Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
Minäkin viiletin tappipoikana pellolla jo heti melkein kun kävelemään opin.
Nuoriso ja vanhukset olivat haravan varressa, aikuiset pistelivät hangoilla ja kaikista rotevaharteisimmat äijät iskivät rautakangilla syviä reikiä peltoon, että heinäseipäät pysyisivät varmasti tuulellakin pystyssä.
Kunnon seipäiden kokoaminen vaati taitoa, kun ne eivät saaneet olla liian tiukkoja, eikä liian harvoja ja niiden päälle piti osata tehdä vielä vettä pitävä sadehattu.
Minäkin viiletin tappipoikana pellolla jo heti melkein kun kävelemään opin.
Heinäpellolla tunnelmaa loi leppoinen seura. Mehu ja kahvitaukoja oli sopivan usein ja syönnin jälkeen pidettiin monesti nurmikolla nokkaunien mittainen paussi.
Heinänteko on helppoudesta huolimatta ollut aina äärimmäisen tärkeä vaihe valmistautumisessa talvea varten. Sillä turvattiin lehmille ja muille kotieläimille tarpeeksi syötävää.
Heinäpoutia oli monesti tarjolla vain rajallinen määrä ja sen sattuessa piti työt saada ripeästi tehtyä. Silloin haalittiin kiireesti mukaan kaikki kaupungissa asuvat sukulaisetkin. Monet tulivat kyllä jokavuotiseen tapaan aivan vapaaehtoisesti, jopa koko kesäksi maalle kotitilalleen akkujaan lataamaan.
Mehu ja kahvitaukoja oli sopivan usein ja syönnin jälkeen pidettiin monesti nurmikolla nokkaunien mittainen paussi.
Nykyään voi jo sanoa heinänteon olevan oikeasti helppoa, kun yksi ihminen ajaa valtavalla rautarumiluksella kerran peltosaran edestakaisin, niin kaikki on paketissa.
Mehutauot pidetään koneen hytissä yksistään ja seurustelun hoitaa radiokanava.
Lähtiessä oli kielitaitona kaksi ruotsalaista sanaa: ärtsoppa ja förskotti.
Minä kysyin ystävältäni Kyöstiltä, että eikö hänkin voisi muuttaa kaupunkiin, kun heinähommat, perunatalkoot ja metsätyötkin ovat maalta loppuneet ja heidän tilan maatkin on kuulemma vuokrattu jollekin maatalousyhtymälle?
Kyösti myönsi kokeilleensa kaupunkiasumista ja oli oikein ruotsissakin ollut kaksi vuotta tienaamassa leveämpää leipää. Lähtiessä oli kielitaitona kaksi ruotsalaista sanaa: ärtsoppa ja förskotti. Takaisin tullessa oli hieman rahaa kertynyt ja kielitaito jopa tuplaantunut. Tutuksi olivat tulleet sanat: öl ja hemlängtan, eli koti-ikävä.
Kyösti tunnustaa oitis, että matkailu tosiaan avartaa ja kaupunkikierroksen jälkeen hänkin ymmärsi lopulta, missä on oikeasti hänen paikkansa.
– Kun on heinäladossa tehty ja savusaunassa syntynyt, oman pellon viljalla ja perunoilla ruokittu, mitä nyt sekaan välillä vähän järvikalaa ja jouluna kesän yli navetassa kasvanutta sikapossua, niin silloin sitä on kotitalon pihamullassa juuret niin syvässä, ettei paljon syvemmässä enää voi olla.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
Kun joku keksii jotain oikein nerokasta, tai oikein tyhmää, niin se saa minut aina hämmästymään. Viimeksi tämä tapahtui aivan äskettäin, kun kuulin, että Haapasaari aiotaan kaavoittaa puoliksi omakotitalotonteiksi.
Kun joku keksii jotain oikein nerokasta, tai oikein tyhmää, niin se saa minut aina hämmästymään. Viimeksi tämä tapahtui aivan äskettäin, kun kuulin, että Haapasaari aiotaan kaavoittaa puoliksi omakotitalotonteiksi.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syyskuun aurinkoiset terveiset Kurusta!
Terttu Kylmäniemi
Valtuusto kokokouksessa on käsiteltävänä vain kaksi asiaa. Kuva maaliskuulta 2023.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste