Pit­kään ra­ken­nus­kiel­lon py­säyt­tä­mä Nur­min kylä on suu­ren muu­tok­sen kyn­nyk­sel­lä. Ai­to­lah­teen suun­ni­tel­laan kan­sain­vä­li­sen ta­son golf­kent­tää, jon­ka ra­ken­ta­mi­nen voi­si al­kaa vuon­na 2028.

Nur­min kylä ulot­tuu So­ri­la­jo­el­ta ysi­tiel­le as­ti. Vaik­ka Tam­pe­reen kes­kus­ta on lä­hel­lä, kylä on säi­ly­nyt poik­keuk­sel­li­sen rau­hal­li­se­na ja maa­seu­tu­mai­se­na. Nur­mi­lais­ten mie­les­tä syy on sel­vä: vuo­si­kau­sia jat­ku­nut ra­ken­nus­kiel­to kes­ke­ne­räi­sen kaa­voi­tuk­sen vuok­si.

– Ra­ken­nus­kiel­lol­la mei­dät tor­pat­tiin. Lap­set ei­vät voi­neet jää­dä paik­ka­kun­nal­le, kos­ka he ei­vät voi­neet ra­ken­taa, har­mit­te­lee pal­jas­jal­kai­nen nur­mi­lai­nen Mark­ku Sil­ta­nen.

Sil­ta­sen mu­kaan Nur­min his­to­ri­aan on vai­kut­ta­nut eri­tyi­ses­ti Kris­til­li­nen kou­lu ym­pä­ril­leen syn­ty­nei­ne toi­min­toi­neen.

– Ne toi­vat alu­eel­le töi­tä, uu­sia asuk­kai­ta sekä va­kaut­ta ja rau­hal­li­suut­ta, hän sa­noo.

Pit­kään jat­ku­neen odo­tuk­sen jäl­keen Nur­mis­sa us­ko­taan vii­mein kään­tee­seen. Ai­ka­naan alu­eel­le suun­ni­tel­tiin jopa 13 000 asuk­kaan kau­pun­gi­no­saa ker­ros­ta­loi­neen, mut­ta nyt suun­ni­tel­mis­sa ovat golf­kent­tä ja pien­ta­lo­val­tai­nen alue.

Markku Siltanen, Heli Koski ja Marjo Palander muistavat Nurmin kylän arjen jo 1950-60-luvuilta. Markun mukaan Nurmia muuttivat 1950-luvulla Kristillisen koulun ympärille syntyneet työpaikat ja uudet asukkaat, jotka toivat kylään vakautta ja elinvoimaa. Heli muistelee, miten Nurmin nuoret kokoontuivat Lintukallion tanssilavan liepeille seuraamaan vanhempien nuorten menoa.

Sirkku Somero

Ai­to­lah­den lii­ken­ne­a­se­man kah­vi­pöy­dän ää­reen ko­koon­tu­neet Mark­ku Sil­ta­nen, yrit­tä­jä Mar­jo Pa­lan­der ja Heli Kos­ki ovat tyy­ty­väi­siä sii­hen, et­tä suu­ret ker­ros­ta­lo­suun­ni­tel­mat ovat väis­ty­neet golf­ken­tän ja pien­ta­lo­a­lu­ei­den tiel­tä.

– Golf­kent­tä pe­las­taa meil­le ke­säi­sen ja tal­vi­sen luon­non ja es­tää ker­ros­ta­lo­jen ra­ken­ta­mi­sen alu­eel­le, Sil­ta­nen sa­noo.

Pa­lan­der us­koo ken­tän tuo­van elin­voi­maa myös pai­kal­li­sil­le yri­tyk­sil­le.

– Toi­vo­taan, et­tä golf­kent­tä tuo myös kau­pan­käyn­tiä alu­eel­le.

Heli Kos­ken suku on asu­nut sa­mal­la ti­lal­la jo kol­mes­sa su­ku­pol­ves­sa. Hä­nen mu­kaan­sa ky­län pe­rus­luon­ne ei ole vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na juu­ri muut­tu­nut. Lap­suu­den lei­keis­sä puu­hail­tiin yh­des­sä ul­ko­na, on­nek­si kän­ny­köi­tä ei ol­lut.

