Kirkonkellot
Ensi sunnuntaina saamme viettää laskiaissunnuntaita. Ja jos säät sallivat, on mahdollista päästä pulkkamäkeenkin.
Laskiaisena kristikunta laskeutuu pääsiäistä edeltävään neljänkymmenen päivän paastonaikaan. Se tekee juhlasta juhlan, kun sitä ennen yksinkertaistetaan elämäntapoja. Tätä ennen kuuluu pitää rieha. Karnevaali eli Carne vale, joka tarkoittaa kirjaimellisesti hyvästijättöä lihalle.
Näin tapakulttuuri rytmittää elämäämme. Arki seuraa juhlaa ja juhla seuraa valmistautumisaikaa. Aivan samalla tavalla kuin vuodenajat tekevät vuoden mittaan. Ilmastonmuutos uhkaa tätä meidän tuttua elämänrytmiämme, minkä tämän talven laskiainen hyvin näyttää. Olkoonkin, että alkuvuosi ei koko pohjoisella pallonpuoliskolla ole ollut mitenkään erityisen lämmin ja esimerkiksi arktisen merijään koko on kasvamaan päin edellisiin vuosiin verrattuna. Silti sääasiat eivät ole mitenkään yhdentekeviä, minkä vaikkapa Sohlo-Santerin pystyttäjät hyvin ymmärtävät.
Pulkkamäessäkin on oma rytminsä. Alaspäin on vauhdikasta ja riehakasta tulla, ylöspäin meneminen vaati ponnistusta ja vaivaa. Painovoima ei auta. Mutta se tuo pulkkamäkeen sen hohdon. Niin se elämässä ylipäänsäkin on.
Ei elämä ole mukavaa, jos se on pelkkää laskettelua alamäkeen. Tai pelkkää juhlaa. Tai vain arkea. Juhlakin tuntuu juhlalta, koska sitä edeltää valmistautumisaika. Arki saa mielekkyytensä, kun tietää, että joskus koittaa myös juhla.
Tällaista on elo täällä Jumalan luoman auringon alla. Vaihtelu tuo siihen rytminsä. Jotenkin niin kuin Veikko Lavi runoili, että: ”Routa täällä seuraa poutaa, niin nopeasti, että muuttolintukin vain juuri ja juuri istahtamaan joutaa.”
Kinkeriperine on leimannut ja muovannut suomalaista yhteiskuntaa. Lukukinkereille ihmisiä rohkaistiin painetun sanan pariin ja sitä myöten laaja-alaisempaan osallisuuteen yhteiskunnassa.
Kinkeriperine on leimannut ja muovannut suomalaista yhteiskuntaa. Lukukinkereille ihmisiä rohkaistiin painetun sanan pariin ja sitä myöten laaja-alaisempaan osallisuuteen yhteiskunnassa.
Saamme viettää Ruovedellä noitakäräjäviikkoa. Ilojuhlaa siitä, että pitäjämme on ollut sellainen, että yli kolmeen ja puoleensataan vuoteen ketään ei Ruovedellä ole poltettu noitana.
Saamme viettää Ruovedellä noitakäräjäviikkoa. Ilojuhlaa siitä, että pitäjämme on ollut sellainen, että yli kolmeen ja puoleensataan vuoteen ketään ei Ruovedellä ole poltettu noitana.
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt. "Missä Hän on? Mihin Hänet on viety? Ensin Marian elämänsisältö kammottavalla tavalla teloitettu Golgatalla, nyt oli vielä hautakin tyhjä. Voiko lyötyä vielä enempää lyödä?
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt. "Missä Hän on? Mihin Hänet on viety? Ensin Marian elämänsisältö kammottavalla tavalla teloitettu Golgatalla, nyt oli vielä hautakin tyhjä. Voiko lyötyä vielä enempää lyödä?
Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin. Vielä on ehkä valmisteluja jäljelle, kiirettä, stressiä, askaretta ja kaikenlaista puuhaa, mutta kohta se lakkaa. Hiljaisuus laskeutuu ja alkaa juhlapyhät. Niitä valmistaudumme asianmukaisella hartaudella viettämään Jumalan suuremmaksi kunniaksi, toivottavasti.
Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin. Vielä on ehkä valmisteluja jäljelle, kiirettä, stressiä, askaretta ja kaikenlaista puuhaa, mutta kohta se lakkaa. Hiljaisuus laskeutuu ja alkaa juhlapyhät. Niitä valmistaudumme asianmukaisella hartaudella viettämään Jumalan suuremmaksi kunniaksi, toivottavasti.
Ensi lauantaina tuhannet ja taas tuhannet hautakynttilät valaisevat syksyn pimeää marrasta. Niiden liekit kurottautuvat hentoina ja hauraina taivasta kohti, ja kertovat näin ihmisen muistista.
Ensi lauantaina tuhannet ja taas tuhannet hautakynttilät valaisevat syksyn pimeää marrasta. Niiden liekit kurottautuvat hentoina ja hauraina taivasta kohti, ja kertovat näin ihmisen muistista.
Olemme saaneet kuulla ilouutisen, että naalin pesintä on pitkästä aikaa onnistunut Suomessa. Se on hienoa, olkoonkin, että Suomen naalikanta on vain Ruotsin ja Norjan naalikannan häntä eikä erityisen uhanalainen.
Olemme saaneet kuulla ilouutisen, että naalin pesintä on pitkästä aikaa onnistunut Suomessa. Se on hienoa, olkoonkin, että Suomen naalikanta on vain Ruotsin ja Norjan naalikannan häntä eikä erityisen uhanalainen.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste