Kolumni
”Tõstame klaasi meie koosviibimise mälestuseks!” (= ”Kohotamme maljan yhdessäolomme muistoksi!”) Serkkuni Marjatta muisteli äskettäin enonsa, opettaja Johannes Karvosen maljapuhetta vuodelta 1942. Virolaisystävät olivat tulleet Turkuun saattamaan sotalapsena ollutta Karvosen sukulaispoikaa takaisin kotiin. Meiltä pääsi sotalapsia myös Viroon! Vuosina 1941–1944 Saksa miehitti Baltiaa, ja salli tällaisen virolais-suomalaisen ystävyystoiminnan.
Maailmansotien välisenä aikana Suomen ja Viron välille syntyi vanhojen kulttuurisuhteiden pohjalta tiivistä yhteistoimintaa. Maat itsenäistyivät samoihin aikoihin – Suomi 1917 ja Viro 1918 – ja tämäkin vahvisti heimoveljeyttä. 1930-luvulla Suomen oppikouluissa ja opettajaseminaareissa luettiin viroa vapaaehtoisena aineena; Lauri Kettusen laatima ”Eestin kielen oppikirja” (WSOY 1928) oli tähän tarkoitukseen erityisesti suunniteltu.
N-liitto palasi Baltian valtiaaksi 1944. Silloin laskeutui ”rautaesirippu” Suomen ja Vironkin välille. Lähes puoleen vuosisataan emme saaneet veljeskansastamme juuri mitään tietoja, kunnes Gorbatshovin 1986 käynnistämä uusi glasnost-politiikka mahdollisti kanssakäymisen tavallisten kansalaistenkin kesken.
Ruovesi koki virkistävän tuulahduksen, kun nimismies Pertti Aaltosen lakimiestaitojen ansiosta hiidenmaalainen Kapell-yhtye – ohittaen N-liiton ja Suomen välisen virallisen kulttuurivaihdon – pääsi Ruoveden Pelimannien kutsumana maahamme heinäkuussa 1990; Viro oli tuolloin vielä yksi neuvostotasavalloista. Ällistyen saimme kokea – kuten Karvos-Jussi Jatkosodan aikaan – miten hauskaa oli ”koosviibimine” virolaisten kanssa.
Ruovedellä syntyi 1990-luvulla vilkasta yhteistoimintaa virolaisten kanssa.
Tervetulojuhlassa Eila ja Jouko Ahon kotipihalla Harakkalantiellä soittivat vieraat viehättävän Anneli Klausin johdolla niin tenhoisasti, että Heikki Ruohokaan ei voinut olla ihastelematta: ”Kyllä niillä on tuo rytmi veressä!” Maestro Yrjö Makkosen porukka ei jäänyt heimoveljiä huonommaksi, ja tuona iltana käynnistyi vuosia jatkunut Ruoveden Pelimannien ja Kapell´in yhteistoiminta.
Ruovedellä syntyi 1990-luvulla vilkasta yhteistoimintaa virolaisten kanssa ainakin seuraavilla yhteisöillä: Ruoveden seurakunta, Naisvoimistelijat, Pelimannit, Kansalaisopisto ja Kanoottipurjehtijat. Olimme siis tosi vahvasti mukana kansalaisliikkeessä, joka toisin kuin virallinen valtion johtomme, antoi varauksettoman tukensa 20.8.1991 uudelleen itsenäistyneelle Virolle.
Tuolloin kaikki näytti maittemme välisten suhteitten kannalta erittäin lupaavalta. Mutta entä nyt? Suomen ja Viron välisiä suhteita pitkään seurannut liikkeenjohdon konsultti Indrek Tammeaid kysyy vastikään Virossa julkaistussa kirjoituksessa: ”Tuntevatko Viro ja Suomi enää toisiaan niin hyvin kuin kuvittelemme?”
Tuollainen epäilys antaa Viron ystäville aihetta huoleen.
Kuluneena talvena hiihtäjämme menestyivät mainiosti. Huippuna olivat tietysti Pekingin olympialaiset, joista Suomelle tuli ”murtsikasta” peräti kuusi mitalia.
Kuluneena talvena hiihtäjämme menestyivät mainiosti. Huippuna olivat tietysti Pekingin olympialaiset, joista Suomelle tuli ”murtsikasta” peräti kuusi mitalia.
Suomen ja eteläisen veljeskansamme Viron kielet ovat näennäisesti niin lähellä toisiaan, että syntyy harhakuva: kyllähän tuosta selvän saa, kun puhutaan vähän hitaammin. Ja mikä vielä pahempaa, kieltemme samalta näyttävien sanojen erilaisilla merkityksillä leikittely (eksitussõnad = ”hairahdussanat”) johtaa helposti siihen, että kielisukulaisuutemme tuntuu jonkinlaiselta vitsiltä!
Suomen ja eteläisen veljeskansamme Viron kielet ovat näennäisesti niin lähellä toisiaan, että syntyy harhakuva: kyllähän tuosta selvän saa, kun puhutaan vähän hitaammin. Ja mikä vielä pahempaa, kieltemme samalta näyttävien sanojen erilaisilla merkityksillä leikittely (eksitussõnad = ”hairahdussanat”) johtaa helposti siihen, että kielisukulaisuutemme tuntuu jonkinlaiselta vitsiltä!
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste