1. Mi­ten pää­dyit Hon­ka­la­ko­tiin?

–  Olen ol­lut tääl­lä ai­em­min­kin töis­sä, mut­ta jäin sil­loin äi­tiys­lo­mal­le. Sen jäl­keen seik­kai­lin noin kym­me­nen vuot­ta muu­al­la, muun mu­as­sa yrit­tä­jä­nä. Kun kuu­lin, et­tä tän­ne tar­vit­tai­siin työn­te­ki­jää, pää­tin tart­tua mah­dol­li­suu­teen.

2. Mil­tä pa­luu on tun­tu­nut?

– Pal­jon on muut­tu­nut vuo­sien ai­ka­na, vä­hän opet­te­lua tämä on vie­lä. Toi­saal­ta moni asia tun­tui heti tu­tul­ta. Kun me­nin keit­ti­öön, löy­sin kau­hat ja kaik­ki lä­hes li­has­muis­til­la sa­moil­ta pai­koil­ta kuin en­nen­kin.

3. Mitä ha­lu­at ke­hit­tää ruo­ka­pal­ve­luis­sa?

– Mi­nul­le tär­ke­ää on teh­dä ruo­kaa mah­dol­li­sim­man pal­jon puh­tais­ta raa­ka-ai­neis­ta. Ha­lu­an vä­hen­tää ei­nek­sien käyt­töä ai­na kun se on mah­dol­lis­ta. Se on sy­dä­men asia. Li­säk­si ha­lu­an pa­nos­taa ko­tiin vie­tä­vään ate­ri­a­pal­ve­luun, joka jo toi­mii­kin hy­vin.

4. Mitä asi­ak­kaat ar­vos­ta­vat ruo­as­sa?

– Hon­ka­la­ko­din asuk­kaat pi­tä­vät yleen­sä pe­rin­tei­ses­tä ko­ti­ruo­as­ta, esi­mer­kik­si pe­ru­nas­ta ja kas­tik­kees­ta. Ikäih­mis­ten koh­dal­la huo­mi­oi­daan myös se, et­tä ruu­an pi­tää ol­la so­pi­van peh­me­ää ja hel­pos­ti syö­tä­vää. Ate­ri­a­pal­ve­lun asi­ak­kaat voi­vat va­li­ta kah­des­ta vaih­to­eh­dos­ta, jo­ten tar­jol­la on vä­lil­lä myös maus­tei­sem­pia ma­ku­ja.

5. Mil­lai­nen työ­päi­vä­si on?

– Työ on erit­täin mo­ni­puo­lis­ta. Päi­vä voi al­kaa aa­mul­la puu­ron­kei­tol­la ja jat­kua tis­keil­lä, ruo­an val­mis­tuk­sel­la, ti­laus­ten te­ke­mi­sel­lä tai ruo­ka­lis­to­jen suun­nit­te­lul­la. Li­säk­si työ­hön kuu­luu pal­jon sel­lais­ta taus­ta­työ­tä, jota asi­ak­kaat ei­vät vält­tä­mät­tä näe, ku­ten han­kin­to­jen kil­pai­lut­ta­mis­ta ja toi­min­nan suun­nit­te­lua.

6. Mikä on oma mie­li­ruo­ka­si?

– Ihan ta­val­li­nen ko­ti­ruo­ka, vaik­ka her­ne­keit­to. Si­tä­hän mä te­ki­sin ai­na! Her­ne­keit­toon kuu­luu pal­vi­li­ha, mut­ta ei si­nap­pia.