön siirtoverkko.
Teollisuusalueet.