Kolumni
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Jos siellä ei ole jonoa, sanoin.
– No ei siellä näytä juuri olevan.
Odotan taas kaksikymmentä minuuttia, lopulta suljen puhelimen. Hävityllä rahalla olisi varmasti saanut paketin hyvää jauhelihaa.
Tätä on tänä päivänä suomalainen palvelu. En tiedä juurikaan firmoja, joissa ei vastattaisi puhelimeen: "Asiakasneuvojamme ovat valitettavasti juuri nyt varattuja. Soitamme teille mahdollisimman pian."
Viime vuosien kiukuttava keksintö on takaisinsoitto. Soitat terveyskeskukseen, josta kerrotaan, että he soittavat sinulle takaisin virka-aikana. No, se virka-aika saattaa olla huomenna tai ylihuomenna. Olet kuitenkin koko ajan tarkkana; puhelinlinjan pitää olla vapaa, jos terkkari vaikka soittaa. Tekemistä olisi. Soittaa pitäisi moneen paikkaan, mutta ei vain voi. Muuten menee aika hukkaan, ja seuraavan saattaa saada jo kolmen – neljän viikon päästä.
Jossakin saattaa olla rakennus, jonka ikkunan päällä lukee sana pankki.
Olisiko niin, että yhteisöjen ja yritysten omistajilleen tuottamien voittojen on oltava maksimoidut, niin, että puhelimeen vastaajia ei voida palkata riittävästi. Yritäpä soittaa pankkiin tai vakuutusyhtiöön! Tai käydä pankissa ”häthätää”.
Se pankki, jossa on tähkän kuvia, on auki torstaisin muutaman tunnin. Miten toimii vanhus, jolla ei ole tietomasiinaa eikä älypuhelinta. Hän menee tiskille, ja maksaa jokaisesta laskustaan monta euroa. Postipankki on lähes kivikautista historiaa; se oli liian kätevä käyttää.
Taisi olla 70-lukua tai vähän aikaisemmin, kun pankit harjoittivat kuorolaulantaa: "Maksakaa palkat meidän tiliemme kautta. Siitä on asiakkaalle vaikka mitä etuja. Samoin teille itsellenne. Pois ruskeat tilipussit, työntekijä saa siistin palkkanauhan, josta voi tarkistaa kaiken ja rahat ovat hänen tilillään. Itse ei tarvitse tehdä mitään."
Miten paljon pankit saisivatkaan taputuksia, suosiota ja tuloja, jos ne alkaisivat taas palvella asiakkaita. 1200-luvulla pankkitoiminnan keskus oli Firenze. Italian kautta kieleemme tullut banca tai banco oli rahanvaihtajien penkki. Se oli aina avoinna:
Kun ajelee kylän raitilla, tiettyjä pankkeja ei näy enää lainkaan; bisnestä tehdään toisella tavalla. Jossakin saattaa olla rakennus, jonka ikkunan päällä lukee sana pankki. Eri asia on, onko sen ovi auki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Keskiaikaisissa maakirjoissa kylän koko määriteltiin kertomalla montako savua siellä oli. Aikana, jolloin ainoa energian lähde oli puu, piipuista nousevien savujen määrä oli hyvinkin pätevä tapa kertoa kylän koko. Monissa kirjoissa kerrotaan talvisesta, tuulettomasta pakkaspäivästä, jolloin savut nousevat suoraan ylös ja jäävät kylän päälle leijumaan kattavana pilvenä.
Keskiaikaisissa maakirjoissa kylän koko määriteltiin kertomalla montako savua siellä oli. Aikana, jolloin ainoa energian lähde oli puu, piipuista nousevien savujen määrä oli hyvinkin pätevä tapa kertoa kylän koko. Monissa kirjoissa kerrotaan talvisesta, tuulettomasta pakkaspäivästä, jolloin savut nousevat suoraan ylös ja jäävät kylän päälle leijumaan kattavana pilvenä.
Hevosia Väärinmajasta, Pihlajalahdelta, Mustajärveltä, Jäminkipohjasta, Kekkoselta… perässään kaksi- ja nelipyöräisiä rattaita ja kiesejä, monet Ruoveden ensimmäisiä, Noitakäräjiä varten kunnostettuja. Koko kylän raitin mittaisen ajopelijonon kärjessä tepasteli kaksi komeata ratsua. Ensimmäiset Noitakäräjät olivat alkaneet.
Hevosia Väärinmajasta, Pihlajalahdelta, Mustajärveltä, Jäminkipohjasta, Kekkoselta… perässään kaksi- ja nelipyöräisiä rattaita ja kiesejä, monet Ruoveden ensimmäisiä, Noitakäräjiä varten kunnostettuja. Koko kylän raitin mittaisen ajopelijonon kärjessä tepasteli kaksi komeata ratsua. Ensimmäiset Noitakäräjät olivat alkaneet.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syksyisenä aamuna Pihlajanmarjat hehkuvat Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste