Keräi­ly­e­rät

Moni ih­mis­luon­teen sy­vim­mät kou­ke­rot lä­pi­ko­tai­sin kah­lan­nut asi­an­tun­ti­ja on ol­lut kau­an jo sitä miel­tä, et­tä kaik­ki me ih­mi­set ke­rääm­me elä­mäm­me ai­ka­na jo­ta­kin. Toi­sil­la se on vain pal­jon sil­mään pis­tä­väm­pää kuin toi­sil­la.

Keräi­ly­e­rät

Moni ih­mis­luon­teen sy­vim­mät kou­ke­rot lä­pi­ko­tai­sin kah­lan­nut asi­an­tun­ti­ja on ol­lut kau­an jo sitä miel­tä, et­tä kaik­ki me ih­mi­set ke­rääm­me elä­mäm­me ai­ka­na jo­ta­kin. Toi­sil­la se on vain pal­jon sil­mään pis­tä­väm­pää kuin toi­sil­la.

Rahat tiukilla

Raha sana tu­lee mui­nai­ses­ta ger­maa­ni­kie­les­tä ja tar­koit­ti kui­vaa eläi­men­nah­kaa. Sii­tä se siir­tyi suo­men­kie­leen, kos­ka tääl­lä­kin käy­tet­tiin mak­su­vä­li­nee­nä eläi­men­nah­ko­ja, eni­ten ora­van­nah­ko­ja. Vää­rä­leu­ko­jen ta­ri­nan mu­kaan niis­tä oli pak­ko luo­pua, kos­ka pa­jat­sot me­ni­vät niin hel­pos­ti tuk­koon.

Rahat tiukilla

Raha sana tu­lee mui­nai­ses­ta ger­maa­ni­kie­les­tä ja tar­koit­ti kui­vaa eläi­men­nah­kaa. Sii­tä se siir­tyi suo­men­kie­leen, kos­ka tääl­lä­kin käy­tet­tiin mak­su­vä­li­nee­nä eläi­men­nah­ko­ja, eni­ten ora­van­nah­ko­ja. Vää­rä­leu­ko­jen ta­ri­nan mu­kaan niis­tä oli pak­ko luo­pua, kos­ka pa­jat­sot me­ni­vät niin hel­pos­ti tuk­koon.

Polii­ti­kon hymy ei hyydy hävi­ös­sä­kään

Te­le­vi­si­on kat­se­lu on oi­ke­as­taan ai­ka tur­haut­ta­vaa puu­haa. Se tu­lee usein vain ru­tii­ni­no­mai­ses­ti avat­tua hö­pi­se­mään taus­tal­le, kun tou­hui­lee jo­tain as­ka­rei­taan. Har­voin tu­lee oh­jel­maa, jon­ka ää­reen oi­kein ha­keu­tuu.

Polii­ti­kon hymy ei hyydy hävi­ös­sä­kään

Te­le­vi­si­on kat­se­lu on oi­ke­as­taan ai­ka tur­haut­ta­vaa puu­haa. Se tu­lee usein vain ru­tii­ni­no­mai­ses­ti avat­tua hö­pi­se­mään taus­tal­le, kun tou­hui­lee jo­tain as­ka­rei­taan. Har­voin tu­lee oh­jel­maa, jon­ka ää­reen oi­kein ha­keu­tuu.

Lupausten kulta-aikaa

Vuo­den­vaih­de on jäl­leen ta­ka­na­päin. Se tie­tää sitä, et­tä mo­nel­la on edes­sään pit­kä tais­te­lu­jen täy­tei­nen ai­ka­kau­si, pii­naa­via her­mo­ja raas­ta­via het­kiä ja pe­rik­si­an­ta­mat­to­muut­ta vaa­ti­via pon­nis­tuk­sia.

Lupausten kulta-aikaa

Vuo­den­vaih­de on jäl­leen ta­ka­na­päin. Se tie­tää sitä, et­tä mo­nel­la on edes­sään pit­kä tais­te­lu­jen täy­tei­nen ai­ka­kau­si, pii­naa­via her­mo­ja raas­ta­via het­kiä ja pe­rik­si­an­ta­mat­to­muut­ta vaa­ti­via pon­nis­tuk­sia.

Jou­lu­muis­toja

Jou­lu on juh­la, joka sel­väs­ti eni­ten he­rät­tää mie­leen ai­na mu­ka­via muis­to­ja. Sen rie­mui­hin pää­si osal­lis­tu­maan jo pie­nes­tä lap­ses­ta as­ti. Per­he ja par­haim­mil­laan pal­jon su­ku­a­kin oli kool­la is­tu­mas­sa yh­des­sä hie­nos­ti ka­te­tun jou­lu­pöy­dän ää­res­sä. Ruo­kaa oli pal­jon ja sai syö­dä niin kau­an kuin jak­soi.

Jou­lu­muis­toja

Jou­lu on juh­la, joka sel­väs­ti eni­ten he­rät­tää mie­leen ai­na mu­ka­via muis­to­ja. Sen rie­mui­hin pää­si osal­lis­tu­maan jo pie­nes­tä lap­ses­ta as­ti. Per­he ja par­haim­mil­laan pal­jon su­ku­a­kin oli kool­la is­tu­mas­sa yh­des­sä hie­nos­ti ka­te­tun jou­lu­pöy­dän ää­res­sä. Ruo­kaa oli pal­jon ja sai syö­dä niin kau­an kuin jak­soi.

Sähköä ilmassa

Maa­il­mal­ta kuu­luu taas kum­mia. EU on tart­tu­nut ko­vin ot­tein il­man saas­tu­mi­seen ja ai­koo kiel­tää polt­to­moot­to­ri­au­to­jen myyn­nin vuon­na 2035. Suun­ni­tel­mas­sa on erit­täin pal­jon hy­viä ja vält­tä­mät­tö­miä asi­oi­ta, mut­ta mi­ten­kä­hän se käy­tän­nös­sä oi­kein mah­de­taan to­teut­taa?

Sähköä ilmassa

Maa­il­mal­ta kuu­luu taas kum­mia. EU on tart­tu­nut ko­vin ot­tein il­man saas­tu­mi­seen ja ai­koo kiel­tää polt­to­moot­to­ri­au­to­jen myyn­nin vuon­na 2035. Suun­ni­tel­mas­sa on erit­täin pal­jon hy­viä ja vält­tä­mät­tö­miä asi­oi­ta, mut­ta mi­ten­kä­hän se käy­tän­nös­sä oi­kein mah­de­taan to­teut­taa?