Merkittäviä satavuotiaita ja vähän nuorempiakin
Kolumni
Suomi täytti viime joulukuussa 102 vuotta. Heti itsenäistymisen jälkeen ryöpsähti maa täyteen erilaisia yhdistyksiä. Suomi on, paitsi maailman onnellisin maa, myös kärjessä yhdistysten määrässä, sanomalehtien kirjossa ja monessa muussa hyvässä asiassa.
Satavuotiskahveja juodaan tänä vuonna moneen kertaan. Vinhan kirjakauppa, joka on jo 80 vuotta palvellut nykyisellä paikallaan niin ruovesiläisiä kuin ihastelevia turistejakin, muutti edelliseen paikkaansa, Ritoniemen sivurakennukseen sata vuotta sitten. Ruovesi-lehti on niin ikään nuorekas satavuotias.
Satavuotisjuhlavuotta viettää myös Ruoveden kokoomus, jolla on ollut historiansa aikana kotiseutua edustamassa ainakin kolme kansanedustajaa: Kalle Häkkinen 1917–1919, Maija Häkkinen 1923–1939 ja tietenkin Mikko Asunta kahteenkin kertaan, 1958–1970 ja 1972–1979.
Toki Ruovesi on lähettänyt maan asioista päättämään muitakin, Eemeli Paronen ehti itsenäisyyden aikana olla eduskunnassa jonkin aikaa, Edvard Kujala oli myös kahteen kertaan edustajana, ensin 1929–1930 ja vielä 1933–1945. Usko Seppi, jonka moni vielä muistaa, matkusti Ruoveden ja Helsingin väliä vuosina 1951–1962.
Tietä kaikille oli avaamassa jo 1800-luvulla Ruoveden tuomiokunnan valtiopäivämies, talonpoikaissäädyn edustaja Aukusti Mäkipeska, ruovesiläinen maanviljelijä, jolle myönnettiin keisarin suomalaisista varoista 2000 markan palkinto ”suosion osoitukseksi niistä kansalaisansioista, joita hän on osoittanut talonpoikaissäädyn puhemiehenä ja hoitaessaan köyhiä kunnassaan”.
On hienoa, että paikkakunnalla on oma, satavuotias ja arvostettu lehti. Sitä todella odotetaan joka viikko. Ja se tulee, jos ja kun posti suo. Elämä ilman Ruovesi-lehteä olisi kuin pilvinen päivä…vai miten se nyt sitten sanotaankin.
On hienoa, että paikkakunnalla on oma, satavuotias ja arvostettu lehti.
Ruovedellä on paljon tunnusmerkkejä, joista hyvä kunta tunnetaan. Sijainnille ei voi mitään. Mannerheimintie ja Hakaniementori ovat kaukana eikä raitiovaunukaan ihan heti puske Harakkalasta kirkonkylän raitille. Mutta on paljon sellaista mitä kehä kolmosen eteläpuolella ei ole. Jos vielä saadaan Haapasaari entiseen loistoonsa, jo se tuo paljon hyviä asioita.
Ruoveden elinvoima riittää kyllä, kunhan jaksetaan pitää peukaloa ylhäällä.
Musiikkia! Ruovesi toteutuessaan tarjoaa kesällä vaikka mitä samoin viidennetkymmenennet Ruoveden Noitakäräjät, jotka ovat osoitus ahkeruudesta, tarmokkuudesta ja sisukkuudesta.