Kolumni
Aika ajoin tulee maailmassa vastaan asioita, jotka ovat kiusallisen vaikeita ja ottavat niin sanotusti koville.
Yksi hankalimmista on viime aikoina ollut se, kun yrittää saada selville, mitä ihmettä ihminen puhuessaan tarkoittaa, kun hän päästää merkityksettömiä sanoja suustaan minuutti tolkulla vetämättä välillä kertaakaan henkeä.
Nykyään on jostain syystä vallalla trendi, että sanojaan harkitsevaa ihmistä pidetään hitaana ja tyhmänä jahkailijana, joka ei sovi tämän päivän hektiseen maailmaan.
Mutta sellainen henkilö, joka pystyy suoltamaan puhetta jatkuvalla syötöllä, on elämäänsä ja alaansa hallitseva asiantuntija ja nykypäivän menestyjä.
Sitku, muuten, millai niinku, et vois oikeesti sillee kuitenkin paristi aatella…
Nauhuri pitäisi olla mukana, että voisi jälkeenpäin paristi kuunnella hänen tarinansa. Sitten voisi päästä ehkä jo vähän kärryille, että mistä oikein olikaan kysymys.
Silloin käy mielessä, että saisipa nähdä viestin paperilla, tai nykyajan tekstiviestinä. Painettuun viestiin sentään kirjoittaja miettii ja kiteyttää sanojaan, että mitä kannattaa oikeasti tuoda esille, koska paperilla tai sähköpostissa viesti säilyy.
Se toimii vankkana dokumenttina niin hyvässä kuin pahassa. Niin kuin on nähty.
Painettuun viestiin sentään kirjoittaja miettii ja kiteyttää sanojaan.
Onneksi ihmiset ennen vanhaan kirjoittivat kirjeitä, koska niiden avulla on saatu koottua lukuisa määrä hienoja ja yllättäviäkin elämänkertoja.
Kirjeistä selvisi niin lemmenasioita, kuin poliittisia tavoitteitakin. Niissä solmittiin tärkeitä liittoja ja tehtiin kauppasopimuksia, joilla oli vaikutusta ympäri maailman.
Kirjeen avulla saattaa ihan tavallinen ihminenkin lähestyä tosissaan vastaanottajaa ja ilmaista hellät tunteensa hyvin lyhyesti ja samalla kauniin selvälukuisesti.
Hyvänä esimerkkinä toimikoon nuorimies, joka ei ollut aivan penaalin terävin kynä, mutta oli ihastunut palavasti kauniiseen tyttöön. Nuorukainen ei uskaltanut lähestyä häntä ja päätti lopulta lähettää kirjeen, jossa oli mukana myös palautuskuori ja valmis vastauslomake.”Jos rakstat mua, niin laita rasti rutuun”.
En tiedä varmasti miten siinä kävi, mutta yleisesti puhuttiin, että tuloksena oli kaksi hyvin onnellista nuorta ihmistä.
Kaikista lyhyin tärkeitä asioita sisältävä viestikombinaatio, oli varmaan aikoinaan, kun kuuluisa ranskalaiskirjailija Viktor Hugo oli kirjoittanut uuden romaanin ja lähettänyt sen kustantajalle. Pari viikkoa oli jo kulunut ilman vastausta ja Victor lähetti huolissaan kustantajalle sähkösanoman, jossa oli pelkkä kysymysmerkki.
Kustantaja vastasi pelkällä huutomerkillä. Eli kaikki oli siis ihan hyvin.
Näinkin lyhyellä kommunikoinnilla voi tärkeät asiat saada selvitettyä. Niinku sillai.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
Kun joku keksii jotain oikein nerokasta, tai oikein tyhmää, niin se saa minut aina hämmästymään. Viimeksi tämä tapahtui aivan äskettäin, kun kuulin, että Haapasaari aiotaan kaavoittaa puoliksi omakotitalotonteiksi.
Kun joku keksii jotain oikein nerokasta, tai oikein tyhmää, niin se saa minut aina hämmästymään. Viimeksi tämä tapahtui aivan äskettäin, kun kuulin, että Haapasaari aiotaan kaavoittaa puoliksi omakotitalotonteiksi.
Kun toimimme arkielämässä totuttujen tapojen mukaan, niin voimme pitää varmana, että kaikki sujuu mahdollisimman hyvin. Keinot ovat jokaisella hieman erilaisia, niin myös elintavat, mutta käytännössä tavoitteena kaikilla on helpottaa elämäänsä.
Kun toimimme arkielämässä totuttujen tapojen mukaan, niin voimme pitää varmana, että kaikki sujuu mahdollisimman hyvin. Keinot ovat jokaisella hieman erilaisia, niin myös elintavat, mutta käytännössä tavoitteena kaikilla on helpottaa elämäänsä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syksyisenä aamuna Pihlajanmarjat hehkuvat Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste