Päätoimittajalta: Varautuminen on valttia
Kotitalouksien varautumisella on suuri merkitys koko yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Siksi onkin ilahduttavaa, että kotitalouksien varautumisessa on tapahtunut myönteistä kehitystä kahden viime vuoden aikana. Tämä käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Suomalaisista yli puolet (54%) arvioi varautuneensa 72 tuntia -varautumissuosituksen mukaisesti. Edellisissä tutkimuksissa vuonna 2021 hyvin varautuneita oli 41 prosenttia ja 35 prosenttia vuonna 2023 .
Varautumisella tarkoitetaan ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin, kriiseihin ja poikkeusoloihin. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkät sähkö- ja vesikatkot, pitkät häiriöt internetin tai pankkipalveluiden toiminnassa, luonnonilmiöt, kuten myrsky tai maastopalo, ja pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.
72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen varautumissuositus kotitalouksille. Kolmen päivän varautumisaika perustuu huoltovarmuuslautakunnan arvioimaan aikaan, jolloin normaalioloissa voidaan kriisialueille viedä apua.
Ruovedellä on tämän vuoden aikana järjestetty useilla kylillä tilaisuuksia varautumisen ympärille. Kotien varautumisen lisäksi niissä on pohdittu, millä lailla esimerkiksi kylät ja kylätalot voisivat olla keskuspaikkoja kriisien sattuessa. Sanonta "varassa vara parempi", on edelleen voimissaan Lisäksi varautuminen tuo valmiutta ja valmius luo turvallisuutta.
Pohjois-Pirkanmaan sote-palvelujen kilpailutus tuo Ruovedelle ja Virroille uuden toimijan ensi keväänä. Aika näyttää, miten se vaikuttaa alueen palveluihin. Jos Pirhan palvelulupaukseen on uskominen, on palvelujen oltava kaikkialla Pirkanmaalla yhdenvertaiset. Siinä riittää haastetta kilpailutuksen voittaneelle pörssiyhtiölle.


