Poliittista kuohuntaa Itävallassa
Maija Asunta-Johnston
Itävallassa on parin kolmen viimeisen viikon ajan riehunut poliittinen myrsky, siitä on varmaan luettu Suomenkin lehdissä.
Kaikki alkoi siitä, että saksalainen media julkaisi Ibizalla salaa kuvatun videon, jossa kaksi äärioikeistopuolueen poliitikkoa, toinen heistä maan varapääministeri, myivät Itävaltaa “venäläisen oligargin veljentyttärelle“, lyhythameiselle, korkeissa koroissa keikkuvalle nuorelle naiselle. (Lainausmerkit siksi, että kyseessä oli täky, ostettu näyttelijä.) Poliitikot olivat valmiit myymään maan laajalevikkisimmän päivälehden venäläiselle sijoittajalle, joka olisi vastavuoroisesti ollut halukas vaihtamaan sen toimituskunnan poliitikkojen toivomusten mukaiseksi, siis “orbanisoimaan“ lehden. Sen lisäksi he leveilivät pudotellen julkisuudessa tunnettuja nimiä, henkilöitä, jotka muka olivat lahjoittaneet puolueelle huomattavia rahasummia. Kaikki kielsivät julkisesti tehneensä niin. Kaikkea muutakin moraalisesti täysin ala-arvoista, kenties jopa rikollista – sen aika näyttää – törkyä tallentui videolle.
Molemmat miehet sanoutuivat irti poliittisista viroistaan, hallitus kaatui, uudet vaalit pidetään syyskuussa. Nuori ex-pääministeri Kurz (33 v.) on nykyään “Altkanzler“ (vanha kansleri), sillä nimellä kutsutaan Itävallassa entisiä pääministereitä.
Mutta jos luulette, että kyseiset poliitikot häpeissään vetäytyvät julkisuudesta, niin erehdytte, ja erehdytte pahasti! Ehei! Toinen heistä oli ehdokkaana EU-vaaleissa ja sai niin paljon ääniä, että harkitsee EU-parlamenttipaikan vastaanottamista. Tämä siitä huolimatta, että video julkaistiin juuri EU-vaalien alla! Kyseinen poliitikko on nostanut syytteen niin Itävallassa kuin Saksassakin tuntematonta videon toimeksiaantajaa vastaan: “yksityiselämän loukkaus!“
Tavallinen kadunmies onkin enemmän kiinnostunut siitä, kuka oli videon takana – kyseessä oli hyvin suunniteltu dokumentointi! – kuin siitä, mitä kaikkea nauhalta kuului ja näkyi. (Nauhoitusta on tallennettu tuntikausia, vain murto-osa siitä on julkistettu.)
Minulta ja monelta muulta on tuhrautunut tuntikausia television edessä uutisia, analyysejä ja pyöreän pöydän keskusteluja katsellen, kännykän näppylöitä naputellen ja päivälehtiä lukien. Ensin oli vaikea uskoa kaikkea todeksi, seuraava kysymys oli se, miten pääministeri reagoi. Entä presidentti?
Nyt on tilanne selkiintynyt, Itävaltaan on nimitetty sen historian ensimmäinen virkamieshallitus. Moni muukin asia on uutta maan historiassa: aikaisemmin ovat yksittäiset ministerit saaneet epäluottamuslauseen ja joutuneet luopumaan paikastaan, mutta tällä kertaa sen sai koko hallitus, joka kaatui rytisten.
Jotain hyvää tapahtumaketjussa silti on, voin nimetä muutamia seikkoja:
- Maan presidentti piti päänsä kylmänä ja rauhoitti kansaa; hän vetosi usein “kauniiseen“ perustuslakiin, joka määrittelee tarkoin, mitä tilanteessa on tehtävä.
- Sekä uusi pääministeri että puolet virkamieshallituksen ministereistä ovat naisia, suorastaan vallankumouksellista Itävallassa, jossa ei koskaan ole ollut naisjohtoista hallitusta!
- Opetusministeriksi on nimitetty suomalaissyntyinen nainen, Iris Rauskala. Vaikkei hän virkamiesministerinä luultavasti voi tehdä paljoakaan Itävallan koululaitoksen uudistamiseksi, hän varmaan voi ainakin tehdä Suomen koulutussysteemiä tunnetuksi, arvelen. Täällä eletään koululaitoksessa keskiaikaa, jos saan vähän liioitella.
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, sanotaan. Kenties poliittinen skandaali puhdistaa jotakin politiikassa, ellei muuta niin ilmaa. Jään kiinnostuneena kuulolle.
Ei koskaan enää!
Olen lukenut maanantaina tullutta viikonvanhaa hesaria, jonka päiväys on 26.1.2020. Saan sunnuntaihesarin Wieniin joskus seuraavana tiistaina, toisinaan vasta viikon päästä; postin kulku on minulle mysteeri.
Ei koskaan enää!
Olen lukenut maanantaina tullutta viikonvanhaa hesaria, jonka päiväys on 26.1.2020. Saan sunnuntaihesarin Wieniin joskus seuraavana tiistaina, toisinaan vasta viikon päästä; postin kulku on minulle mysteeri.
Nimet ovat vaikeita
Vastoin tapojani avasin sunnuntaina aamupäivällä television katsoakseni talviurheilukilpailuja, kun kuulin radiosta, että Leevillä oli menossa pujottelukisa. Löysin kanavan, ja aivan oikein: sumuinen Levin rinne Finnairin mainoksineen täytti ruudun.
Nimet ovat vaikeita
Vastoin tapojani avasin sunnuntaina aamupäivällä television katsoakseni talviurheilukilpailuja, kun kuulin radiosta, että Leevillä oli menossa pujottelukisa. Löysin kanavan, ja aivan oikein: sumuinen Levin rinne Finnairin mainoksineen täytti ruudun.
Ministerivierailu
Toukokuun blogissani kerroin, että Itävallassa on tällä hetkellä suomalaissyntyinen opetusministeri, Iris Rauskala. Kun presidentin nimittämän virkamieshallituksen ministerilista julkaistiin, me suomalaiset tietenkin kiinnitimme huomiomme nimeen: Rauskala ei ole yleinen nimi Suomessa, mutta suomalaiselta se silti kuulostaa. Ja aivan oikein: ministerin isä on suomalainen.
Ministerivierailu
Toukokuun blogissani kerroin, että Itävallassa on tällä hetkellä suomalaissyntyinen opetusministeri, Iris Rauskala. Kun presidentin nimittämän virkamieshallituksen ministerilista julkaistiin, me suomalaiset tietenkin kiinnitimme huomiomme nimeen: Rauskala ei ole yleinen nimi Suomessa, mutta suomalaiselta se silti kuulostaa. Ja aivan oikein: ministerin isä on suomalainen.
Kesä ja digestive-keksit
Kirjoitin otsikon heti Suomen mökille tultuani, mutta sitten ajatukset pyörähtivät muualle eikä jatkoa syntynytkään. Tänään haalin jo tavaroitani kokoon, siivoan mökkiä lähtöä varten ja mietin, mitä vielä pitää ostaa Wieniin vietäväksi.
Kesä ja digestive-keksit
Kirjoitin otsikon heti Suomen mökille tultuani, mutta sitten ajatukset pyörähtivät muualle eikä jatkoa syntynytkään. Tänään haalin jo tavaroitani kokoon, siivoan mökkiä lähtöä varten ja mietin, mitä vielä pitää ostaa Wieniin vietäväksi.
Tänä aamuna...
Tänä aamuna kuuntelin radion aamu-uutiset Wienin makuuhuoneeni sängyssä ja uutisten loputtua päätin vielä loikoilla hetken, radio lähetti aamuohjelmaansa. Taisin nukahtaa, joka tapauksessa havahduin hätkähtäen, kun korvani nappasi jotain perin tuttua. Tunne oli merkillinen: missä olen, mitä mitä mitä? Terästin korviani, kuulin "Sä et kyyneltä nää, vaikka syömmeni nyyhkii..."
Tänä aamuna...
Tänä aamuna kuuntelin radion aamu-uutiset Wienin makuuhuoneeni sängyssä ja uutisten loputtua päätin vielä loikoilla hetken, radio lähetti aamuohjelmaansa. Taisin nukahtaa, joka tapauksessa havahduin hätkähtäen, kun korvani nappasi jotain perin tuttua. Tunne oli merkillinen: missä olen, mitä mitä mitä? Terästin korviani, kuulin "Sä et kyyneltä nää, vaikka syömmeni nyyhkii..."
Mielenosoituksessa pitkänäperjantaina
Tänään on pitkäperjantai ja minä olin mielenosoituksessa Wienin keskustassa, kaupungin ydinalueen evankelisluterilaisen kirkon edessä. Enkä tietenkään ollut siellä yksin, meitä oli melkoinen joukko, 500, arvioi joku.
Mielenosoituksessa pitkänäperjantaina
Tänään on pitkäperjantai ja minä olin mielenosoituksessa Wienin keskustassa, kaupungin ydinalueen evankelisluterilaisen kirkon edessä. Enkä tietenkään ollut siellä yksin, meitä oli melkoinen joukko, 500, arvioi joku.