– Mei­tä oli ai­na oma po­ruk­ka kool­la, men­tiin yh­des­sä kuu­ru­pii­loa ja leik­ki­mään.

Golfkenttä olisi Nurmin historian suurimpia kehityshankkeita. Sen ympärille on suunnitteilla uusi kylämäinen kaupunginosa palveluineen. Nurmi Resort Oy on Tampereen kaupungin omistama yhtiö, joka vastaa Nurmi-Sorilan golfkenttä- ja asuinaluehankkeen kehittämisestä. Kuvituskuva.

Terhi Kääriäinen

Suun­ni­tel­mien mu­kaan Kai­ta­ve­den­tien län­si­puo­lel­le ra­ken­ne­taan kan­sain­vä­li­sen ta­son golf­kent­tä ja So­ri­lan­jo­en ete­lä­ran­nal­le noin 4 000 asuk­kaan pien­ta­lo­a­lue.

Kaa­voi­tuk­sen ete­ne­mi­seen voi kui­ten­kin vie­lä tul­la vii­vei­tä. Han­ket­ta ve­tä­vän Nur­mi Re­sor­tin toi­mi­tus­joh­ta­ja Pet­ri Möl­sä pi­tää ny­kyis­tä ai­ka­tau­lua sil­ti mah­dol­li­se­na.

– Ra­ken­ta­mi­sen aloi­tus vuon­na 2028 on isos­sa ku­vas­sa re­a­lis­ti­nen ta­voi­te, Möl­sä ar­vi­oi.

Jos ai­ka­tau­lu pi­tää, en­sim­mäi­set kier­rok­set ken­täl­lä pe­lat­tai­siin vuon­na 2030.

Ken­tän ym­pä­ril­le kaa­vail­laan ra­vin­to­la-, lii­kun­ta- ja ul­koi­lu­pal­ve­lu­ja. Alu­eel­le ra­ken­ne­taan myös uu­sia kä­ve­ly- ja pyö­rä­reit­te­jä sekä uu­si tie­yh­teys Ta­ras­ten­jär­ven suun­nas­ta.

Marjo Palanderin työura Nurmissa alkoi aikana, jolloin huoltoasemalla tehtiin päivittäin öljynvaihtoja, rengastöitä ja pieniä remontteja. Huoltoaseman pieni kahvila laajeni nykyiseen muotoonsa 1990-luvulla.

Sirkku Somero

Mar­jo Pa­lan­der on seu­ran­nut Nur­min vai­hei­ta huol­to­a­se­ma- ja kah­vi­la­y­rit­tä­jä­nä jo 47 vuot­ta. Vuo­sien var­rel­la tu­tuk­si ovat tul­leet niin kylä kuin asi­ak­kaat­kin.

– Va­ki­oa­si­ak­kaat ovat ol­leet meil­le kor­vaa­mat­to­mia. He ovat pi­tä­neet mei­dät liik­kees­sä kaik­ki­na näi­nä vuo­si­na, Pa­lan­der sa­noo.

Nyt hän­kin kat­soo tu­le­vai­suu­teen, vaik­ka Te­boi­lin omis­tuk­seen liit­ty­vä epä­var­muus var­jos­taa ar­kea.

– Vii­mei­nen vuo­si on kul­jet­tu löy­säs­sä hir­res­sä il­man min­kään­lais­ta tie­toa tu­le­vai­suu­des­ta.

Muu­tos­ten kes­kel­lä ky­lä­läis­ten tär­kein toi­ve on py­sy­nyt sa­ma­na: et­tä Nur­mi säi­lyy elä­vä­nä myös seu­raa­vil­le su­ku­pol­vil­le.

Kun puhe kään­tyy van­huu­den­päi­viin, kol­mik­ko tie­tää jo mie­lui­san osoit­teen. Kris­til­li­sen kou­lun lä­hel­lä si­jait­se­va Nur­mi­ko­dil­la on ky­läl­lä hyvä mai­ne.

Ja yrit­tä­jäl­le sen si­jain­nil­la on etun­sa:

– Oli­si hyvä tul­la as­fal­toi­tua kä­ve­ly­tie­tä rol­laat­to­ril­la tän­ne töi­hin, Pa­lan­der nau­raa.